Barasho horteed ha i nicin. Tutustu minuun, ennen kuin hylkäät minut.

 ​​​“Barasho horteed ha i nicin.”
”Tutustu minuun, ennen kuin hylkäät minut.”
​​ somalialainen sananlasku

Somalimaahanmuuttajan ruokatottumusten pysyvyys yllätti Eeva Palokankaan.

Kun kaikki muu ympärillä muuttuu, oman kulttuurin mukainen ruoka pysyy, toteaa hän Pro gradu -tutkielmassaan.

Kotitalousopettaja pääsee työssään lähelle opiskelijoitaan. Ruoanvalmistuksen ohella ja eri raaka-aineita käsiteltäessä voi havainnoida sitä, millaista pohdintaa islamia tunnustava ja sen ruokarajoituksia noudattava opiskelija käy mielessään: Voinko maistaa, jos en voi olla varma siitä, ettei ruokalaji sisällä sikaperäisiä ainesosia tai alkoholia? Miten voin suoriutua työssäoppimisesta, jos en voi valmistaa lihamureketta sikaa sisältävästä jauhelihasta tai avustaa ikääntynyttä asiakasta iltapalalla, kun tarjolla on kinkkusämpylöitä? Voinko kuitenkin käsitellä kiellettyjä ruoka-aineita, jos vältän ihokosketuksen käyttämällä suojakäsineitä?

Arjen pieneltä näyttävät valinnat ovat vaikeita erityisesti silloin, kun vaakakupissa on oma vakaumus. Eräs opiskelijoistani totesi, että vielä vaikeammaksi asian tekee se, että osa islamia tunnustavista suhtautuu liberaalimmin uskontonsa ruokarajoituksiin ja aiheuttaa silloin hämmennystä niiden mielissä, jotka pyrkivät pitämään kiinni rajoituksista.

Nämä pohdinnat veivät minut ikimuistoiselle matkalle somaliperheiden elämään, kun innostuin tutkimaan ilmiötä opinnäytetyönä. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää somalimaahanmuuttajien ruokatottumusten akkulturaatiota ja ruoan valintaa. Sekä haastattelut että ruokavierailut somaliperheissä (joilla sain osakseni unohtumatonta vieraanvaraisuutta) osoittivat, että perinteiset ruokatottumukset säilyvät lähes muuttumattomana siihen saakka, kunnes lapsi tai nuori aloittaa päiväkodin ja koulun. Uskonnolla on keskeinen merkitys perinteisten ruokatottumusten säilyttäjänä. Joukkoruokailu, media, kodin teknologia sekä tulo- ja koulutustason nousu kuitenkin muokkaavat ruokatottumuksia pienin askelin.

Somalimaahanmuuttajan ruokatottumusten akkulturaatio ja ruoan valinta (Palokangas 2017)

Naudanlihakastike ja riisi, banaani, oma leipä anjeero ja muufo sekä vahva ja mausteinen makea tee, sambuusoja unohtamatta ovat Suomessa asuvien somaliperheiden ruokapöydässä kunniapaikalla. Ruokakulttuuria ylläpitävät ja siirtävät seuraavalle sukupolvelle nimenomaan äidit, jotka tyypillisesti hoitavat lapsensa kotona kouluikään saakka.

 

Palokangas, E. 2017. Somalimaahanmuuttajan ruokatottumusten akkulturaatio ja ruoan valinta. Pro gradu -tutkielma. Kotitalousopettajan koulutus. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto.

Lisätietoa:

http://somaliliitto.fi/somalikulttuuri/ruoka/

https://sites.google.com/site/somaliruoka/ruokakulttuuri

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/millainen-on-somalialainen-keittio-

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=229091&nodeid=34352&contentlan=1&culture=fi-FI

Kuvat: Wikimedia Commons & Flickr

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *