Tähän listaan on kerätty kaikki 1.2.2019 Klaara-työpajan ideariihessä syntyneet ideat, kysymykset ja kommentit. Kommentit on paikoitettu työpajassa esitettyjen väljien teemojen alle.
Mikä on mielestäsi tärkein kysymys, jota selkokielestä pitäisi alkaa tutkia?
- Mikä on selkokielen vaikuttavuus / toimivuus?
- Millaisille käyttäjäryhmille ja millaisissa konteksteissa toimii millainen selkokieli?
- ‘Vaikeuden’ suhteellisuutta – vastaanottajan näkökulma.
- Selkokielen vaikeustasojen määrittely
- Mitä ovat tärkeimmät käyttökohteet (ja onko selkokieli niissä jo käytössä)?
- Ketkä kaikki tarvitsevat selkokieltä?
- Mitä tavallisella kuolevaiselle pitäisi opettaa, että hän osaisi ilmaista itseään selkokielellä?
- Selkokielen käyttäjäryhmäkohtainen tutkimus > lisää tietoa ihmisistä, jotka hyötyvät selkokielestä > tekstien kohdentaminen lukijoille
- Eri ryhmien tarpeet, identiteetti, arvotukset. Vrt. Kielitaustojen erot (maahanmuuttajat vs. muut)
- Miten selkokieltä olisi hyvä käyttää maahanmuuttaja-aikuisten lukutaito-opetuksessa?
- Miten huomioidaan vastaanottajan tietopohja; aktivoituva tulkintakehys? – Selittäminen > monimutkaisuus vs. karsittu tieto tekstissä
- Mikä on helppoa käyttäjäryhmästä / kielitaustasta riippumatta?
- Kohdeyleisö – Suomessa selkokieli kaikille jotka tarvitsee sitä, mutta tarve on eri ryhmillä erilainen
- Pedagoginen selko: esim. matikan tehtävänanto S2-oppijalle oppimisen eri vaiheissa.
- Selkokielestä irtautuminen
- Selkokirjallisuus ja kaunokirjallisuuden selkomukautukset
- Mitä kielellisiä ratkaisuja selkokielessä tehdään? Mitä poistetaan, mitä lisätään?
- Koodinvaihto ja selkeyttäminen: toimii kumpaankin suuntaan?
- Ymmärrettävyys eri kohderyhmissä. Sovelluksia kehitettävä eri kohderyhmien kanssa.
- Selkokielestä hyötyvät vs. tarvitsevat
- Automaattista kääntämistä yleiskielestä selkokielelle (10 milj. euroa)
- Eri kohderyhmille räätälöidyt sovellukset
- Vuorovaikutteista tukea toiminnallisuuteen
- Sopiiko selkokielen käyttö kaikentasoiseen maahanmuuttajien suomen kielen opetukseen?
- Kielitaustan huomioonottaminen selkokielen rakenteessa, sanastossa
- Onko mitään selkokieltä? Ymmärretäänkö sitä? Auttaako se toimimaan?
- Miten hyvin selkokieli toimii käytännössä? Ymmärtävätkö kohderyhmään kuuluvat selkokielistä tekstiä / puhetta? > Mikä / mitkä piirteet tekevät selkokielen toimivaksi?
- Olisi tutkittava (100 hanketta), mitkä seikat (sanat, rakenteet, taustatiedot) vaikeuttavat ymmärtämistä eri ryhmillä
- Aktivoituvatko tarkoitetut skeemat, tietokehykset? Selkokieli ei ole vain kielen pintatason ilmiö.
- Selkopuhe ja ymmärrys – puhekielen mukauttaminen
- Digitaalisuus peda-selkokielen apuna
- Puhuttu kieli
- Mitä väärinymmärtämisestä seuraa yksilölle ja yhteiskunnalle
- Yleiskieli > selkokieli automaattinen kääntäjä
- Testaus eri kohderyhmillä > miten teksti ymmärretty & millaista toimintaa se saa aikaan
- Selkokielen korpukset riittävän laajoiksi, ja niihin liittyvää tutkimusta.
- Tekstin eri osien yhteispeli – teksti, kuvat, kuvitus; tekstin eri osat > eri tekstilajeissa
- Puhutun kielen tutkiminen
- Selkokielen mittarin kriteerien tarkistus > kielitiede, grafiikka, vuorovaikutus
- Mikä on ymmärrettävää ja toimivaa kohderyhmälle / -ryhmille. Esim. käsky, kysymys
- Vastaako todellisuus ideaalia? Selkotekstien todelliset piirteet ja variaatio.
- Millaisia yhteistyön muotoja voisi olla? (lukijoiden / kuulijoiden kanssa)
- Miten nykyisiä selkotekstejä oikeesti ymmärretään?
- Yhteisötaiteen mahdollisuudet selkokielen menetelmien vertailevassa tutkimuksessa.
- Ymmärrettävyys. Maahanmuuttajien spesifit tarpeet suhteessa selkokieleen > tutkia mm-lähtöisesti näitä tarpeita vertailemalla heidän kokemuksiaan
- Otokseltaan riittävän laajoja lukutaitotutkimuksia selkokielen kohderyhmien parissa.
- Minkälaista on helpoin selkokieli, entä minkälaista vaikein? Milloin vaikein selkokieli muuttuu selkeäksi yleiskieleksi?
- Miten tiedän, kuinka “kohderyhmä” ymmärtää selkokielen? Miten kohderyhmän kanssa voi tehdä yhteistyötä?
- [?], samoin tekstin kokonaisuus ja yhteys ymmärrettävyyden kannalta
- Millä tavalla turvataan selkokieltä tarvitsevien verkkopalvelut / -asiointi?
- Voidaanko selkokieltä tarvitseville rakentaa oheispalvelut verkkoon sähköisten rinnalle?
Kerro jokin selkokieleen liittyvä ristiriita
- Puhujalle helppoa, kuulijalle vaikeaa – tai toisin päin.
- Selkeys – elämyksellisyys (liittyy mm. tekstilajeihin), liittyy siihen mitä kokemuksia, elämyksiä, ajatuksia, toimintaa kieli saa aikaan
- Todelliset tekstit eivät vastaa ideaalina kuvattuja piirteitä
- Selkokielestä hyötyvien heterogeenisyys
- Ajatus: Haluan käyttää mutu-selkokieltä, mutta en tiedä haluaako toinen. Alistanko / aliarvioinko toista?
- Eri ryhmien tarpeet ja identiteetti.
- Kaunokirjallisuus vrt. selkokirjallisuus. Vertauskuvallisuus, kaunokirjalliset keinot, abstrakti kieli vrt. selkokielen edellyttämä konkreettisuus
- Metaforakielto! S. 469-470 Leichte Sprache
- Sidosteisuus tärkeä pointti. Kuitenkin 90% ihmisistä joita pyydän tekemään selkotekstin, aloittaa pätkimällä ajatuksen juonettomaksi.
- Selkokielistäminen: toisaalta yksityiskohtien karsimista, toisaalta selityksen lisäämistä
- Kritiikki selkokieltä ja -kirjallisuutta kohtaan, pelko kielen köyhtymisestä
- Redusoitu kielimuoto. Selkokieli on jotain, jonka määrittelevät sitä tarvitsevat.
- Eri ryhmillä on ristikkäisiä kielellisiä tarpeita
- Käyttäjäryhmien ja tekstin suhde. KV, S2, Alzh. Erilaiset tarpeet
- Maahanmuuttajille kuin kantasuomalaisille vammaisryhmille tms.
- Säännöt eivät toimi joka tilanteessa ja joka kohderyhmälle
- Suhden yleiskieleen?
- Köyhdyttääkö selkokieli kielen ilmaisuvoimaa?
- Entä miten otetaan huomioon kielenkäyttötilanne, joka vaikuttaa ymmärtämiseen, tulkintaan? – Mitä tietty kielimuoto [?] aktivoi?
- Kohderyhmien heterogeenisyys. Sama teksti ei toimi kaikille.
- Onko selkokieli joskus välttämättä epäkorrektia? Eufemismien / metaforien mahdottomuus. Monet seikat edellyttävät kiertoilmauksia.
- Säännös vrt. Selkomittari – sisältääkö normituksen ajatuksen
- Pitää määritellä ryhmät, mikä leimaa ne
- Kehitysvammaiset määrittelijänä
- Yhteisönäkökulma, vrt. alkuperäiskansat
- Poliittinen korrektius
- Jos / kun selkokieltä käytetään maahanmuuttajien suomen kielen opetuksessa, onko vaarana, että oppijat tottuvat siihen liikaa?
- Selkokieltä tarvitsevien kohderyhmien erilaisuus? Miten kohdentaa sama materiaali eri kohderyhmille? Mamu / S2 / kehitysvammaisuus / Alzheimer
- Yksinkertaisuus vs. primitiivisyys
- Maailma monimutkaisuu. Monimutkaiset asiat > yksinkertaistaminen, asian säilyttävä
- Usein suositellaan käyttämään yksinkertaisia rakenteita, mutta yksinkertainen ei aina ole “helppoa”, joten kuinka paljon tutkittu, mitkä rakenteet oikeasti ymmärrettäviä?
- Erilaisten käyttäjien ja käyttäjäryhmien tarpeet & selkokielestä hyötyvien (vaikka ei välttämättä tarvitsevia) tarpeet
- Voiko kaikkea materiaalia yksinkertaistaa?
- Selkokielen normittamiselle on selvä tarve, mutta normien noudattaminen on hankalaa etenkin puhutussa kielessä
- Kohderyhmien erilaisuus synnyttää erilaista yksinkertaistus- ja mukautustarpeita (toisto, käsitteet, upotukset yms.)
- Eri ryhmät tarvitsevat selkokieltä, mutta eivät hyväksy toisiaan (eivät ole kieliyhteisö)
Miten selkokieltä pitäisi ohjeistaa – ja millaiseksi selkokieli ohjeistuksen pohjalta määrittyy?
- Suosituksilla ohjeistaminen on toimiva. Määritellään selkeän ja ymmärrettävän tekstin piirteitä.
- Juuri siihen kaipaisin tutkimusta, miten selkokieltä pitäisi ohjeistaa ja millaiseksi sen pitäisi määrittyä
- 1) Perusperiaatteet max 5-6; 2) Tarkennetut ohjeet: yksityiskohdat, huomioita kohderyhmittäin
- Riippuu kenelle ohjeistetaan. Asiantuntija ei kaipaa yhtä selkeitä ja tiukkoja sääntöjä kuin maallikkokäyttäjä.
- Konkretia varmaankin yksi peruspiirre. Ymmärrettävyys & toimivuus mukaan. Toimintakehotukset ja kysymykset
- Joustavia ohjeita, joita voidaan soveltaa eri konteksteihin
- Ohjeistus modaliteetin (puhe/kirjoitus), tekstilajin ja käyttäjäryhmän mukaan.
- Eri alojen tutkimukseen perustuvaa ohjeistusta. Myös kokemukseen perustuvaa? Tekstilajeittain. Kohderyhmittäin?
- Väljyys ja yleisyys on toimiva – jättää tilaa kontekstin huomioon ottamiselle > erilaiset selkotekstit
- Määrättämiseen ja ohjeistukseen tarvitaan tutkimusta, jossa eri kohderyhmät mukana. Mikä ymmärretään? Mikä toimii?
- Ohjeistus jo nykyisin hyvällä tasolla. Eri kohderyhmien huomiointia lisättävä.
- Millaisia ovat selkokieltä tarvitsevien palvelut (sähköiset)?
- Ohjeistuksen konkreettisuus tärkeää (esim. suositukset rivien pituuksista, ulkoasusta, toistosta) > selkojulkaisun tunnistaminen selkojulkaisuksi, selkokielen erityisyys esiin
- Selkokeskus on antanut hyviä ohjeistuksia – määrittämisen ei ainakaan minun mielestäni pitäisi lähteä käyttäjistä, jos heidän on hankala määrittää esim. Tarpeensa.
- Selkokielen mittari on hyvä lähtökohta. Seuraavaksi tarvitaan tutkimukseen perustuvaa tietoa > kuva selkokielestä täydentyy
- Tarvitaan tutkimusta ja yhteistyötä eri kohderyhmien kanssa, jotta ohjeistusta voidaan kehittää.
- Selkokielelle käyttöohjeet. Mitä teen, jos en ymmärrä?
- Vaikea ohjeistettava: Miten tarkoitetut skeemat, tietokehykset aktivoituvat tekstissä kohderyhmille?
- Ohjeistamisen pitäisi perustua lukijoiden / kuulijoiden kokemuksiin kielestä
- Ohjeistus: pitääkö olla säännöt vai riittävätkö reunaehdot
- Ohjeistus: Kohderyhmän tunteminen, sidosteisuus, asiasisällön korrektius, modaliteetti (puhetta vai tekstiä, digiä, kuvia), tukipalveluyhteistyö
- Palautetta maahanmuuttajilta ohjeistuksen tueksi
- Inclusion Europen ohjeistukset vs. Selkokeskuksen ohjeistukset?
- Millaista ohjeistusta sähköisten palvelujen rakentajat tarvitsevat selkokieleen liittyen?
Ajattele vuotta 2030. Millainen on paras mahdollinen maailma selkokielen tarvitsijan näkökulmasta?
- Selkokieliset kyltit auttamassa julkisessa tilassa, avainsanat julkisessa tilassa. Keywords! Puhelimessa sovellus, joka antaa avainsanat kontekstiin.
- Kaikilla ihmisillä on mahdollisuus saada tietoa, vaikka heillä olisi kielellisiä ongelmia.
- Mahdollisuus valita digipalvelun ja elävän ihmiskommunikaation väliltä
- Tutkimusta, selkokieli saatu mahdollisimman toimivaksi
- Palvelut toimivat, ovat ymmärrettäviä, testattuja, ylläpidettyjä.
- Viranomaiset osaa puhua / käyttää selkokieltä?
- On olemassa Word-tekstitetty [?] oikeinkirjoitusohjeistus selkokielelle
- Maailma, jossa ymmärtäminen on itsestäänselvästi tehty mahdollisimman helpoksi. (Maailma, jossa on paljon hyväksyvää vuorovaikutusta, yhteisyyttä.)
- Selkokielistä aineistoa tulee olla saatavilla nykyistä laajemmin.
- Sovelluksia, jotka kääntävät tekstin käyttäjän tasolle: yksinkertaistavat alkuperäisen tekstin/äänen käyttäjän henkilökohtaiselle tasolle, mutta ei alemmaksi
- Tutkimusta selkokielestä ja -kirjallisuudesta on tehty.
- Erilaisia (eri alojen) kirjailijoita toimii selkokielen ja -kirjallisuuden alueella nykyistä enemmän.
- Tekstien tulva on hallinnassa. Laatu korvannut määrän.
- Peruspalvelut olisivat tarjolla selkokielellä.
- Maailman tapahtumia pystyisi seuraamaan selkokielellä.
- Ajanvietettä tarjolla.
- Big data -menetelmien avulla kehitetyt vuorovaikutteiset robotit apuna.
- Yhteiskunnassa on ymmärrys siitä, mitä selkokieli on ja mitkä ovat tarpeet eri ryhmillä. Selkokieli hyväksytään.Tästä seuraavat hyvät käytännöt.
- Selkokieli on Suomen laissa mainittu.
- Tieto on saavutettavaa aivan kaikille ja tietoa on saatavilla monipuolisesti ja riittävästi. Myös esteettisiä elämyksiä!
- Tekniikka auttaa joustavasti ja selkeästi käyttäjää saamaan tarvitsemansa tekstin
- Kaikessa sähköisessä asioinnissa mukana toiminnallinen selkokieli
- Paljon erilaisia selkotekstilajeja
- Selkokieltä on voitu eriyttää eri kohderyhmien tarpeisiin.
- Valtaväestö tuntee selkokieltä ja sen periaatteita
- Yhä useammat “uskaltavat” hyödyntä selkokieltä elämässään
- Selkokieli on minulle kompetenssi – osaamisen [?] määrittämiseen
- Maailma, jossa asioita voi hoitaa ihmisten (eikä vain koneiden) kanssa ja jossa ihmiset osaavat ilmaista itseään tarvittaessa selkokielellä.
- Virkakielet kirjoitettuna yksinkertaisilla sanoilla / ohjeilla. Esim. Kela.
- Ei tarvita erikseen perusselkokieltä vaan kielenkäytössä (esim. hallinnossa) otetaan huomioon vastaanottaja nykyistä paremmin
- Kielen ja kielenkäytön merkitys on ymmärretty yhteiskunnassa.
- Tekniikkaa ja digitalisaatiota on kehitetty kielellisen eriarvoistumisen poistamiseksi
- Kasvokkaisen vuorovaikutuksen tärkeyttä ei ole unohdettu.
- Paljon erilaisia selkokielisiä materiaaleja luettavaksi – ehkä mukautettuna hieman eri tavalla eri käyttäjäryhmille. Esim. kulttuuriset seikat vaativat enemmän avaamista
- Selkoadaptaattorit muokkaavat tekstejä kohtuullisella luotettavuudella automatisoidusti selkokielelle.