Tänään julkaistu valtioneuvoston selvitys kertoo karua kieltään rakenteellisesta epätasa-arvosta ja budjetoinnin sukupuolivaikutuksista. Viime vuosina toteutuneet sosiaalietuuksien indeksileikkaukset ja –jäädytykset ovat kasvattaneet miesten ja naisten taloudellisen toimeentulon eroja entisestään.
Raportin kirjoittajat Anna Elomäki ja Hanna Ylöstalo korostavat, että talous ja taloutta koskeva päätöksenteko ovat sukupuoli- ja tasa-arvokysymyksiä:
Talousarvioon liittyvät päätökset vaikuttavat naisiin ja miehiin sekä sukupuolten tasa-arvoon eri tavoin, usein myös silloin, kun ne vaikuttavat neutraaleilta tai näyttävät kohtelevan kaikkia yksilöitä samalla tavalla sukupuolesta riippumatta. Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi on yksi keino tuoda konkreettisesti esiin niitä seurauksia, mitä taloutta koskevilla päätöksillä on eri nais- ja miesryhmille ja sukupuolten tasa-arvolle. On tärkeä myös muistaa, että taloudellinen epätasa-arvo on sukupuolittunutta: naiset ovat keskimäärin miehiä heikommassa taloudellisessa asemassa yhteiskunnassa. Sen vuoksi sukupuolitietoinen budjetointi voi parhaassa tapauksessa parantaa sukupuolten tasa-arvoa yhdellä merkittävällä osa-alueella. Naisten taloudellinen itsenäisyys on välttämätön edellytys myös monien muiden tasa-arvokysymysten ratkaisemiseksi. (s. 153)
Näihin kysymyksiin voidaan pureutua hyvin myös kotitalousopetuksessa. Arkiset päätökset perheen sisäisestä työnjaosta, kotona tehtävästä työstä, lastenhoidon järjestämisestä ja opinnoista sitoutuvat laajempiin taloudellisiin tasa-arvorakenteisiin. Henkilökohtaisesta tulee poliittista. Oma talous sitoutuu julkiseen talouteen.
Raportti suosittelee sukupuolitietoisen budjetoinnin käyttöönottoa
Sukupuolitietoinen budjetointi on kansainvälisesti yhä suositumpi sukupuolten tasa-arvon edistämisen strategia, jonka tavoitteena on muuttaa julkisten menojen ja tulojen kohdentumista tasa-arvoa edistävällä tavalla. Talousarvion ja siihen liittyvien toimenpiteiden sukupuolivaikutusten arviointi on keskeinen sukupuolitietoisen budjetoinnin menetelmä. Talousarvion laadintaan tarvitaan sukupuolinäkökulmaa, sillä talousarvio ja muut julkiseen talouteen liittyvät päätökset vaikuttavat eri mies- ja naisryhmiin eri tavoin ja voivat joko edistää tai heikentää tasa-arvoa. (s. 1)
Sukupuolitietoinen budjetointi vaikuttaa etäiseltä suhteessa omaan ja varsinkin oppilaiden arkeen. Voisiko omaa taloutta pohtia kuitenkin pohtia myös sukupuolivaikutusten näkökulmasta? Kuinka päätös vaikkapa valmisruoan ostamisesta vaikuttaa perheenjäsenten ajankäyttöön? Mihin vapautunut aika käytetään? Kenen työpanosta tarvitaan/lisätään ruoan maksamiseen? Kenen hyvinvointi päätöksissä laitetaan ensisijaiseksi? Ehkä nämä kysymykset eivät lopulta olekaan niin kaukana julkisten menojen kanssa painiskelevien päättäjien kysymyksistä.