Auta tutkijoita karkotusuhan alla

Mustafa Fahmi väittelee tänään 18.8. kello 12.00 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta aiheesta ”Ruokaturvan riippuvuus ilmastosta, puista ja maatalouden tuotantomenetelmistä Sudanin puolikuivilla alueilla”.

(KORJATTU 18.8. kello 14.10 väitöksen päivämäärä. Pahoittelut lyöntivirheestä)

Kiinnostavan väitöksen (verkossa täällä) tiivistelmässä työn löydösten kuvataan paikantaneen tavan parantaa Sudanin ruokaturvaa akasiapuiden avulla — ja uuden peltometsäviljelyn esteet:

Vaikka akasioiden myönteiset vaikutukset sadon määrään ovat yleisesti tiedossa, puiden käyttöoikeudesta vallitseva epäselvyys on suurin yksittäinen tekijä, joka estää viljelijöitä käyttämästä peltometsäviljelyä, joka kuitenkin olisi paras maankäytön vaihtoehto kestävän ruoantuotannon saavuttamiseksi ja maaseudun väestön toimeentulon pysyväksi parantamiseksi näillä Sudanin alueilla.

Se ilmasto- ja kestävyysaiheista tällä kertaa. Fahmin puoliso Enass Salih valmistelee myös väitöskirjaa Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuskohteenaan ovat afrikkalaiset kansanlääkinnässä käytetyt puulajit, joista Salih on kiinnostunut erityisesti tuberkuloosia aiheuttaviin Mycobacterium-bakteereihin tehoavista aineista. Tutkimus on hyvässä vauhdissa ja näyttää lupaavalta.

Fahmi, Salih ja heidän kolme lastaan on nyt päätetty karkottaa Sudaniin tästä päivästä lähtien, koska heillä ei tällä hetkellä ole vakituisia tuloja. Fahmi sai väitöskirjansa valmiiksi keväällä ja väittelee tänään, eikä Salihilla ole tällä hetkellä riittävästi apurahaa. Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen.

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on myöntänyt Salihille alkuun 3 500 euron apurahan ja pariskunnan kollegat ja ohjaajat ovat yksityishenkilöinä avanneet joukkorahoituskampanjan kerätäkseen riittävästi varoja maastakarkotusprosessin pysäyttämiseksi.

Sekä Fahmi että Salih ovat Khartoumin yliopiston lehtoreita, ja joukkorahoitus näyttää nyt varsin varteenotettavalta keinolta antaa Salihin saattaa tutkimuksensa päätökseen.

Fahmi ja Salih eivät ole kaikkein heikoimmassa asemassa olevia karkotettavia. He tekevät tutkimusta vietäväksi käytäntöön kotimaassaan ja luovat samalla yhteyksiä kansainväliseen tiedeyhteisöön. Tuo tiedeyhteisö VITRIssä on asettunut Salihin ja Fahmin taakse, mutta tällä kertaa kyse on rahasta. Syksyn apurahapäätöksiin on vielä aikaa.

Karkotuspäätös tuntuu sekä inhimillisesti että tieteen ja tutkimustyön näkökulmasta järjettömältä. Suomalainen tiedemaailma pyrkii yhä kansainvälisemmäksi, ja tutkijoiden karkottaminen maasta kesken väitöskirjatyön ei oikein sovi siihen kuvaan.