“Vierasta kieltä” oppimassa – ajatuksia S2 opinnoista

Kuva: Tenttiin lukua.

Kotitalousopettajaksi opiskelevan Jenni Toppin kokemuksia S2 -opintojen aloittamisesta. Kts. myös linkit lisätiedon lähteille. 

Tämänhän piti olla oman äidinkieleni opiskelua? Mutta mistä täällä oikein puhutaan? Olivat luultavasti ensimmäiset ajatukseni istuessani täysin pää pyörällä suomi toisena kielenä -opintojen johdantokurssilla. Verbi- ja lausetyypit, taivutusvartalot ja suomen kielen erityispiirteet tuntuivat kaikki    täysin vierailta asioilta. Muutamaa vierasta kieltä opiskelleena, voin rehellisesti todeta, että oman kielen oppiminen uudenlaisesta näkökulmasta ei ole niitä helpoimpia haasteita. Me suomalaiset kuulemme usein, että äidinkielemme on monimutkainen ja vaikeasti opittava sen runsaiden sijamuotojen, taivutusten, vokaalisoinnun ja artikkelien puuttumisen vuoksi. Tämä saattaa itseasiassa kuitenkin johtua siitä, että sijainnistamme huolimatta kuulumme eri kielikuntaan, kuin ympärillämme olevat indoeurooppalaiset kielet. Suuri osa kielemme opiskelijoista tulee juuri indoeurooppalaisten kielten alueilta. Eri kielikuntaan kuuluminen vaikuttaa olennaisesti siihen, millaisena koemme uuden kielen opiskelun. Maailman kielten joukossa suomi ei itseasiassa olekaan niin poikkeuksellinen, kun usein ajattelemme. (Kts. video: suomi maailman kielten joukossa)

Haastavuudesta ja runsaasta kieliopin opiskelusta huolimatta S2 opinnot ovat olleet äärimmäisen mielenkiintoisia. Kurssit koostuvat osittain luennoista mutta jokaisella toteutuksella on myös toiminnallista ja käytännönläheistä ryhmämuotoista opiskelua. Ensimmäisten kurssien aikana olemme päässeet tutustumaan S2 opettajien työhön, havainnoimalla suomen kieltä opiskelevia peruskoulun valmistavia luokkia. Suomessa valmistavaan koulutukseen on olemassa opetussuunnitelma mutta varsinaista opetusmateriaalia ei ole, vaan opettajat työstävät sitä itse ja jakavat erilaisissa S2 opettajien yhteisöissä. Lisäksi kursseilla on tutustuttu Elli – Early learning keskukseen, joka tarjoaa loistavaa materiaalia niin S2, kuin muunkin opetuksen tueksi. Ennen joulua opinnoissa on tarkoitus perehtyä lukemiseen monikulttuurisissa luokissa. Tuolloin pääsemme opastamaan päiväkoti- ja koululaisryhmiä Annantalolle, Unikudelmia näyttelyyn.

Opiskelu on tuntunut myös työllistymisen kannalta merkittävältä, sillä pääkaupunkiseudulla S2 opettajille näyttäisi olevan hyvin töitä tarjolla. Oman ammatillisen opettajan mutta myös kotitalousopettajan näkökulmasta S2 opinnot ovat varmasti hyödyksi arjen työssä. Opiskelijaryhmät ovat entistä monikulttuurisempia ja yhteisen kielen puuttuminen hyvin yleinen ilmiö ammatillisessa koulutuksessa. Opinnot ovat ennen kaikkea auttaneet ymmärtämään, kuinka tärkeää meille ihmisille on tulla ymmärretyiksi ja kuulua ryhmään. Kieli ja itsensä ilmaisu ovat tässä avain asemassa. Uuden kielen oppijan kannalta onkin olennaista, että kieltä pääsee käyttämään ja opittavilla asioilla on yhteys sekä merkitys omaan elämään.

Lisää aiheesta:

https://www.s2opettajat.fi/linkit/verkkomateriaalit/

https://blogs.helsinki.fi/mansikkala/

 

Barasho horteed ha i nicin. Tutustu minuun, ennen kuin hylkäät minut.

 ​​​“Barasho horteed ha i nicin.”
”Tutustu minuun, ennen kuin hylkäät minut.”
​​ somalialainen sananlasku

Somalimaahanmuuttajan ruokatottumusten pysyvyys yllätti Eeva Palokankaan.

Kun kaikki muu ympärillä muuttuu, oman kulttuurin mukainen ruoka pysyy, toteaa hän Pro gradu -tutkielmassaan.

Kotitalousopettaja pääsee työssään lähelle opiskelijoitaan. Ruoanvalmistuksen ohella ja eri raaka-aineita käsiteltäessä voi havainnoida sitä, millaista pohdintaa islamia tunnustava ja sen ruokarajoituksia noudattava opiskelija käy mielessään: Voinko maistaa, jos en voi olla varma siitä, ettei ruokalaji sisällä sikaperäisiä ainesosia tai alkoholia? Miten voin suoriutua työssäoppimisesta, jos en voi valmistaa lihamureketta sikaa sisältävästä jauhelihasta tai avustaa ikääntynyttä asiakasta iltapalalla, kun tarjolla on kinkkusämpylöitä? Voinko kuitenkin käsitellä kiellettyjä ruoka-aineita, jos vältän ihokosketuksen käyttämällä suojakäsineitä?

Arjen pieneltä näyttävät valinnat ovat vaikeita erityisesti silloin, kun vaakakupissa on oma vakaumus. Eräs opiskelijoistani totesi, että vielä vaikeammaksi asian tekee se, että osa islamia tunnustavista suhtautuu liberaalimmin uskontonsa ruokarajoituksiin ja aiheuttaa silloin hämmennystä niiden mielissä, jotka pyrkivät pitämään kiinni rajoituksista.

Nämä pohdinnat veivät minut ikimuistoiselle matkalle somaliperheiden elämään, kun innostuin tutkimaan ilmiötä opinnäytetyönä. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää somalimaahanmuuttajien ruokatottumusten akkulturaatiota ja ruoan valintaa. Sekä haastattelut että ruokavierailut somaliperheissä (joilla sain osakseni unohtumatonta vieraanvaraisuutta) osoittivat, että perinteiset ruokatottumukset säilyvät lähes muuttumattomana siihen saakka, kunnes lapsi tai nuori aloittaa päiväkodin ja koulun. Uskonnolla on keskeinen merkitys perinteisten ruokatottumusten säilyttäjänä. Joukkoruokailu, media, kodin teknologia sekä tulo- ja koulutustason nousu kuitenkin muokkaavat ruokatottumuksia pienin askelin.

Somalimaahanmuuttajan ruokatottumusten akkulturaatio ja ruoan valinta (Palokangas 2017)

Naudanlihakastike ja riisi, banaani, oma leipä anjeero ja muufo sekä vahva ja mausteinen makea tee, sambuusoja unohtamatta ovat Suomessa asuvien somaliperheiden ruokapöydässä kunniapaikalla. Ruokakulttuuria ylläpitävät ja siirtävät seuraavalle sukupolvelle nimenomaan äidit, jotka tyypillisesti hoitavat lapsensa kotona kouluikään saakka.

 

Palokangas, E. 2017. Somalimaahanmuuttajan ruokatottumusten akkulturaatio ja ruoan valinta. Pro gradu -tutkielma. Kotitalousopettajan koulutus. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto.

Lisätietoa:

http://somaliliitto.fi/somalikulttuuri/ruoka/

https://sites.google.com/site/somaliruoka/ruokakulttuuri

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/millainen-on-somalialainen-keittio-

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=229091&nodeid=34352&contentlan=1&culture=fi-FI

Kuvat: Wikimedia Commons & Flickr