The Notebook – Rakkauden sivut

“The romantics would call this a love story, the cynics would call it a tragedy. In my mind it’s a little bit of both, and no matter how you choose to view it in the end, it does not change the fact that it involves a great deal of my life and the path I’ve chosen to follow.”

― Nicholas Sparks

The Notebook (suomeksi Kuuntele vain muistojasi) on Nicholas Sparksin kirjoittama romaani lähes 30 vuoden takaa, josta on tehty samanniminen elokuva (suomeksi Rakkauden sivut) 20 vuotta sitten. Kertomus alkaa, kun iäkäs mies lukee 1940-luvulle sijoittuvaa tarinaa vanhainkodissa asuvalle muistisairaalle naiselle. Tarinassa 17-vuotias kaupunkilaistyttö Allie tulee perheensä kanssa pikku kaupunkiin viettämään kesää. Tivolissa hän tapaa Noahin, joka pyytää neitokaista treffeille. Allie suostuu, pari rakastuu ja he viettävät unelmiensa kesän. Kesän loppuessa molemmat jatkavat elämäänsä, mutta eivät koskaan täysin unohda toisiaan. Seitsemän vuotta myöhemmin kaksikko tapaa uudelleen. Kertomuksen edetessä vanhat muistot nousevat pintaan.

Muistisairauksista kertovaa kirjallisuutta löytyy, niin kuin tätä blogia tehdessä tai lukiessa on saanut huomata. Parhaimmillaan teokset sanoittavat muistisairaiden kokemuksia ja laajentavat lukijakunnan ymmärrystä aiheesta. Valitettavasti aina teokset eivät kuitenkaan tee oikeutta muistisairaille tai ne antavat jopa virheellisen käsityksen muistisairauden oireista ja etenemisestä. The Notebook:ssa Allie asuu vanhainkodissa ja katsojalle tulee vaikutelma, että hänen muistisairautensa on jo pidemmälle edennyt. Hän tuntuu olevan kuin sumussa tai lumottu. Hän ei tunnista puolisoaan ja lapsiaan. Tästä huolimatta hänen puhekykynsä ja liikkumiskykynsä kuvautuvat normaaleina. Todellisuudessa muistisairauden edetessä ihmisen eri kyvyt yleensä heikkenevät rinta rinnan, niin että samalla kuin muisti heikkenee, niin ihminen myös haurastuu ja esimerkiksi puhe köyhtyy ja liikkumisessa saattaa tarvita apuvälinettä. Muistisairauksiin ei usein myöskään liity elokuvan kuvaamaa sumua, vaan muistisairas henkilö saattaa olla hyvinkin aktiivinen toimija.

Elokuvassa on kohtaus, jossa Allie katsoo miestään silmiin ja kysyy: ”Kuinka paljon minulla on aikaa?” Moni muistisairauteen sairastunut tai läheinen saattaa pohtia tätä samaa kysymystä. Muistisairauksien eteneminen on yksilöllistä, eikä sairauden etenemisen ennustaminen ole helppoa ammattilaisellekaan. Muistisairauden vaikeaan vaiheeseen voi viitata esimerkiksi puheen vähentyminen ja se että muistisairas ei enää syö itsenäisesti. Loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma on hyvä ottaa puheeksi riittävän ajoissa, jotta sairastuneen oma ääni ja toiveet tulevat kuulluksi.

Kaikesta huolimatta The Notebook on visuaalisesti kaunis elokuva ja suuri rakkaustarina. Se onnistuu hienosti kuvaamaan puolisoiden välistä rakkautta ja sitoutumista pitkässä parisuhteessa. Samaa aihetta sivuaa TtM Päivi Eskolan tuore väitöskirja, jossa todetaan että ”vaikka muistisairaus edetessään aiheuttaa haasteita parisuhteeseen, yhdessä eletty elämä ja vastuuntunto sairastuneesta sekä parisuhteen läheisyys sen muuttumisesta huolimatta toimivat parisuhteessa voimavarana ja tukevat sen jatkuvuutta”.

The Notebook elokuvan traileri on katsottavissa Youtube:sta ja itse elokuva on lainattavissa kirjastoista tai katsottavissa eri suoratoistopalveluista. Jatka artikkeliin The Notebook – Rakkauden sivut

Tuulikki – lyhytelokuva äidistä ja tyttärestä

”Ethän sä voi käyttäytyä kuin lapsi. -No älä sitten kohtele mua kun lasta.” 

Nikki, Teemu: Tuulikki 

Suosittelemme 14 minuuttia kestävän lyhytelokuvan katsomista ennen tämän blogitekstin lukemista.  Sillä varoitus, alla oleva teksti saattaa sisältää juonipaljastuksia!

Tuulikki on Teemu Nikin käsikirjoittama ja ohjaama lyhytelokuva tyttärestä ja äidistä. Tuulikki elää nuoruuden ja rakastumisen huumassa ja kaipuu pois kotoa on suuri. Huolehtiva Sinikka taas yrittää suojella Tuulikkia mm. lukitsemalla ovet niin että koti ja huolenpito kuvautuvat vankilamaisina. Sympatia on Tuulikin puolella ja Sinikan ristiriitaista käyttäytymistä on vaikea ymmärtää. Riitojen kärjistymisen myötä aivan uusi näkökulma kuitenkin avautuu ja tapahtumat saavat toisenlaisen selityksen. Kun katsot lyhytelokuvan toisen kerran, tapahtumat näyttäytyvät aivan uudessa valossa. Vuorosanojen sisältö vaikuttaa muuttuneen ja pienetkin yksityiskohdat nousevat esiin eri tavalla merkityksellisinä. Elokuvan koko juoni vaikuttaa tehneen täyskäännöksen!

Tuulikki on silmiä avaava kokemus. Miten toinen näkökulma ja uuden tiedon paljastuminen voikaan muuttaa suhtautumistamme tapahtumiin ja toisiin ihmisiin. Empatia, eli kyky ymmärtää mitä toinen ihminen tuntee ja miten hän kokee ympäröivän maailman, auttaa meitä toimimaan toisen parhaaksi. Aina se ei kuitenkaan ole helppoa.

Muistisairaudessa tapahtumat ja aikasuhteet voivat sekoittua ja toisen ihmisen voi olla vaikea ymmärtää muistisairaan tapaa tulkita tilanteita. Mikäli muistisairaus on vaikuttanut henkilön kykyä ilmaista itseään ja ajatuksiaan, voi hänen toimintaansa olla vieläkin vaikeampaa ymmärtää. Etäisyyden ottaminen tilanteeseen ja toisen asemaan asettuminen voivat auttaa hankalissa tilanteissa. Se vaatii kuitenkin aikaa ja monesti myös muiden ihmisten tukea.

Lyhytelokuva Tuulikki on katsottavissa Yle Areenassa.

Vortex – elokuva rinnakkaisista todellisuuksista

“Eikö elämä olekin unta?
-Kyllä. Elämä on uni unessa.”

Noé, Gaspar: Vortex

Elokuvaohjaaja Gaspar Noé on aiemmilla elokuvillaan herättänyt huomiota rohkeudellaan. Hänen uusin elokuvansa Vortex sai ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla 2021. Elokuva kertoo iäkkään pariisilaisen pariskunnan viimeisistä vuosista vaimon sairastuessa muistisairauteen. Teemaa ei ehkä heti mielletä rohkeaksi, mutta tarinan kerronta on kaunistelematonta ja lopputulos riisuttu kuvaus kahden ihmisen yhteisen elämän hiljaisesta erkaantumisesta toisistaan. Richard Eyren samanhenkisessä elokuvassa Iris, tarina on jaettu kahteen; nykyhetken ja menneisyyden tapahtumiin. Noén elokuvassa taas kertomus on vahvasti nykyhetkessä, mutta split-screen tekniikkaa käyttäen tapahtumat nähdään lähes koko ajan kahdesta eri näkökulmasta. Tämä korostaa tunnetta siitä, että päähenkilöt elävät rinnakkaisissa todellisuuksissa jaetusta arjesta huolimatta. Heidän molempien elämään kuuluu kuitenkin yhteinen poika, joka yrittää auttaa vanhempiaan samalla taistellen omien haasteidensa kanssa. Dialogi pojan ja vanhempien välillä on avointa, lämminhenkistä ja välillä mustan huumorin värittämää. Kaikki roolisuoritukset ovat vaikuttavia ja musiikki luo elokuvaan unenomaisen tunnelman, joka kuvaustekniikan rinnalla vahvistaa tunnetta, että tapahtumia tarkastellaan etäisyyden päästä.

Elokuva nostaa esiin, että monen iäkkään henkilön elämässä muistisairaus ei ole ainoa huoli. Muut sairaudet, sosiaalisten suhteiden muuttuminen, huoli toisista ja myös päihteet saattavat vaikuttaa elämään vähintään yhtä vahvasti. Aina eteentuleviin elämän käänteisiin ei voi vaikuttaa. Tämän elokuvan myötä jää kuitenkin miettimään, olisiko tilanne voinut olla kaikille osapuolille ainakin osittain helpompaa jos he olisivat saaneet jostain tietoa ja tukea muistisairauden suhteen. Arjessa näkee usein, että jo pienetkin muutokset, kuten vertaistuki, ensitietoillat, sopiva lääkitys tai omaishoitajan tukeminen, voivat tuoda mukanaan paljon hyvää, joka sitten heijastuu muillekin elämänalueille.

Elokuva on tällä hetkellä nähtävissä Finnkino – elokuvateattereissa ja jatkossa todennäköisesti vuokrattavissa suoratoistopalveluiden kautta tai lainattavissa Finna-palvelusta.

Iris – elokuva yhteisestä elämästä

”Does she know anything about her past? Her career, work, friends? Some things are like a closed book. But it’s there. I know it.”

(Muistaako hänen menneisyyttään? Uraansa, työtään, ystäviään? Hänen mielensä on kuin suljettu kirja. Mutta tieto on siellä. Tiedän sen.)

 

Eyre, Richard: Iris

Iris Murdoch (1919-1999) kuului aikansa suurimpiin englantilaisiin kirjailijoihin. Hänen puolisonsa John Bayley oli hänkin tunnettu kirjailija ja kriitikko ja yhdessä pari toimi merkittävinä vaikuttajina englanninkielisen kirjallisuuden piirissä useiden vuosikymmenien ajan. Työuransa loppuvaiheessa ja 40 avioliittovuoden jälkeen Murdoch sairastui Alzheimerin tautiin. Hänen kuolemansa jälkeen Bayley julkaisi kirjan Elegy for Iris, joka kertoo heidän yhteisestä elämästään ja viimeisistä vuosistaan, joita Murdochin muistisairaus muokkasi suurestikin. Kirjaan perustuva elokuva Iris sai ensi-iltansa vuonna 2001. Elokuvassa nuorta Iristä esittää Kate Winslet ja muistisairauteen sairastunutta Iristä Judi Dench.

Elokuvassa nähdään vaihdellen kohtauksia Iriksen ja Johnin elämästä nuorina vastarakastuneina sekä iäkkäinä, pitkän yhteiselon jälkeen. Aikaansa nähden heidän avioliittonsa oli poikkeuksellisen avoin, mutta samalla heidän välillään kuvataan olleen syvää rakkautta ja vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Elämän aikana tehdyt valinnat ja roolit nousevat uudestaan pintaan, kun Iriksen muistisairaus muokkaa heidän arkeaan ja parisuhdettaan. Elokuva kuvaa uskottavasti ja ajoittain karusti Johnin surua ja vaikeutta hyväksyä tilanne sekä ottaa apua vastaan. Pariskunta asuu vanhassa talossa, joka ajan kuluessa muuttuu yhä kaoottisemmaksi. John kokee kuormituksestaan huolimatta heidän elävän heille luonteenomaista boheemielämää, jota muut eivät voi ymmärtää. Elokuva tuo lämminhenkisesti esiin Johnin sitoutumista ja halua elää Iriksen kanssa ristiriitaisista tunteista huolimatta. Muistisairauden edetessä tilanteet kuitenkin hankaloituvat ja lopuksi vaikeatkin päätökset on tehtävä.

Elokuva herättää pohtimaan ihmisten sopeutumis- ja kestokykyä vaikeiden elämäntilanteiden edessä. Muistisairaudessakaan vaikeudet eivät aina liity muistisairauteen vaan elettyyn elämään. Sopeutumista tilanteeseen voi edesauttaa muiden ihmisten tuki sekä laaja-alainen ymmärrys tilanteesta. Toisaalta iäkkäät ja muistisairaat ovat oikeutettuja tekemään päätöksiä, jotka eivät muiden mielestä välttämättä ole rationaalisia. Tunteet ja yhteinen historia voivat ohjata vahvasti ihmisiä elämänvalinnoissaan. On tärkeää, että voi kokea elävänsä omien arvojensa mukaista elämää.

Englanninkielinen traileri on katsottavissa YouTubesta, josta elokuvan voi myös vuokrata tai ostaa. Iris-elokuva on myös lainattavissa kirjastoista. Varaa tai lainaa elokuva oman alueesi kirjastosta Finna-palvelusta. Kirja Elegy for Iris on lainattavissa kirjastoista sekä käännettynä suomeksi Elegia Irikselle ja ruotsiksi Iris: en sorgesång.

 

Luukku 20: My Name is Lisa – lyhytelokuva muistisairaudesta teini-ikäisen silmin

”- Mother: Now is your lunch break. 

– Lisa: Eeeh…You already made me lunch. I had a sandwich 5 minutes ago. I only need one  lunch!”

 (-Äiti: Nyt on aika lounastauollesi. -Lisa: Eeei… Sinä teit jo minulle lounasta. Söin voileivän 5 minuuttia sitten. Tarvitsen vain yhden lounaan! )

Shelton Ben: My Name is Lisa

Lyhytelokuva kertoo teini-ikäisestä Lisasta ja hänen äidistään, joka sairastaa Alzheimerin tautia. Elokuvassa ei ole varsinaista tarinaa, vaan se koostuu lyhyistä arkisista tapahtumista, joissa pikkuhiljaa ilmenevät äidin muistioireet ja sairauden eteneminen. Lyhyen elokuvan aikana nähdään miten roolit äidin ja tyttären välillä asteittain vaihtuvat. Teini-ikäiselle Lisalle muutos on alkuun hämmentävä, ajan myötä turhauttava, mutta lopuksi nähdään myös vaikeaan tilanteeseen sopeutumista, jopa hyväksymistä. Elokuva tuo esiin, miten kirjallisuus voi mahdollistaa yhteisiä hyviä hetkiä myös edenneessä muistisairaudessa. Elokuva voitti Youtuben parhaan lyhytelokuvan palkinnon vuonna 2007.

Suomessa arvioidaan olevan noin 7000 työikäistä, jotka sairastavat muistisairautta. Heidän perheissään on usein myös teini-ikäisiä lapsia, joille vanhemman sairastuminen voi olla hämmentävä ja vaikea kokemus. Lasten ajatusten kuuleminen ja huolten rehellinen kohtaaminen on tärkeää, vaikka kaikkiin kysymyksiin ei olisikaan vastauksia. Usein voi olla tarvetta myös ulkopuoliselle tuelle. Teini-ikäinen voi löytää vertaistukea Muistiliiton Kun Isä unohti-Facebook ryhmästä.

Englanninkielinen lyhytelokuva on katsottavissa YouTubessa.

Luukku 19: Elizabeth on kadonnut – dekkari nuoruuden muistojen merkityksestä

“How do you solve a mystery when you can’t remember the clues?”

 (”Kuinka ratkaiset mysteerin, kun et muista vihjeitäkään?”)

Healey, Emma: Elizabeth is missing

Emma Healeyn esikoisromaani on todellinen jännäri! Iäkkään Maudin muisti oikkuilee: hän ei muista mitä pitikään ostaa kaupasta, oma koti tuntuu vieraalta eikä hän aina tunnista omaa tytärtään. Yksi ajatus kuitenkin pyörii taukoamatta hänen mielessään. Mihin Elizabeth on kadonnut? Kirja kertoo vuoroin Maudin nuoruudesta ja vuoroin nykyhetkestä. Muistot nuoruudesta pulpahtelevat Maudin mieleen, mutta kukaan ei tahdo uskoa hänen muistojensa todenperäisyyttä. Miten nyt noin vanhat asiat muistuisivat mieleen, kun hän ei edes muista mihin hän on äsken keittämänsä teekupin asettanut? Maud on kuitenkin peräänantamaton. Mutta löytyykö loppujen lopuksi Elizabeth vai oliko kenties joku muukin kadoksissa?

Kirja käsittelee kekseliäällä tavalla muistisairauden vaikutusta muistiin. Vuosikymmeniä sitten sattuneet tapahtumat, jotka ovat olleet meille merkityksellisiä, saattavat pysyä kirkkaina muistissamme. Samalla eilisen päivän tapahtumat ovat jo pyyhkiytyneet mielestä. Tämä saattaa tuntua merkilliseltä mutta selittyy loogisesti muistin eri toiminnoilla, josta kerrotaan tarkemmin luukussa numero 5.  Muistisairas henkilö saattaa mielellään jutella vanhoista muistoista koska näitä on vaivattomampi muistella ja tuo tunteen siitä, että muisti edelleen pelaa hyvin. Ja pitkäaikaisen muistin osalta hän on siinä aivan oikeassa!

Elizabeth on kadonnut – kirja on lainattavissa kirjastoista englanniksi, viroksi tai ruotsiksi. Varaa tai lainaa kirja oman alueesi kirjastosta Finna-palvelusta.

Kirjasta on tehty englanninkielinen elokuva vuonna 2019, jossa Glenda Jackson esittää loisteliaasti ikääntynyttä Maudia. Englanninkielinen traileri on katsottavissa YouTubesta.

 

 

Luukku 7: Edelleen Alice – kirja uranaisen muistisairaudesta

“Hän ei kertakaikkiaan löytänyt sanaa. Hänellä oli suurin piirtein käsitys siitä, mitä halusi sanoa, mutta itse sana ei tullut mieleen. Se oli poissa. Hän ei tiennyt ensimmäistä kirjainta eikä sitä miltä sana kuulosti eikä miten monta tavua siinä oli. Se ei pyörinyt kielellä”

Genova, Lisa: Edelleen Alice

Alice huomaa kadottavansa tuttuja sanoja. Hän, joka toimii Harvardin kielitieteiden professorina ei yhtäkkiä löydä sanaa “Sanakirja”!  Hänen työtahtinsa hidastuu, hän tukeutuu muistilappuihin ja hän unohtaa sovittuja tapaamisia. Näitä erehdyksiä hän yrittää vielä selittää vaihdevuosilla ja stressillä, mutta kun hän yhtenä päivänä ei tahdo löytää kotiin juoksulenkiltään, hän hakeutuu tutkimuksiin. Alice on vasta 50- vuotias kun hän saa varhain alkavan Alzheimerin taudin diagnoosin. Kirja kertoo, miten hänen elämänsä muuttuu sairauden myötä ja miten tämä vaikuttaa hänen läheisiinsä. Yhteiset unelmat puolison kanssa kariutuvat ja Alicen mielestä puoliso ei ymmärrä hänen toiveitaan. Vertaistukiryhmässä Alice kokee tulevansa kuulluksi ja löytää lohtua ja voimaa jatkaa eteenpäin. Alicen lapset puolestaan pohtivat omaa tulevaisuutta, varsinkin kun todetaan, että Alice sairastaa harvinaista, periytyvää Alzheimerin taudin muotoa.

Kirjassa kuvataan elävästi, miten muistisairauden oireet voivat vaihdella päivästä toiseen. Tietoisuus oireiden vaihtelevuudesta mahdollistaa iloitsemaan hyvistä päivistä mutta toisaalta vaikeampien päivien heikentynyt toimintakyky voi hämmentää ja aiheuttaa jopa turhautumista. Muistisairauteen saattaa kuulua piirteitä ja oireita, joita on vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Vertaistukiryhmässä näitä ajatuksia voi olla helpompi käsitellä ja saada uusia näkökulmia omiin pohdintoihin.

Monet omaiset pohtivat ovatko muistisairaudet perinnöllisiä. Harvoin sairaus on vahvasti periytyvä mutta kohonnut riski sairastua muistisairauteen saattaa periytyä. Tähän riskiin voi kuitenkin osittain itse vaikuttaa aivojen terveyttä suojaavilla elämäntavoilla, tästä tarkemmin luukussa 13.

Edelleen Alice- kirja on lainattavissa kirjastoista. Varaa tai lainaa kirja oman alueesi kirjastosta Finna-palvelusta.

Kirjasta on tehty Oscarilla palkittu elokuva, jonka englanninkielinen traileri on katsottavissa YouTubesta (suomenkielinen tekstitys).

Elokuvan ensimmäiset 10 minuuttia on myös katsottavissa YouTubesta (englanniksi).

Luukku 6: Coco – elokuva musiikin ja muistojen voimasta

”Mua muistathan. Vaikka tiemme erkanee, mua muistathan. Jo kuivaa kyyneleet. Mä vaikken ole vierelläs, sä sydämeeni jäät. Ja laulun siivin luokses tuun, sä vaikket mua nää. Mua muistathan.”

Disney &Pixar: Coco

Coco on Disneyn ja Pixarin animaatioelokuva 12-vuotiaasta meksikolaisesta Miguel-pojasta, joka rakastaa musiikkia, toisin kuin muu perheensä. Miguelille rakkaalla isomummilla Mama Cocolla, joka asuu perheen kanssa, on pitkälle edennyt muistisairaus. Vastaus kysymykseen miksi musiikki on perheessä kielletty, löytyy Mama Cocon lapsuudesta. Musiikki on kuitenkin lopulta se voima, joka yhdistää perheen.

Elokuva tuo kauniilla tavalla esille musiikin voiman herättää vanhoja muistoja pitkällekin edenneessä muistisairaudessa.  Tutkimuksissa on todettu, että aivojen etuotsalohkojen ala- ja sisäosien alueet, jotka aktivoituvat tutun musiikin kautta, säilyvät esimerkiksi Alzheimerin taudissa toimintakykyisinä pisimpään. Musiikin vaikutusta voi helposti kokeilla näin joulun alla esimerkiksi joululaulujen kanssa. Mitkä joululaulut herättävät eniten muistoja sinulle tai läheisellesi? Kuunnelkaa tai laulakaa näitä lauluja yhdessä.

Elokuvan suomenkielinen traileri on katsottavissa YouTubesta

Miguel laulaa Mua Muistathan (Remember me) – englanniksi.

 

Luukku 4: Isä – elokuva todellisuuden monista ulottuvuuksista

“There is something funny going on”  (“Jotain outoa on tekeillä”)

Zeller, Florian: Isä

 

Florian Zellerin näytelmään perustuvassa Oscar palkitussa elokuvassa Anthony Hopkins esittää Alzheimerin tautia sairastavaa isää, jonka pärjäämisestä tyttärellä on suuri huoli. Isä kokee pärjäävänsä erinomaisesti rakkaassa kodissaan ja osittain näin varmaan onkin. Elokuvan aikana asunnon sisustus ja ehkä asuntokin muuttuu, tavaroita katoaa ja vierailevat ihmiset vaihtuvat toisiksi. Elokuva kuvaa erinomaisesti muistisairaan hämmennystä, kun muutosten hahmottaminen ja niihin sopeutuminen on vaikeutunut. Tilanteet tuntuvat välillä jopa kaoottisilta ja tätä korostaa tyttären vaikeus ymmärtää isänsä näkemystä asioista. Katsoja jää pohtimaan kumman versio tarinasta on todenperäinen ja mikä onkaan lopullinen totuus kahden eri ihmisen yhteisistä kokemuksista.

Muistisairauksiin liittyy muistin heikkenemisen lisäksi usein myös luonteen ja käytöksen muutoksia. Näitä neuropsykiatrisiksi oireiksi kutsuttuja muutoksia on sairastuneen usein itse vaikea tunnistaa ja oireiden syyt voivat olla moninaiset. Taustalla saattavat olla sairauden aiheuttamat muutokset aivoissa, muiden sairauksien puutteellinen hoito tai vääränlainen lääkitys. Lisäksi kyky ilmaista omia tarpeita voi olla heikentynyt ja väärin ymmärretyksi tuleminen voi aiheuttaa turhautumista. Vaikeasti ymmärrettäville tapahtumille muistisairas etsii loogisia selityksiä. Nämä virhetulkinnat voivat näyttäytyä toisille jopa harhaisina. Mikäli neuropsykiatriset oireet heikentävät muistisairaan vointia ja pärjäämistä tai hankaloittavat hänen ihmissuhteitaan taustalla olevia syitä kannattaa arvioida huolellisesti. Monesti löydetäänkin keinoja, joilla tilannetta voidaan helpottaa.

Isä elokuvaa näytetään parhaillaan elokuvateattereissa.

Isä – elokuvan traileri (suomenkielinen tekstitys) on katsottavissa YouTubesta