Huomenta kaikille!

Kotitalous oppiaineena tarjoaa mitä käytännönläheisimmän tavan lähteä purkamaan normeja ja luomaan tasa-arvoisempia sekä yhdenvertaisempia ajatuksia, puhetapoja ja toimintamalleja.

Oletko pohtinut, miten eri tavoin sinulla on mahdollisuus kohdata oppilaat luokassasi tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti?  Pro gradu -tutkimuksessaan Marjut Hämäläinen tarkasteli sukupuolten tasa-arvon toteutumista eräässä pääkaupunkiseudun peruskoulussa. Sukupuolta ei käsitelty vain dikotomisena jakona miehiin ja naisiin, vaan sen moninaisuuden kautta.

Tutkimuksesta ja sen tuloksista voidaan nostaa esille hyödyllisiä seikkoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten opettajan oma toiminta vaikuttaa luokassa sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen. Tätä eriteltiin puheen sekä toiminnan osalta.

Keskeiseksi teemaksi nousi opettajan puhetapa oppilaita kohtaan. Tutkimusluokassa puhetyyli oli ilahduttavan tasa-arvoista suurimman osan ajasta. Tervehdyksissä ja oppilaiden puhuttelussa käytettiin neutraaleja ilmaisuja, kuten ”Huomenta kaikille!” tai ”Mitja ja kumppanit”. Ero on suuri siihen verrattuna, että tervehdittäisiin sanomalla “Huomenta hyvät naiset ja herrat” tai ”kaunottaret ja komistukset”, mitä on saatettu aiemmin ajatella hilpeyttä herättävänä ja humoristisena. Kotitalousluokassa käytännön työtehtävät suoritetaan useimmiten pöytäryhmissä, ja ryhmää puhuteltaessa on tasa-arvoisempaa puhutella oppilaita nimeltä kuin että ryhmää puhuteltaessa käytettäisiin ilmaisutapaa ”tytöt pyyhkikää vielä pöydät” tai ”pojat laittakaas nyt ne tiskit kuntoon”.

Nimellä puhutteleminen ehkäisee sukupuolittamisen, eikä silti poissulje sitä, että jokainen saa ilmaista omaa sukupuoltaan haluamallaan tavalla. Kenenkään ei vain tarvitse olettaa sitä toisen puolesta. Nimellä puhuttelemisesta oppilaalle tulee myös henkilökohtaisempi ja arvostetumpi olo kuin sukupuolet yhteen normittavista ilmaisuista. Viesti mitä luultavimmin myös sisäistetään paremmin. Tutkimustuloksissa näkyi myös se, että sukupuolittavien termien lisäksi myöskään erilaisia sukupuolistereotypioita, kuten ”naisten työt ja miesten työt” ei esiintynyt opettajan puheessa erityisemmin.

Nämä aiemmin mainitut seikat saattavat tuntua monelle asian tiedostavalle itsestään selvyyksille. Lähemmin tarkasteltuna olemme kuitenkin saaneet itsemme kiinni varsin dikotomisesta ja stereotypisoivasta ajattelusta sekä huomanneet oman elämämme kupla-ilmiön.

Meillä on vielä paljon tehtävää, jotta tilaa saisivat myös he, jotka eivät koe itseään tytöiksi tai pojiksi.

 

Lisälukemista aiheesta:

Feministisen Pedagogiikan ABC: Opas ohjaajille ja opettajille (2018)

Näkymätön sukupuoli (2018)

Hankala sukupuoli (2006, 3.p. 2015)

 

Teksti: Marjut Hämäläinen, Hille Janhonen-Abruquah ja Kati Oikarinen

Kuvat: www.pixabay.com

Published by

Deleted User

Special user account.

One thought on “Huomenta kaikille!”

  1. Erittäin tärkeä aihe ja hyvä kirjoitus aiheesta! Kohta valmistuvina opettajina pohdimme sijaistavan opettajan roolia luokassa sukupuolten moninaisuuden näkökulmasta. Ideaalitilanteessa opettaja oppisi kaikkien oppilaiden nimet heti, jolloin hän voisi puhutella kaikkia etunimellä. Tämä ei kuitenkaan ole kovin realistista, jolloin sijaisopettajan ratkaistavaksi jää se, millä keinoin oppilaita on sujuvaa puhutella. “Tytöt” ja “pojat” saattavat tuntua loogiselta, ehkä helpolta ratkaisulta. Opettajina meidän tulisi kuitenkin muistaa sukupuolten moninaisuus ja opetella muunlaisia puhuttelutapoja, jotta yksikään oppilas ei kokisi tulleensa puhutelleeksi väärällä termillä tai tulleensa loukatuksi sen enempää kotitalousluokassa kuin muuallakaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published.