”Tulevana opettajana minä voin olla muutos parempaan”

Opetusharjoittelut tarjoavat tuleville kotitalousopettajille ainutlaatuisia mahdollisuuksia kohdata moninaisuutta ja monikulttuurisuutta. Millaisia ajatuksia kohtaamiset herättivät opiskelijoissa ja millaisena moninaisuus heille näyttäytyi?

Helsingin yliopiston kotitalousopettajan opintosuunnan 2. vuosikurssin opiskelijat pääsivät kevään aikana suorittamaan soveltavaa harjoittelua pääkaupunkiseudun kenttäkouluissa. Opetusharjoittelu avasi opiskelijoille oven nähdä opettajan työn monimuotoisuus ja samalla he pääsivät kehittämään omaa opettajaidentiteettiään ja eri taitoalueita. Moni opiskelija sai ensimmäistä kertaa kosketuksen monikulttuuriseen kouluun ja he kokivat, että etenkin moninaisuuden ja monikulttuurisuuden ymmärtäminen kasvoi ja näihin liittyvät erilaiset ilmiöt tulivat lähemmäksi omaa arkea. Kohtaamiset oppilaiden kanssa aktivoivat opiskelijoita reflektoimaan kokemuksia etenkin monikulttuurisuuden, kielitietoisuuden ja sukupuolisensitiivisyyden näkökulmasta. Opiskelijoiden moninaisuusajattelu näyttäytyi arvostavana, kiinnostuneena ja vastuullisena.

”Näkisin, että parasta mitä opettaja voi oppilaille nykypäivänä omalla käytöksellään antaa, on ajatus moninaisuuden ja oman uniikin minuuden rakentumisen hyväksyttävyydestä.”

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kotitalousopetuksen yhtenä tavoitteena on aktivoida oppilasta tunnistamaan arjen rakentumista ja kulttuurisesti monimuotoisia toimintaympäristöjä. Kotitalousopetus on suomalaisessa koulussa luonteva oppiaine käsitellä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta.

Kaikki lähtee kuitenkin siitä, tunnistanko minä opettajana oman ajatteluni tavat? Moninaisuuden ymmärtämisen taustalla on moninaisuuden tunnistaminen ja opettajan oma itsetuntemus. Pedagogisesti sensitiivinen opettaja luo ymmärtävää vuorovaikutusta oppilaiden kanssa tiedostaen samalla omat asenteet, arvot ja identiteetin elementit. Sensitiivisessä vuorovaikutuksessa opettaja havaitsee oppilaan aloitteet ja reaktiot ja vastaa niihin nuoren toimintaa tukevalla tavalla.

Oli positiivista, kun oppilaat, jotka kertoivat opettajalle, etteivät syö lihaa vakaumuksellisista syistä, saivat huomata, että olin heidän kanssa samassa veneessä. Näin heillä oli myös opettajapuolelta samaistumisen kohde eikä heidän vain oppilaina tarvinnut olla erilaisia.”

”Oppilaiden tunteminen nimeltä on tärkeää, jotta sukupuolisensitiivinen opettaminen on mahdollista.”

Moninaisuusajatteluun herkistyminen jo opiskeluaikana kasvattaa opettajan ymmärrystä ja parhaimmillaan vahvistaa oppilaan yhdenvertaisuuden kokemusta ja sitä kautta toimii nuorta voimaannuttavana. Moni opiskelija koki haasteelliseksi ja harmittavaksi sen, ettei ehtinyt oppia harjoittelun aikana kaikkien oppilaiden nimiä. Tämä kertoo osaltaan sukupuolisensitiivisestä ajattelusta, mutta myös siitä, että vuorovaikutus oppilaiden kanssa koettiin merkitykselliseksi. Kuten eräs opiskelija sanoi: Positiivista vuorovaikutusta tukee se, että pystyy kutsumaan oppilaita opetuksen aikana heidän omilla nimillään.”

”Se, että pääsin opettamaan ulkomaalaistaustaisia nuoria, opetti minulle paljon siitä, miten heidän kielitaitonsa tulisi huomioida opetuksessa niin, että ketään ei syrjitä ja kaikkia oppilaita kohdellaan tasa-arvoisesti.”

Opiskelijat toivat esiin monenlaisia omia oppimiskokemuksia monikulttuurisista kouluista. Etenkin maahanmuuttajataustaisten suomen kielen ymmärtämisen haasteet nousivat keskeiseksi pohdinnan kohteeksi. Opiskelijoiden kielitietoinen ajattelu näkyi upeasti mm.  opetusmenetelmien, materiaalien ja oman puhetavan tiedostavana valintana. Visuaalisuus, kuvien runsaampi käyttö, ohjeiden huolellisempi läpikäynti ja opetusmateriaalien sekä muistiinpanojen selkeys nähtiin erittäin tärkeäksi. Selkeään puhetapaan, ilmaisujen tarkkuuteen ja eleisiin kiinnitettiin erityistä huomiota.

Minun opettajuuteni näkökulmasta maahanmuuttajaoppilaat eivät olleet haasteellinen ongelma, vaan he saivat minut kasvamaan kohti parempaa opettajuutta pohtiessani omia käytäntöjä ja niiden toteuttamisen erilaisia vaihtoehtoja.”

 

Sitaatit ovat suoria lainauksia 2. vuosikurssilaisten soveltavan harjoittelun portfolioista. Kiitos hienoista ajatuksista!

Haluatko vahvistaa kulttuuri- ja kielitietoisia työtapojasi? Kotitalouden opettajille tarkoitettu maksuton täydennyskoulutus toteutetaan syksyllä 2019 kolmannen kerran ja ilmoittautuminen on vielä käynnissä. Katso lisätietoa: http://kauppa.hyplus.helsinki.fi/Kotitaloustunneista-tehoa-maahanmuuttajien-kielenoppimiseen

 

Lue lisää:

Janhonen-Abruquah, H. & Palojoki, P. (2015). Luova ja vastuullinen kotitalousopetus: Creative and responsible home economics education. Helsingin yliopisto: Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos.

 

kuvat: www.pixabay.com

Published by

Deleted User

Special user account.

Leave a Reply

Your email address will not be published.