Karvi on selvittänyt maahanmuuttajien integroitumista tukevia hyviä käytäntöjä. Arvioinnin kohderyhmänä olivat erityisesti 14–21-vuotiaat ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat. Kansainvälisiä hyviä käytäntöjä kartoitettiin Englannista, Irlannista, Norjasta, Saksasta ja Skotlannista. Arvioinnissa käy ilmi, että maahanmuuttajien integroitumista koulutukseen ja yhteiskuntaan halutaan tukea, mutta konkreettisia keinoja integraation edistämiseksi on ollut käytössä hajanaisesti. Hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi erilaiset yksilöllistä tukea tarjoavat verkkopalvelut sekä koulukseen ja työelämään integroitumista edistävät harjoitukset.
Arviointiryhmän puheenjohtaja, opetusneuvos Katri Kuukka toteaa, että maahanmuuttajataustaisten oppijoiden opetukseen tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja ja yksilöllistä näkökulmaa. Koulutuksen ja koulun toimintakulttuurin tulisi olla kaikkia oppijoita osallistavaa ja johtamisen ja opettamisen yhteisvastuullista. Lisäksi Kuukka muistuttaa, että yhtä avainta onnistuneeseen koulutukseen integroitumiseen ei ole. Koulutukselliset siirtymät ja siirtyminen työelämään ovat tulevaisuudessakin maahanmuuttajien integroitumiseen onnistumisessa keskeisiä, ja niihin liittyviä käytäntöjä tulee päivittää ja levittää
Tiedote:
Arviointiraportti
Nimellä puhutteleminen ehkäisee sukupuolittamisen, eikä silti poissulje sitä, että jokainen saa ilmaista omaa sukupuoltaan haluamallaan tavalla. Kenenkään ei vain tarvitse olettaa sitä toisen puolesta. Nimellä puhuttelemisesta oppilaalle tulee myös henkilökohtaisempi ja arvostetumpi olo kuin sukupuolet yhteen normittavista ilmaisuista. Viesti mitä luultavimmin myös sisäistetään paremmin. Tutkimustuloksissa näkyi myös se, että sukupuolittavien termien lisäksi myöskään erilaisia sukupuolistereotypioita, kuten ”naisten työt ja miesten työt” ei esiintynyt opettajan puheessa erityisemmin.