Welcome to the event: Future Trajectories of Education in Uncertain Times

Welcome to discuss about the future of education with researchers, policy makers and educational professionals.
23–24 September 2019 Minerva-plaza, Siltavuorenpenger 5 A, 00014 University of Helsinki .
The event is organised by AGORA for the study of social justice and equality in education -research centre, FuturEd-research project, Education & Society-research community, Faculty of Educational Sciences, University of Helsinki.
Programme

Monday 23 September at 12 pm–4 pm
 
12:15 pm Dean and Professor Johanna Mäkelä: Why the future of education matters
12:25 pm Associate professor Kristiina Brunila: The rise of precision education and why we should care
12:45–2 pm Professor Fazal Rizvi: Global transformations and educational futures
Commentator Dr. Johanna Sitomaniemi-San
Coffee break
2:15–3:30 pm Dr. Ben Williamson:  Data-intensive technology and life-sensitive science: neurotechnologies, bioinformatics & precision education
Commentator Associate professor Nelli Piattoeva
3:30–4 pm Open discussion
Tuesday 24 September at 10 am–3 pm
10–11:15 am Professor Malin Ideland: Google and the end of the teacher? How edu-tech business actors imagine future education
Commentator Associate professor Janne Varjo
11:15 am–12:30 pm Dr. Satu Valkonen & Dr. Jaana Pesonen: Privatisation and marketisation of early childhood education in Finland
Commentator PhD researcher Marjo Mäntyjärvi
12:30–12:40 pm Closure

In the FuturEd-project, we are interested in future trajectories of education in the Nordic countries.

We use the concept of precision education to study some of the on-going and future changes in education. These changes relate to new networks of private, public and third sector actors, new paradigms, and new ideas of knowledge, services and products, and changing cultures and practices of education in terms of democracy.

CoSupport-tutkimushankkeen tuloksia

Tiedote on julkaistu Helsingin yliopiston sivuilla.

Nuor­ten syr­jäy­ty­mi­sen syyt ovat sy­väl­lä yh­teis­kun­nan ra­ken­teis­sa – tut­ki­jat pi­tä­vät yk­si­lö­kes­keis­tä lä­hes­ty­mis­ta­paa on­gel­mal­li­se­na

12.6.2019
Yhteiskunnasta syrjäytyneiksi määriteltyjen nuorten ongelmia pyritään korjaamaan lyhytkestoisin ratkaisuin. Tutkijat peräänkuuluttavat rakenteellisia muutoksia ja pitkäkestoista rahoitusta.

Eri lähtökohdista tulevia nuoria määritellään helposti syrjäytyneiksi ja haavoittuviksi ja heihin kohdistetaan suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin monenlaisia toimenpiteitä ja tukijärjestelmiä. Lyhytkestoisten koulutusta, ohjausta, valmennusta ja kuntoutusta tarjoavien tukijärjestelmien määrä on viime aikoina kasvanut.

– Tulostemme perusteella toimenpiteet ja tukijärjestelmät voivat kuitenkin olla myös ongelmallisia, sanoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Kristiina Brunila.

Brunila on ryhmineen tutkinut tukijärjestelmiä ja niiden toiminnan laajempia seurauksia ja yhteyksiä viimeisten kahden vuoden aikana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa Nuorten tukijärjestelmät haavoittuvuuden eetoksessa (2017–2021).

Kat­se yk­si­lös­tä yh­teis­kun­nan ra­ken­tei­siin

– Tutkimustuloksemme tuovat esille, että tukijärjestelmien ja niissä esiintyvien käytäntöjen välityksellä nuorten elämäntilanteisiin liittyvät haasteet näyttäytyvät ongelmina. Nämä ongelmat liitetään nuorten henkilökohtaisiin, persoonaan ja olemukseen liittyviin puutteisiin ja vajaavaisuuksiin, jolloin yksilö tulee usein määritellyksi jollain lailla riittämättömäksi, Kristiina Brunila sanoo.

Tuki saattaa muuttua ongelmanratkaisuksi, joka ei kuitenkaan palvele nuoren omia toiveita tai vahvista nuoren toimijuutta ja osallisuutta. Nuoret ja heidän kanssaan työskentelevät esittävät myös kriittisiä näkökulmia tukijärjestelmiä kohtaan, mutta lopulta joudutaan tekemään sitä, mihin saadaan rahaa.

– Tutkimushankkeemme tuloksia voi ymmärtää laajemmin markkinatalouteen liittyvän yksilöllistymiskehityksen syvenemisenä. Siinä yhteiskunnalliset ja sosiaaliset ongelmat ja vastuu nähdään yksilöllisten valintojen ja toimien kautta. Hankkeessamme katse käännetäänkin yksilöistä yhteiskunnallisiin järjestelmiin, ja palataan tarkastelemaan niitä poliittisia toimia sekä laajempia käytäntöjä, jotka ensisijaisesti tuottavat eriarvoisuutta, Brunila kuvaa.

Projektin tutkimustulokset nostavat esiin useita ongelmia:   

  1. Näyttää siltä, että koulutus- ja sosiaalipolitiikassa nuorille tarjoutuu ristiriitaisia tai mahdottomia positioita: nuorilta vaaditaan oikeanlaista aktiivisuutta, vastuullisuutta ja osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun, mutta samalla nuoria pidetään passiivisina, epäkypsinä ja tietämättöminä.
  2. Nuoria aikuisia ja heidän toimintaansa säädellään niukkojen resurssien kautta. Samaan aikaan tukijärjestelmät tarjoavat heille valinnanvapauteen ja yrittäjyyteen kannustavia toimenpiteitä, jotka ovat kytkeytyneet byrokratiaan, yksityisiin yrityksiin ja kolmannen sektorin toimintaan.
  3. Erityisesti nuoriin kohdistetaan julkisessa keskustelussa huoli poliittisesta passiivisuudesta ja syitä tälle etsitään usein yksilöistä. Nuoria nähdään vaivaavan kiinnostuksen puute, vähäinen tietämys politiikasta ja yhteiskunnasta, heikot kyvyt ja kompetenssit osallistua demokraattiseen keskusteluun sekä välinpitämättömyys yhteisiä asioita kohtaan. Koulujen demokratiakasvatuksessa tulisikin sitoutua sellaisiin periaatteisiin, jotka tukevat demokraattista toivoa, jossa vallitseva epäoikeudenmukainen ja eriarvoistava yhteiskuntajärjestys ei näyttäydy välttämättömänä.
  4. Maahan muuttaneille nuorille aikuisille tarjotaan kotoutumiskoulutuksissa suomen kielen opintojen ohella uudelleenkouluttautumista ja erilaisten tietojen ja taitojen opiskelua, joiden ajatellaan olevan työllistymisen takeena. Työllistymistä pidetään nuorten kotoutumisen ensisijaisena mittarina, jolloin muut merkitykselliset tekijät sivuutetaan. Työttömyyden puolestaan ajatellaan johtuvan yksilöllisistä tekijöistä, vaikka todellisuudessa maahan muuttaneet nuoret kohtaavat työelämään pyrkiessään usein syrjintää ja rasismia.
  5. Suomessa on nähtävissä globaali trendi, jossa loppuvuodesta syntyneillä on ikätovereitaan suurempi todennäköisyys saada ADHD-diagnoosi ja siihen määrätty lääkitys. Tutkimuskirjallisuus selittää ilmiötä psykososiaalisena siten, että kouluympäristö vaatimuksineen joko ”laukaisee” ADHD:n yksilössä tai lapsen ”kypsymättömyys” tulkitaan aktiivisuuden ja tarkkaamattomuuden häiriöksi. Katse kääntyy lapseen, ja tarkastelun ulkopuolelle jäävät sen sijaan kysymykset siitä, mitä tämä ilmiö kertoo koulusta ja diagnostisten selitysmallien roolista koulun käytännöissä.

Ai­neis­to­na yli 300 haas­tat­te­lua 

Tutkijat ovat keränneet aineistoa tutkimukseen eri puolilla Suomea koulutusorganisaatioissa, vankiloissa, etsivän nuorisotyön piirissä, valmentavassa koulutuksessa, ohjaavissa, kuntouttavissa ja kotouttavissa ohjelmissa, nuorten työllisyyttä ja koulutukseen hakeutumista tukevissa palveluissa sekä lyhytkestoisissa projekteissa.

Kaikkiaan yli 300 haastattelua on tehty eri lähtökohdista tulevien ja pääasiassa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella toimivien nuorten ja heitä auttavien työntekijöiden kanssa.

Tutkimusaineistoon kuuluu myös poliittista ohjausta koskevia dokumentteja, tilastoja ja mediaesityksiä.

Lisätietoja

Projektin johtaja Kristiina Brunila, puhelin 050 310 9827, kristiina.brunila@helsinki.fi

TUTKIMUSKOORDINAATTORIN TEHTÄVÄ LUKUVUODELLE 2019 – 2020

TUTKIMUSKOORDINAATTORIN TEHTÄVÄ LUKUVUODELLE 2019 – 2020

Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta hakee AGORA kasvatuksen ja koulutuksen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon -tutkimuskeskukseen osa-aikaista (50-55%) tutkimuskoordinaattoria määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 1.9.2019 – 31.12.2020.

Tutkimuskoordinaattorin tulee olla väitellyt henkilö, jolla on näyttöjä tieteellisestä tutkimustyöstä ja ymmärrystä koulutuksen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kysymyksistä. Työn luonne edellyttää kykyä yhteistyöhön, itsenäiseen työskentelyyn ja oman työn organisointiin sekä aktiivista ja idearikasta otetta työn kehittämiseen. Työtehtäviin kuuluvat tutkimuskeskuksen koordinoinnissa, kehittämisessä ja kaikessa sen toiminnan suunnittelussa avustaminen sekä muut erikseen sovittavat tehtävät. Tutkimuskoordinaattori tulee lisäksi osallistumaan apulaisprofessori Kristiina Brunilan tutkimusryhmän tutkimukseen. Tehtävän palkkaus on n. 3500-4000 €/kk riippuen tehtävään valittavan henkilön osaamisesta ja kokemuksesta. Tehtävässä on 6 kuukauden koeaika.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja CV:si (josta ilmenee työkokemuksesi ja osaamisesi) apulaisprofessori Kristiina Brunilalle osoitteeseen kristiina.brunila@helsinki.fi perjantaihin 14.6 2019 klo 12.00 mennessä. Sähköpostin otsikossa tulee olla teksti ”Hakemus tutkimuskoordinaattoriksi”.

Tiedustelut tehtävää koskien: Kristiina Brunila

(kristiina.brunila@helsinki.fi) tai puh. 050 310 9827

AGORA-research centre’s Spring Greetings

We’ve had a joyful and active 6 months in terms of research.

Pls see below some of our past events and some of our upcoming events.

Past events:

AGORA and CoSupport organised a workshop for writers of the upcoming book Terapeuttinen valta ja kansalaisuus (eds.) Kristiina Brunila, Esko Harni, Antti Saari ja Hanna Ylöstalo. There was an open lecture of Professor Suvi Salmenniemi (University of Turku). The title of her talk was Menetyksiä, mukautumista ja moninaisuutta: Terapeuttisen kulttuurin teoriat ja tulevaisuus.

Prof. Marja-Liisa Honkasalo visited AGORA-centre and CoSupport-project (Academy of Finland) and we discussed about the ethos of vulnerability and education.

Tuuli Kurki defended her doctoral dissertation “Immigrant-ness as (mis)fortune? – Immigrantisation through integration policies and practices in education” in February 2019. The dissertation examines how integration policies and practices in education function and participate in the making of immigrant subjectivities. Prof. Heidi Safia Mirza, Goldsmiths University of London served as opponent and Kristiina Brunila as custos.

Kristiina Hannukainen defended her doctoral dissertation “Doctoral education, knowledge and research in knowledge capitalism management” in December 2018. The dissertation focuses on doctoral school knowledge capitalism management, and is framed within the higher education policy discussion. Prof. Keijo Räsänen, Aalto university served as opponent and Kristiina Brunila as custos.

Tasa-arvoa opettajankoulutukseen (TOP) development project has had a busy year. The project has collaborated with staff and students on multiple fronts. The evaluation of Faculty’s curricula is almost finished. The preliminary results show that the curricula do not contain enough conceptually relevant and up-to-date knowledge on equality and diversity issues. This applies to all Finnish study tracks. In addition, the majority of courses with explicit equality and diversity focus are courses that are included in the Education, Society and Culture (Kasvatus, Koulutus ja Yhteiskunta -painopistealue) focus area. Most of the content is also optional.

CoSupport-project’s webpages have been updated (blogs and publications). https://blogs.helsinki.fi/cosupport/about/

AGORA’s researchers are part of the new Nordic research network related to marketisation of education.

TASOVA-project’s 2 year long equality and diversity specialist training was fully completed. We are looking for ways to continue this training and tailored for different focus groups.

 

Upcoming events:

Hannele Pitkänen will defend her doctoral dissertation entitled “Arviointi, tieto ja hallinta. Peruskoulun paikallisen arvioinnin genealogia” on 29th of May 2019 at 12.

Touko Vaahtera will defend his doctoral dissertation entitled “Cripping Swimming – Culture, Ableism, and the Re-articulation of Able-Bodiedness” on 31st of May 2019 at 12.

CoSupport-project is organising a morning event: “Racism, mental health and education” on 6th of June at 9 in the Bean There Cafe.

We are honoured to have Professor Fazal Rizvi as our guest of AGORA and KUPOLI in September. See some of his publications:  https://www.researchgate.net/scientific-contributions/44482567_Fazal_Rizvi

Future Trajectories of the Precision Education Governance (FuturEd)-project together with the Education & Society-research community will arrange an intl. workshop related to future trajectories of education in terms of edu-business, edu-tech and edu-self. 

 

Welcome all to join AGORA-activities!

Tervetuloa avoimelle luennolle maanantaina 6.5.

Lämpimästi tervetuloa professori Suvi Salmenniemen (Turun yliopisto) luennolle Menetyksiä, mukautumista ja moninaisuutta: Terapeuttisen kulttuurin teoriat ja tulevaisuus maanantaina 6.5. klo 10-11 Minervan K113 saliin.

“Menetyksiä, mukautumista ja moninaisuutta: Terapeuttisen kulttuurin teoriat ja tulevaisuus

Puheenvuoro johdattelee terapeuttiseksi kulttuuriksi kutsutun ilmiön tutkimuskenttään, jossa pureudutaan psykologisen tiedon ja minuuden muokkaamisen käytäntöjen merkitykseen ja yhteiskunnallisiin seurauksiin. Esitys kartoittaa tutkimuskentän teoreettisia ja metodologisia lähestymistapoja ja sitä, miten niissä on teoretisoitu valtaa ja politiikkaa, ja millaisia kysymyksiä on jäänyt tutkimukselliseen katveeseen. Esitys myös nostaa esille vaihtoehtoisia teoreettisia tapoja jäsentää ilmiötä muun muassa kokoonpanojen, artikulaation ja kriittisen teorian tarjoamien käsitteiden avulla.”

Suvi Salmenniemi toimii sosiologian professorina Turun yliopiston Sosiaalitieteiden laitoksella. Tämän hetkisessä tutkimuksessaan hän tarkastelee terapeuttista kulttuuria: monenlaisia terapeuttisia käytäntöjä ja tietomuotoja, kuten täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja, uushenkisyyttä ja populaaripsykologisia itsehoitomenetelmiä. Keskeisiä kysymyksiä hänen tutkimuksessaan on mm. miksi nämä terapeuttiset käytännöt puhuttelevat ihmisiä, millaisina ne koetaan ja millaista politiikkaa ja vallankäyttöä niihin sisältyy. 

Lisätietoja: https://www.utu.fi/fi/ihmiset/suvi-salmenniemi 

 

Luento on osa AGORA-tutkimuskeskuksen ja siellä toimivan CoSupport-hankkeen järjestämää Terapeuttinen valta ja kansalaisuus -kirjan (toim. Kristiina Brunila, Esko Harni, Antti Saari & Hanna Ylöstalo) kirjoittaja-seminaaria.

Kulku Minervan K113 saliin on esteetön (Siltavuorenpenger 5 A, Helsinki, kellari 1. krs.).

Behind the idea of disturbing behaviour

Maija Lanas and Kristiina Brunila’s article Bad behavior in school: discursive approach (2019) was accepted by the British Journal of Sociology of Education.

Disturbing, problematic, or challenging student behaviour is said to be among the greatest challenges facing today’s school life. However, despite the apparent commonsensicalness of the issue, there is no commonly agreed upon definition for such events, and there is often very thin analysis of what actually becomes disturbed, challenged, or problematised in such instances.

In the article, disturbing behaviour is seen as a discursive practice that produces reality; it is a historically and socioculturally formed coming-together of various intersecting power-related discourses that make claims about individuals and contexts. Informed by poststructural approaches, this theoretical paper looks at how ideas of disturbing behaviour come to be formed within the discursive environment of school.

The paper argues that behind the idea of disturbing behaviour are the ideas of a normal developmental course and an idealised student, as well as increasing emphasis on management and measurement in school.

Tasa-arvotyö tiedekunnassa ja opettajankoulutuksessa alkaa

Viimeaikaiset muutokset kasvatus- ja opetusalan lainsäädännössä sekä koulujen ja päiväkotien toimintaympäristöissä asettavat yliopistollista opettajankoulutusta järjestävät toimijat uudenlaisten haasteiden eteen. Opettajan ammattitaitovaatimukset ovat muuttuneet ja tasa-arvon edistämisvelvoite on kirjattu mm. varhaiskasvatus- ja perusopetuslakiin sekä näiden lakien toteuttamista koskeviin velvoittaviin valtakunnallisiin suunnitelmiin. Tasa-arvolakiin on kirjattu kaikkia opetuksen järjestäjiä koskeva toiminnallista tasa-arvosuunnittelua koskeva velvoite.

Koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevaa tutkimus- ja kehittämistyötä on tehty Suomessa useiden vuosikymmenten ajan. Tietoa ja esimerkkejä toimivista käytännöistä on paljon. Tästä huolimatta lähinnä projekteissa tuotettu ymmärrys tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta ei ole vakiintunut koulutusta koskevaan politiikkaan ja koulutuksen käytäntöihin. Osittain tämä johtuu projektikentän pirstaleisuudesta, mutta myös koulutuksessa vallitsevasta näennäisestä tasa-arvosta ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten käsittelyn pintapuolisuudesta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita ei edelleenkään systemaattisesti opeteta.

Nyt tilanne halutaan korjata.

Tasa-arvoa opettajankoulutukseen (TOP) -projekti toteutetaan Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuosina 2018–2019. TOP-projekti on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista viiden suomalaisen yliopiston yhteisprojektia Sukupuolen ja muut erot huomioivan tasa-arvosuunnittelun ja -työn sisältöjen kehittäminen Suomen opettajankoulutuksiin (SetSTOP).

TOP-projektin päätavoitteena on vahvistaa Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan henkilöstön tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevaa osaamista sekä valtavirtaistaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulma opettajankoulutuksen eri opintosuuntiin. Samalla tuotamme ja testaamme toimenpiteitä, joiden avulla sukupuolen ja muiden erontekojen sekä sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventämisen teemat voidaan sisällyttää opettajankoulutusten opetussuunnitelmiin, oppisisältöihin, pedagogisiin käytäntöihin sekä koulutusten arkeen. Projekti tukee Helsingin yliopiston kasvatustieteellistä tiedekuntaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön sekä kasvatus- ja opetusalan lainsäädäntöön kirjattujen tasa-arvon edistämistä koskevien velvoitteiden toteuttamisessa.

Tulemme myös järjestämään pienimuotoista henkilöstökoulutusta sekä teemaan liittyviä laajempia tilaisuuksia Helsingin yliopiston strategian mukaisesti. Hyödynnämme projektissa teemaan liittyvää kansallista ja kansainvälistä tutkimusta sekä olemassa olevia verkostoja ja toimivia käytäntöjä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi opettajankoulutuksessa.

Helsingin yliopiston osaprojektia johdetaan AGORA – kasvatuksen ja koulutuksen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tutkimuskeskuksesta. Projektijohtajana toimii Kristiina Brunila ja projektipäällikkönä Anna Mikkola. Mukana projektissa ovat myös Liisa Tainio, Leena Teräs ja Elina Ikävalko.

Tiedotamme tasa-arvotyön aloittamisesta myöhemmin lisää ja kutsumme kiinnostuneita mukaan.

Yhteydenotot: Kristiina Brunila kristiina.brunila(at)helsinki.fi ja Anna Mikkola anna.mikkola(at)helsinki.fi

Happy holidays from AGORA!

The year has gone by fast and the winter break is almost here! We all in AGORA want to wish you a happy end of the year! Before going on holiday we want to celebrate with you the accomplishments of AGORA this year.

First of all, we have had new professors and lecturers at the AGORA-centre and we want to warmly welcome you all among us. AGORA is a place where everyone can contribute to its future, so it is open to any of your suggestions and ideas. Organize an event for example! On the 14.12. we organized an event called Yksilö järjestelmässä – Järjestelmä yksilössä, where the subject of youths position in the web of support systems and projects was addressed. We had very interesting conversations.

There are many research and development projects ongoing in AGORA and international relations have taken a step forward too during this year. Projects are on the run in themes of for example transnational policies and educational practices in the era of multiple crises, social justice, equality & diversity, economic austerity, wellbeing & mental health, democratic education etc.

The national equality network gave an honorary award to the University of Helsinki for the AGORA’s TASOVA-project for it’s contribution to the work being done in the field of equality and diversity. Next year AGORA will start equality work in the faculty and in teacher education and on the 19th of March we are planning to organize a high-profile event on the subject of equality and diversity. We will visit the national board of education and the ministry of education on multiple occasions to talk about human rights, social justice and the policies and practices of education.

This year has also been a year of international networking. We have met with our international co-workers in the Nordic countries, Europe and Australia and gathered around subjects of children, young people and mental health, social exclusion, marketisation of education etc. We are also planning on applying for new fundings, e.g. higher education, vocational education, teacher education and cross-sectoral support systems. If you are interested in these themes let’s meet!

Have a relaxing vacation!

Hyvä tahto ei riitä kun kun ratkaistaan nuorten syrjäytymisestä

Huoli nuorista ja nuorten syrjäytymisestä on politiikan ja julkisen keskustelun vakioaiheita. Ratkaisuksi huoleen on kehitetty laaja kirjo erilaisia projekteja ja järjestelmiä, joilla syrjäytymistä pyritään ehkäisemään. Nuorille asetetaan myös varhain markkinakelpoisuuden ja kilpailukykyisyyden vaatimuksia. Kun nuoria ohjataan ottamaan yhä aikaisemmin vastuuta omasta elämästään, hyvinvoinnistaan ja valmistautumaan kilpailuun koulutus- ja työmarkkinoilla on vaarana yhteiskunnallisten ongelmien unohtuminen. Näin tullaan tehneeksi politiikkaa, jossa syrjäytymiskehitystä yritetään ensisijaisesti katkaista korjaamalla yksilöä.

CoSupport hanke järjesti 14.12. seminaarin Yksilö järjestelmässä – Järjestelmä yksilössä yhteistyössä VAMLASin kanssa. Tilaisuudessa käännetiin yhteiskunnallista keskustelua yksilön vastuullistamisesta kohti rakenteiden ja järjestelmien merkityksen tunnistamista. Toimme tutkimuksen ja julkisen keskustelun piiriin erilaisissa elämäntilanteissa toimivia nuoria ja heidän kanssaan työskenteleviä – heitä, jotka näyttävät jäävän huolipuheen katvealueille vaikka ovatkin sen keskiössä.

Lisää tapahtumasta:

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus/hyva-tahto-ei-riita-kun-ratkaistaan-nuorten-syrjaytymista

New book: Troubling educational cultures in the Nordic countries

The Nordic countries have had a reputation for pursuing  fair and equal education, but they have a long way to go to reach a state where all students can equally reach their full potential. Young people of working class, ethnic minority or special education background still find themselves channelled to culturally less-valued educational routes more often than others, and schools still reinforce heteronormative, ableist and colonialist understandings of the world.

This book analyses, challenges, and troubles contemporary educational cultures in Nordic countries and the complex and distinctive meanings given to them.

The authors of this book have focused on cultural processes connected to these issues by examining blind spots in education systems that are considered the most equal in the world. They describe and analyse how young people who do not fulfil cultural expectations are still relatively easily pushed into the margins and highlight how pedagogical practices put in place to promote equality often instead establish the privileged position of the hegemonic majority, or even create new forms of marginalisation. In doing this the contributors have also pointed out the potential for resistance that exists for young people and educators within these systems.

The book is a contribution from the Nordforsk funded Nordic Centre of Excellence (NCoE): Justice through education in the Nordic Countries (JustEd). The Centre was founded to seek answers to the question of how do education systems, cultures and actors enable and constrain justice in the context of the globalizing Nordic welfare States?

Edited by Touko Vaahtera, Anna-Maija Niemi, Sirpa Lappalainen and Dennis Beach
Tufnell Press
http://www.tpress.free-online.co.uk/trouble.html