Assarihaku 2019

Fysikaalisten tieteiden tuntiopettajahaku lukuvuodelle 2019-2020 on nyt auki! Hakea voi osoitteessa https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/79615/lomake.html
 
Pääsääntöisesti tuntiopettajia palkataan fysiikan peruskursseille, Mapuille ja muille teoreettisen fysiikan alkuvaiheen kursseille, Termoille, ja jonkin verran myös muille aineopintojen kursseille.
 
Kannustamme kaikkia opettamisesta kiinnostuneita opiskelijoita hakemaan assariksi. Toivomme assarilta opetusmyönteisyyttä, innostusta ja riittävän hyvää opetettavan asian osaamista. Assistentit työskentelevät yhdessä luennoitsijan kanssa, joten valittavan assistentin ei tarvitse osata kaikkea yksin – tärkeää on osata työskennellä ryhmässä.
 
Toivomme hakijoita kaikista pääaineista/kaikilta opintosuunnilta. Pääsääntöisesti on hyvä, jos hakija on opintojaan aktiivisesti suorittava (perustutkinto-)opiskelija, mutta opintojen vaiheella ei ole suuremmin merkitystä. Kannustamme myös nuorempia opiskelijoita hakemaan.
 
Jos assarointi kiinnostaisi, mutta hakeminen epäilyttää, kannattaa lukea Inkerin vuosi sitten kirjoittama blogiteksti aiheesta.
 
Hakuaikaa on 5.5. asti. Tämän jälkeen, toukokuun puolessa välissä – kesäkuun alussa, pidetään haastatteluita. Tuntiassaripaikkojen määrä selviää vasta kesäkuussa, ja valinnat voidaan tehdä tämän jälkeen. Valinnoista ilmoitetaan ennen juhannusta.
 
Elina & Taina
elina.palmgren(at)helsinki.fi

Assarihaku 2018

Yksi isoimpia kynnyksiä, joihin törmään kun yritän kannustaa opiskelijoita hakemaan assareiksi, on vastaus “En mä voi, kun mä en osaa mitään.” Haluaisin sanoa tästä ajatuksesta pari sanaa.

Sanotaan alkuun se ilmeinen: tietenkään assistentille ei ole eduksi, jos ei oikeasti osaa yhtään mitään. Tietenkään emme palkkaa assareita, jotka eivät ole esimerkiksi päässeet läpi siitä kurssista, jota hakevat assaroimaan. Tämä on ilmiselvää, eikä sitä ole tarpeen käsitellä sen enempää.

Ongelma on, että myös sellaiset potentiaaliset assarit, jotka ovat päässeet kursseista läpi kohtuullisilla arvosanoilla, kysyneet hyviä kysymyksiä ja osoittaneet ymmärrystä jatkokursseilla, ja vaikkapa selittäneet kaverilleen fysiikkaa nohevasti, eivät “voi” hakea kun eivät “osaa mitään”.

Harva meistä ymmärtää aivan kaiken kurssia käydessään. Tämä on ihan okei. Tämä on normaalia. Assarin tukena on luennoitsija ja varsinkin isoilla peruskursseilla myös lauma muita assareita.

Assarin tehtävänä on auttaa opiskelijoita, joten tietenkin hänen täytyy osata enemmän fysiikkaa kuin opiskelijan, tai ainakin oppia se opiskelijaa nopeammin. (Kaikki meistä unohtelevat asioita, oleellista on pystyä palauttamaan ne mieleen.) Tätä asiaa tuetaan sillä, että kursseilla on viikoittaiset assaripalaverit, joissa käydään läpi sitä, miksi tiettyjä asioita lasketaan kursseilla, mikä on tehtävän pointti, ja mikä tehtävissä on vaikeaa. Hyvä assari on sellainen, joka uskaltaa tässä tilaisuudessa sanoa, ettei ymmärrä jotakin. Tehtävä voi olla epäselvä. Tehtävä voi olla virheellinen. Luennoitsija unohtaa, että hänelle selvät asiat eivät välttämättä ole selviä opiskelijoille. Ja vaikka olisi kyse “vain” siitä, että assarille iskee äkillinen lukko eikä hän vain osaa niin sanottua helppoa perustehtävää, sekin on ihan okei. Sillä sama asia tulee vaivaamaan opiskelijoita saman viikon laskareissa.

Assarille on eduksi, jos on joutunut miettimään tehtävää monelta kantilta ja pureskelemaan sitä joka kulmasta, ennen kuin on saanut sen ratkaistua. Varsinkin isolla peruskurssilla pääsee todennäköisesti neuvomaan opiskelijoita joka kulmasta, ja lisäksi selittämään tehtävän niille, joille se on pallo. Muita assarille hyödyllisiä taitoja ovat se, että hoitaa minkä lupaa, kyky selittää mitä on tehnyt, ja kyky kysyä hyviä kysymyksiä. Jonkin verran sosiaalisia taitoja tarvitaan, mutta hyvä assari voi olla niin lupsakka kuin hiljaisempikin, kunhan läpänheitto tai jäyhyys ei tule opetuksen tielle.

Paras assari ei ole se, joka osaa eniten fysiikkaa, saati se, jolla on tenteistä parhaat arvosanat.

Tai voi toki olla, mutta muista syistä kuin siitä, että suoritusotteessa on enemmän vitosia kuin jollakulla toisella.

Parhaat assarit ovat niitä, jotka pystyvät aidosti toimimaan linkkinä opiskelijan ja ymmärryksen välillä. Tukemaan opiskelijaa, kun opiskelija ei ymmärrä. Hakemaan eri lähestymistapoja. Antamaan palautetta, omaa tai opiskelijoilta välitettyä, luennoitsijalle. Ja tietenkin pitää osata fysiikkaa, mutta assaria ei heitetä yksin suljetun oven taakse ja sanota, että ulos saa tulla, kun tehtävä on ratkennut. Assarin pitää pystyä miettimään tehtäviä yhdessä luennoitsijan ja kanssa-assarien seurassa, ja pystyä sen jälkeen auttamaan muita tämän tehtävän ongelmakohdissa.

Hae siis assariksi!

Opetuksen kehityksen kesä: assarit, digiloikka ja muu

Digiloikkaamista esteiden yli.

Digiloikan nykytila

Digiloikan kolme työntekijää aloittavat työnsä pian. Työnsarkaa riittää – ensin pitäisi mahtua sisään työhuoneeseen, ja sitten pitäisi saada aikaiseksi tehtävät neljälle kurssille.

Yliopiston digiloikka etenee kaikissa tiedekunnissa. Jos asia kiinnostaa laajemmin, aihetta voi seurata Digiloikkaprojektin omasta blogista. Seuraamme tarkkaan mitä muut tekevät ja jos ja kun heillä on meille sopivia ratkaisuja, ne tietenkin otetaan käyttöön.

Vaikka sanana digiloikka saa monien (myös allekirjoittaneen) ilmeen kiristymään, niin sen myötä tapahtuu hyviä asioita. Stack-alusta, joka tulee nyt Mapuille käyttöön, on aiemmin ollut matikan laitoksella monilla kursseilla – mutta eri Moodlessa, koska se ei ole kuulunut HY:n Moodle-versioon. Nyt se saadaan viralliseen Moodleen, mikä helpottaa kaikenlaista kurssibyrokratiaa sekä opiskelijoiden että opettajien näkökulmasta. Yksittäiselle kurssille tai edes yksittäiselle laitokselle Moodlea ei räätälöidä, mutta kun tarpeeksi moni tarvitsee ominaisuuksia, niin asiat alkavat järjestyä. Meille on lupailtu, että Stack tulisi yliopiston Moodleen jo kesällä, jolloin Maput pyörisivät alusta asti uudenmuotoisina yhdellä alustalla. Toivottavasti aikataulu pitää.

Assarihakuun tuli 46 hakemusta, joka on samaa luokkaa kuin viime vuonna. Haastattelukutsut ovat lähteneet ja muillekin on ilmoitettu. Varsinaiset valinnat tehdään kuitenkin vasta reilusti kesäkuun puolella.

Nyt kesällä kehitys ei siis liikaa lomaile (tai Inkeri ainakaan). Kesälle ajoittuu vieläpä kaksi konferenssia, joissa olisi tarkoitus esitellä meidän tekemäämme tutkimusta ja oppia muilta.

Assarihaku

Fysiikan laitoksen assarihaku lukuvuodelle 2017-2018 on alkanut. Assariksi haetaan tuttuun tapaan täyttämällä lomake osoitteessa https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/79615/lomake.html. Hakuaikaa on 7.5. asti, tämän jälkeen lähtevät haastattelukutsut, ja haastattelut ovat toukokuun lopussa. Paikat selviävät kesällä, kun laitoksen henkilökunnan panokset kurssien assareina ovat selvinneet.

Muista liittää hakemukseesi opintosuoritusote! Jos haluat tehdä erinomaisen vaikutuksen, nimeät liitteen omalla sukunimelläsi, esim. kontro_opintosuoritusote.pdf.

Aiempina vuosina hakijoiden toiveet ja avoinna olevat paikat eivät ole täysin kohdanneet. Esimerkiksi Mapuille on ollut paljonkin halukkaita, kun taas termon kursseja on ollut vaikeampi täyttää. Karkeasti tämä tarkoittaa sitä, että vain Mapua assaroimaan halukkaat pääsevät hommiin paljon epätodennäköisemmin – kannattaakin siis hakea laajasti eri kursseille. Assariksi pääsemisen edellytys ei ole se, että on kaikista kursseista korkeimmat arvosanat, vaan se, että on riittävät tiedot ja sopii kurssille. Pyrimme parhaamme mukaan kokoamaan kursseille erilaisia assareita, niin että joukossa on (jos mahdollista) sekä samaa kurssia toista kertaa assaroivia että ensikertalaisia, sekä teoreetikkoja että höyryfyysikkoja jne.

Ensi vuonna tapahtuu mullistus, kun Havaintojen tilastollinen käsittely kasvaa kaikille pakolliseksi kurssiksi. Kurssi on aiemmin ollut pieni, ja nyt se kasvaa kerralla mahduttamaan kaikki fuksit, sivuaineopiskelijoita sekä toki myös niitä, jotka ovat jo laitoksen opiskelijoita ja siirtyvät suorittamaan uudenmuotoista kandia. Työvoimaa siis tarvitaan, mutta harva on käynyt kurssin. Haluaisinkin erityisesti korostaa, että kurssia voi hakea assaroimaan vaikka ei olisi suorittanut juuri sen nimistä kurssia.

Assarikoulutus kantaa hedelmää

Lukuvuodelle 2014 on tehty muutamia uudistuksia, jotka ovat vaikuttaneet siihen, kuinka assareita valikoidaan kursseille. Assareitahan on kahdensorttisia – niitä, joilla on opetusvelvollisuus, eli jotka on palkattu tutkimustyöhön mutta pääsevät tai joutuvat myös opettamaan, ja niitä, jotka palkataan tuntiopettajiksi. Tänä vuonna opetusvelvollisuuksia tarkasteltiin keskitetysti, jonka jälkeen palkattiin tuntiopettajia sen verran kuin lisäkäsipareja tarvittiin. Sekä syksy että kevät pyrittiin hoitamaan kerralla kuntoon, vaikka pientä hienosäätöä toki tulikin.

Aikaisemmin tunnolliset luennoijat ovat toki rekrynneet itselleen opetusvelvolliset hyvissä ajoin mahdollisuuksien mukaan, mutta assareita on etsitty myös juuri ennen kurssin alkua – tai pahimmillaan sen jo alettua. Tästä pyrittiin siis pääsemään eroon. Lisäksi assareita päätettiin kouluttaa, koska on aika paljon vaadittu, että vaikka vain toisen vuoden opiskelija osaisi toimia luokkatilanteessa erinomaisesti ilman, että hänelle annetaan vinkkejä siitä, mitä “erinomaisesti” tarkoittaa. Aloitimme pienesti: syksyn perus- ja aineopintojen keskeisten kurssien assistenteille tarjottiin lyhyt kolmen tunnin tietopaketti siitä, mitä heiltä odotetaan.

Koulutuksen painopiste oli työkaluissa. Miten autat parhaiten opiskelijaa? Kuuntele huolella kysymys ja mieluusti toista se, jotta varmistat vastaavasi oikeaan asiaan. Jos pystyt, auta opiskelijaa eteenpäin kysymällä kysymyksiä, jotka auttavat häntä oivaltamaan asian itse. Anna apua sen verran kuin tarvitaan, mutta jätä onnistumisen ilo opiskelijalle. Älä ota käyttöön sellaisia matemaattisia työkaluja, joita opiskelija ei ymmärrä. Älä sano “tämähän on helppoa” saati “triviaalia” – kun ongelma on ratkennut, voit ehkä todeta, että eihän se niin vaikeaa ollut, mutta asiat ovat helppoja vasta jos ne osaa.

Koulutuksessa puhuttiin myös valmistautumisesta. Lähes kaikilla kursseilla oli käytössä laskaripalaveri, josta assistentit saivat etukäteen apua ja tukea tehtäviin. Yhteys luennoitsijoihin on siis ollut auki, ja assistentit ovat voineet miettiä laskaritehtäviä ja niiden kytkeytymistä luentoihin yhdessä luennoitsijan kanssa. Lisäksi puhuimme siitä, miten tehdä itsestä helpostilähestyttävä – alkaen siitä, että jos pöydässä on tilaa, opiskelijan viereen voi istua. Helpottaa jutustelua eikä käy selänkään päälle.

Oliko tästä sitten hyötyä?

Assistenttien suoriutumista voidaan arvioida esimerkiksi kurssipalautteen avulla. Kurssipalautteessa opiskelijat vastaavat muun muassa väittämään “Assistentin tapa selittää auttoi minua oppimaan” asteikolla 1-5, jossa 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä. Vastaukset lajitellaan assistenteittain. Tämä tarjoaa mahdollisuuden arvioida (toki karkeasti) kuinka hyödylliseksi assistentin toiminta koetaan.

Viime vuonna assistenttien saamat arviot ovat yleisesti pyörineet välillä 2,5-4,0. Muutama supertapaus on saanut nelosen ylittäviä keskiarvoja, ja ikävä kyllä myös muutamia toisen ääripään tapauksia on löytynyt. Haluamme tietenkin tarjota opiskelijoille riittävän hyvää opetusta. Ennen koulutuksia asetimme tavoitetasoksi, että saisimme karsittua kolmosen alittavat suoritukset pois.

Tämä onnistui. Assarit ovat saaneet tänä vuonna poikkeuksellisen hyvää palautetta, ja mikä tärkeämpää, heikommat suoritukset ovat näiltä kursseilta lähes karsiutuneet. Yksikään koulutuksessa ollut assistentti ei jäänyt alle 3,4:n, ja huippuja on tullut entistä enemmän. Rehellisyyden nimissä on toki myönnettävä, että assarien lukumäärä on niin pieni ja datassa niin paljon muitakin muuttujia, että minkäänlainen tilastollinen tarkastelu ei onnistu. Myöskin koulutuksen väliin jättäneet ovat suoriutuneet hyvin (lähes poikkeuksetta ylittäneet tavoitetason), eli varmasti myös kursseilla oleva henki, hyvät assaritoverit ja vaativat luennoitsijat ovat itsessään vaikuttaneet.

Isoille perus- ja aineopintojen kursseille on toki myös valikoitu opetusvelvollisista innokasta väkeä, ja tuntiopettajille oli tänä vuonna haastattelu. Tilanne ei siis ole vertailukelpoinen tilanteeseen, jossa luennoitsija juoksee viisi minuuttia ennen luennon alkua pitkin käytävää vapaaehtoistamassa ihmisiä, jotka eivät ehtineet piiloutua. Toisaalta nimenomaan näille kursseille on aiemminkin palkattu paljon tuntiopettajia ja otettu innokkaita opetusvelvollisia, joten samaakin porukkaa on paljon mukana.