Antroposkene

Antroposeeni on ajatus siitä, että ihmisestä on tullut maapallon tilaa muuttanut ja muuttava geologinen voima. Että ihmiskunnan toimien takia olisimme siirtyneet kokonaan uuteen geologiseen aikaan, viime jääkauden jälkeen alkaneesta holoseenista nyt viimeistään 1950-luvun suuren kiihdytyksen myötä alkaneeseen antroposeeniin. Tulevaisuuden geologit erottaisivat käänteen sedimenteissä ja fossiileissa.

Yliopisto-lehden numerossa Y/01/17 kirjoitin aiheesta lyhyen esseen.

Olen alkanut harrastella antroposeenia. Tai siis olen oikeastaan ollut toimittajana erityisen kiinnostunut siitä, miten ihminen muuttaa maailmaansa, niin kulttuurisesti kuin fysikaalisestikin. Viime syksynä pidimme tutkija Tero Toivasen kanssa Tutkijaliiton kesäkoulussa esitelmän antroposeenikäsitteen kritiikistä, lähinnä sen taustalta, että aiemmin olimme puhuneet antroposeenista, muun muassa Totuusradiossa. Sen pohjalta julkaistiin keväällä vertaisarvioitu artikkeli Tiede & Edistys-lehdessä. Jutun käsikirjoitusversio on luettavissa academia.edun kautta (vaatii kirjautumisen).

Ensinnäkin oli tietysti hauskaa ja opettavaista kirjoittaa tyystin erilainen teksti kuin yleensä. Vaikka faktoista ei tingitä lehtijutuissa sen kummemmin kuin akateemisissa teksteissä, ero on kuitenkin iso. Journalismi on käyttötavaraa. Journalismissa se mitä mieltä minä olen asioista pilkahtelee väistämättä, mutta on kuitenkin kenties kaikkein vähiten kiinnostava seikka. Valaisevinta akateemisen tekstin kirjoittamisessa on sen tarjoama ikkuna omiin ajatuksiin ja tietynlaiseen epävarmuuden kanssa taiteiluun.

Olimme Teron kanssa Yle Puheella vieraana taannoin Juuso Pekkisen ohjelmassa, ja keskustelu jatkuu myös syksyllä Helsingin kirjamessuilla.

Ajattelin nyt perustaa Mediumin puolelle antroposeenikeskustelun käymiseen ja seuraamiseen tarkoitetun kevyen julkaisun — tämän henkilökohtaisen työ-/ilmastoblogin ulkopuolelle, koska olisi mukava saada sinne myös muita kirjoittajia. Lähinnä, jos katsoisi miten tämä homma lähtee kehittymään.

Täältä se löytyy: Antroposkene.

Tervetuloa antroposeeniin -podcast

Viime viikolla Radio Moreenin Totuusradiossa tuli kahden tunnin keskusteluohjelma antroposeeni-aiheista. Puhumassa oli paleobiologi Jussi T. Eronen, kirjallisuudentutkija Karoliina Lummaa ja maailmanpolitiikan tutkija Tero Toivanen. Kolmen alan tutkijat työskentelevät BIOS-tutkimusyksikössä. Minä larppasin toimittajaa.

Ohjelman kuvaus, summittaisesti totuudenmukainen oli tällainen:

Antroposeeni on geotieteissä ja ympäristötieteiden rajoilla puheenaihe, jota ei pääse pakoon. Työryhmä äänestyttänee maailman geologiliitolla loppuvuodesta, olemmeko siirtyneet jääkauden jälkeisestä mukavan lämpimästä, ihmisen oivasti hyödyntämästä ilmastovaiheesta holoseenista uuteen. Antroposeeniin.

Antropos merkitsee ihmistä, seenin taustalla oleva sana kainos uuden uutukaista. Antroposeeni on siis ”uusi ihmisen aika”, geologinen aikakausi jonka merkitsevänä, maailmaa muokkaavana tekijänä on ihminen.

Ihminen juu, me. Geologinen voima. Se, joka mullistaa hiilen kierron ja käynnistää räjähtävän nopean ilmaston lämpenemisen. Se, joka saa jäätiköt sulamaan ja merenpinnan nousemaan. Se, joka tuhoaa suuren osan ekosysteemeistä ja käynnistää kuudennen joukkosukupuuton. Se, joka on homogenoinut flooran ja faunan kuljettamalla lajeja ympäri maapalloa. Se, joka kuluttaa älyttömän osuuden biosfäärin primaarituotannosta.

Termin lanseerasi vuonna 2000 kemian nobelisti Paul Crutzen. Sittemmin sen ympärillä on kuohunut joka vuosi enemmän. Eikä toviin vielä hiljene. Tästä olisi paikka oppia.

Käsite karkailee eri suuntiin. Jotkut ajoittavat antroposeenin alkaneen ydinkokeiden yleistyessä 1950-luvulla. Toiset väittävät sen alkaneen Itä-Afrikassa yli kaksi miljoonaa vuotta sitten, kun nykyihmisen suku alkoi kehittyä. Määrittely voi olla paljastavaa, mutta monessa mielessä silti toissijaista. Antroposeeni nimittäin ajaa keskusteluihin, jotka voivat kertoa siitä, miten nykyjamaan on päädytty.

Se pakottaa kysymään, miten ihminen, antropos, määritellään. Minkälainen tarina sen ympärille keritään. Soppaan mahtuu vielä lusikoita.

Antroposeeni on hyödyllinen työkalu. Se sanoo, että ekosysteemien moninaiset alamaat eivät ole väliaikainen kriisi tai ihmisen kehitys- ja voittotaipaleiden valitettava ja ohimenevä alanootti. Antroposeeni on kokonaan uusi. Se sanoo myös, että ihminen ei ole laji muiden joukossa, eivätkä ihmislajin edesottamukset ole koskaan olleet erillään luonnosta.

Nyt tuolla ohjelma-arkistossa on nauhoite kuunneltavana.

Tästä aiheesta ajattelin kirjoitellakin jatkossa. Antroposeeni on aiheena hitaasti lähestyttävä, relevantteja kulmia kuitenkin on paljon. Blogin nimen voisi muuttaa: ihminen muuttaa kaiken…