Kotitalousopetuksen arvointi Ruotsissa: miten moninaisuus ja tasa-arvo tuodaan luokkatilanteisiin?

Svenska kommiteen för hushållsvetenskap järjesti tammikuussa 2019 kotitalousopettajien ja opettajankouluttajien tapaamisen, jossa käsiteltiin kotitalousopetuksen arviointia. Skolinspektionen (Kouluasioiden tarkastusvirasto) on ensimmäisen kerran tekemässä laajempaa arviointia kotitalouden opetuksesta ja oppimisesta Ruotsissa.

Arvioinnista on valmistunut tarkastajien kouluvierailuja (23 koulua) koskeva raportti ja varsinainen yhteenvetoraportti on valmistumassa lähiviikkoina.

Sain mahdollisuuden kommentoida yhteisessä työpajassa näiden kouluvierailujen tuloksia. Aineisto on jäsennetty kahden pääkysymyksen mukaisesti: miten opetus vastaa opetussuunnitelman sisältöjä ja millaisia didaktisia ratkaisuja tarkastajat pääsivät havainnoimaan oppituntien aikana. Oppituntien sisällöt vastasivat varsin hyvin opetussuunnitelmaa, paitsi teeman ’tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ’osalta. Tämä näkyi erityisesti siinä, että usein tunneilta puuttui yhteinen reflektio tasa-arvoisesta työnjaosta kotitalouden töissä (’arbetsfördelning i hemmet ur jämställdhetsperspektiv’).

Didaktisten ratkaisujen osalta havaittiin, että kotitalouden oppimisympäristö oli pääsääntöisesti turvallinen, kannustava ja oppilaita kunnioittava. Samoin kuin Suomessa oppimisen arvioinnissa näyttäytyi vaihtelua ja aineisto esittääkin jatkokysymyksiä: miten hyvin tyttöjen ja poikien arviointi noudattaa yhdenvertaisia kriteereitä. Oppilaan oppimistehtävien eriyttämiseen ja aktivointiin liittyvät haasteet näyttäytyivät myös varsin samanlaisina kuin Suomessa. On myös tärkeää, että oppilaat saavat itse kantaa vastuuta työnjaosta oppitunneilla.

Kouluvierailuista voidaan yhteenvetona nostaa esiin haasteita, jotka koskettavat myös suomalaista kotitalousopetusta:

– Mitä tasa-arvoinen arki kodeissa tarkoittaa? Miten sitä voidaan erilaisten oppimistehtävien kautta tarkastella kotitalousopetuksessa?

– Mitä moninaisuus (mångfald) arjessa oikein tarkoittaa?

– Miten yhdenvertaisuutta kodeissa voidaan tarkastella monipuolisemmin, esimerkiksi ottamalla huomioon gender-näkökulman, perheiden erilaisuuden ja arjen erilaiset tarpeet?

– Millä tavoin voidaan välttää arvottamasta erilaisia arjen ratkaisuja oikein/väärin-asteikolla?

Toisaalta on tärkeää, että oppiaineessa tarkastellaan sitä ’mikä on ok’ ja mikä ei. Esimerkkinä vaikka some-käyttäytyminen tai toisten oppilaiden/perheenjäsenten huomioiminen yhdenvertaisuusnäkökulmasta.

Haastavien teemojen, kuten moninaisuus, demokratia, suvaitsevaisuus, tasa-arvoisuus ja kestävä kehitys, operationalisointi luokkatilanteisiin, oppimis- ja keskustelutehtäviksi ei ole helppoa Ruotsissakaan. Kotitalous-oppiaine (hem- och konsumentkunskap) antaa näihin teemoihin kuitenkin mahdollisuuden tarkastella niitä arjen lähtökohdista käsin. Arki koostuu moninaista palapelin paloista, joista voi rakentaa loputtomasti erilaisia kuvia. Kuvia, jotka kuvaavat erilaisia koteja ja niiden arkista elämää. Ja myös erilaisia arvopohjaisia ratkaisuja, joihin ei ole olemassa oikeita vastauksia.

Teksti: Päivi Palojoki