Tasaista etenemistä

Tällä viikolla olemme selvittäneet projektin eri osia tahoillamme. Olemme edistyneet tasaisesti ja löytäneet paljon ajankohtaista tietoa aiheeseemme liittyen.

Otimme yhteyttä mikrobiologian emeritusprofessori Mirja Salkinoja-Saloseen, joka on perehtynyt kaatopaikan mikrobiologisiin prosesseihin ja olemme sopimassa haastattelua ensi viikoksi. Ennen sitä professori antoi meille lukutehtävän: hän haluaa meidän tutustuvan etukäteen sulfaatinpelkistäjä bakteerien biologiaan sekä rikkivetyä orgaanisesta jätteestä tuottavien bakteerien biologiaan. Onneksi näin kauniilla säillä voi lukea kirjoja myös ulkona!

Rikin kiertoon osallistuvien bakteerien toiminta on kiehtovaa. Tiedämme jo, että rikkiä pelkistävät eli rikillä hengittävät bakteerit ovat anaerobeja ja toimivat kosteassa ympäristössä. Rikin hapettuneimman muodon eli sulfaatin pelkistäminen on mikrobeille vaikeaa ja energiaa kuluttavaa, minkä vuoksi vain harvat mikrobilajit kykenevät siihen. Reaktiotuotetta eli sulfiittia voivat sen sijaan hyödyntää useat lajit. Tiedoilla on useita soveltamismahdollisuuksia – on siis hyvin mahdollista, että löydämme jonkin järkevän ja toimivan ratkaisun kaatopaikan rikkivetyongelmaan! Ensi viikon haastattelun jälkeen olemme varmasti asian suhteen viisaampia 🙂

Olemme myös saaneet Kujalasta lisätietoa kaasun pumppaamiseen käytetystä tekniikasta. Kaasu pumpataan vaakakanaalien ja pystykaivojen avulla, jotka saavat aikaiseksi alipaineen kaatopaikalla, jolloin kaasu imeytyy pumppaamoon. Lisäksi Kujalassa arvellaan, että vanhimman osan kaasuntuottoon on vaikuttanut aika ja siten kaasun väheneminen on täysin normaalia, mutta muualla on ongelmana rikkivety. Saimme myös Kujalan kaatopaikan mitatuista rikkivetypitoisuuksista taulukon, jota ajattelimme vertailla kirjallisuudesta löytyviin rikkivetypitoisuuksiin selvittääksemme, kuinka paljon rikkivedyn muodostumista pitäisi vähentää, jotta kaasun hyödyntäminen helpottuisi.

Ensi viikolla pääsemme siis toivottavasti haastattelemaan Mirja Salkinoja-Salosta ja toivomme löytävämme lisää selkeyttä rikkivedyn prosesseihin ja sen muodostumisen mahdollisiin ehkäisykeinoihin! Lisäksi olemme sopineet tapaavamme koko ryhmämme voimin keskiviikkoaamuna, jotta voimme aloittaa powerpoint- esityksen kokoamisen. Yhteisen ajan löytäminen oli haasteellista, mutta onnistui lopulta, vaikkakin Lahden päässä asustavat ryhmän jäsenet joutuvat sitä varten heräämään jo kukonlaulun aikaan.

Hydrokurssi - lukukuva

Nauttimassa auringosta ja perehtymässä rikillä hengittävien bakteerien saloihin. (Kuva: Reija Heinonen)

Aurinkoisin terveisin,

Meeri, Petra, Jutta ja Reija

Tietoa kirjoittajasta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *