Helsingin yliopisto
Minna Jaakola, Helsingin yliopisto
minna.jaakola(at)helsinki.fi
Selkokieleen liittyvien opinnäytteiden ohjaus, etenkin kandidaatintutkielmat.
Sari Karjalainen, Helsingin yliopisto
sarikstudio(at)gmail.com
Olen minimalismin ystävä. Tutkin kuvaa ja kieltä, yhdessä ja erikseen. Väitöstutkimuksessani tarkastelen keskustelunanalyysin avulla, miten osallistujat käsittelevät kuviin liittyviä merkityksiä tilanteessa, jossa vuorovaikutus rakentuu epäsymmetrisesti sanallisista ja ei-sanallisista elementeistä ja ohjautuu kuvasta katseen ulottumattomiin. Oman taiteen tekemisen, tutkimuksen ja sekä kommunikoinnin häiriöiden terapian parissa tehdyn työn pohjalta olen myös kehitellyt kuvallisia työskentelymuotoja mm. muistisairaille ja afasiakuntoutujille. Olen kiinnostunut myös siitä, miten ihminen käyttää esineitä ja on vuorovaikutuksessa teknologisen ympäristön kanssa.
Johanna Komppa, Helsingin yliopisto
johanna.komppa(at)helsinki.fi
Selkokieleen liittyvien opinnäytteiden ohjaus, etenkin kandidaatintutkielmat. Lue lisää.
Auli Kulkki-Nieminen, Tampereen yliopisto
auli.kulkki-nieminen(at)uta.fi
Olen tutkinut väitöskirjassani selkokielisiä mediatekstejä. Analysoin tekstejä tekstintutkimuksen keinoin, ja tarkastelun teoriatausta pohjaa systeemis-funktionaaliseen kielioppiin. Väitöskirjani tuloksia on hyödynnetty esimerkiksi selkokirjoittamisen ohjeiden päivittämisessä niin, että tekstilajin ja tekstikokonaisuuden merkitys näkyy mukauttamisessa aiempaa enemmän. Erityisesti olen kiinnostunut ymmärrettävyyden ja selkokielisyyden määrittelystä sekä mediatekstien selkokielistämisestä kirjoitusprosessina. Kuulun Selkokeskuksen asiantuntijoihin, ja toimin Tampereen yliopistossa väitöskirjaa tekevän Idastiina Valtasalmen toisena ohjaajana.
Camilla Lindholm, Helsingin yliopisto
camilla.lindholm(at)helsinki.fi
Intohimoni on puhutun kielen tutkimus, ja menetelminä käytän keskustelunanalyysia ja vuorovaikutuslingvistiikkaa. Väitöskirjassani tutkin lääkärin ja potilaan vuorovaikutusta, ja väitöskirjani jälkeisessä tutkimuksessa olen keskittynyt epäsymmetrisen vuorovaikutuksen tarkasteluun. Epäsymmetrisessä vuorovaikutuksessa osapuolet ovat eri asemassa esimerkiksi siksi, että toisen osapuolen kielelliset kyvyt ovat heikommat kuin toisen. Erityinen kiinnostuksen kohteeni on muistisairaiden vuorovaikutus, sen haasteet ja mahdollisuudet. Tällä hetkellä pohdin, voiko selkokirjoittamisen periaatteita soveltaa myös puhuttuun kieleen. Millaista on puhuttu selkokieli? Miten erityisryhmät voivat hyötyä puhutusta selkokielestä? In English
Leealaura Leskelä, Selkokeskus
leealaura.leskela(at)kvl.fi
Olen toiminut selkokielen kehittäjänä ja asiantuntijana Selkokeskuksessa vuodesta 2001 lähtien. Vuosien varrella olen saanut osallistua selkokielen periaatteiden ja erilaisten selkoaineistojen kehittämiseen, niiden testaamiseen eri käyttäjäryhmillä sekä selkokielen edistämiseen Suomessa yhtenä viestintämuotona. Olen myös ollut mukana kansainvälisissä selkotoimintaa ja selkokielen tutkimusta koskevissa hankkeissa. Aiheet, jotka juuri nyt erityisesti kiehtovat minua, liittyvät selkokielen periaatteiden soveltamiseen eri tekstilajeihin sekä selkokielen vaikeustasojen määrittelyyn.
Kielentutkijana kiinnostukseni on kohdistunut ennen kaikkea puhuttuun selkokieleen. Keskustelunanalyyttisen tutkimukseni aiheenani on ollut kielellinen epäsymmetria vuorovaikutustilanteissa kehitysvammaisten työntekijöiden ja heitä ohjaavien työnohjaajien välillä. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella niitä selkokielisen puheen keinoja, joilla osallistujat rakentavat yhteisymmärrystä ja käsittelevät ymmärtämisen ongelmia vuorovaikutustilanteissa.
Tiina Onikki-Rantajääskö, Helsingin yliopisto tiina.onikki(at)helsinki.fi
Selkokieleen liittyvien opinnäytteiden ohjaus, etenkin pro gradu -tutkielmat. Olen suomen kielen professori Helsingin yliopistossa. Erikoisalani on kognitiivinen kielentutkimus, joka tutkii muun muassa sitä, miten merkitystä jäsennetään kielen keinoin. Kielen ja ihmismielen suhde on keskeinen kognitiivisessa kielitieteessä, joten se tarjoaa tarkastelutapoja selkokielen tutkimukseen. Lue lisää tästä ja tästä.
Kaarina Pitkänen-Heikkilä, Helsingin yliopisto, kaarina.pitkanen(at)helsinki.fi
Olen kiinnostunut selkokielestä erityisesti tietokirjallisuudessa. Olen aiemmin tutkinut tietokirjatekstejä ja suomenkielisen terminologian kehitystä erityisesti 1800-luvun teksteissä. Suomenkieliset tietokirjat olivat 1800-luvulla tyypillisesti erilaisia mukaelmakäännöksiä vieraskielisistä teoksista; erityisen usein malleina olivat ruotsinkieliset tietokirjat. Suomessa ei ole vielä tehty varsinaisia selkomukautuksia olemassa olevista tietokirjoista, vaikka tietokirjoja selkokielellä onkin jonkin verran saatavissa. Minua kiinnostaisi tutkia tietokirjallisuuden selkomukautuksia ja myös mukauttamisen prosessia. Olen väitellyt vuonna 2008 Elias Lönnrotin Flora Fennican (1860) sanastosta ja tutkinut sen jälkeen mm. 1850–1880-luvuilla julkaistuja luonnontieteellisiä tietokirjoja. Toimin yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa, ja opetan suomen kieltä pääasiassa kääntämisen maisteriopiskelijoille.
Eliisa Uotila, Helsinkin yliopisto, Selkokeskus
eliisa.uotila(at)helsinki.fi
Olen tekstintutkija. Tutkin väitöskirjatutkimuksessani selittämistä selkokielisessä tekstissä. Tarkoitukseni on selvittää tässä kontekstissa, miten kirjoittajan kielellisten valintojen kautta selkokieli ottaa lukijansa huomioon: miten selkotekstissä selitetään, millainen on tekstiin rakentunut lukija ja miten teksti rakentuu kokonaisuutena selittävien osien kautta tai niistä huolimatta?
Törmäsin selkokieleen onnekkaasti 2008 Helsingin yliopiston työelämäkurssilla, ja sen jälkeen en ole (halunnut) mitään muuta tehnyt työkseni (Yle Uutiset selkosuomeksi, Selkokeskus). Työurani aikana olen päässyt kirjoittamaan selkokielellä, osallistumaan selkokielen kehittämiseen sekä vaikuttamistyöhön sekä kouluttamaan muita.
Ulla Vanhatalo, Helsingin yliopisto
ulla.vanhatalo(at)helsinki.fi
Olen leksikaalisen semantiikan tutkija. Tutkin siis sanojen merkityksiä. Olen myös hyvin kiinnostunut merkityksen tutkimisen menetelmistä. Minulla on maahanmuuttajatausta. Olen suomalainen, mutta olen asunut yhdeksän vuotta ulkomailla. Tämä on vaikuttanut siihen, millaisia asioita haluan tutkia. Väitöskirjassani tutkin sitä, millaisia eroja ihmiset löytävät äidinkielensä synonyymeistä. Viime vuosina olen tutkinut alkusanakieltä (Natural Semantic Metalanguage). Alkusanakielen idea on se, kaikista maailman kielistä löytyy noin 65 yksinkertaista alkusanaa, joilla voidaan selittää periaatteessa kaikki asiat. Nyt tutkin alkusanakielen ja selkokielen suhdetta. Voisiko alkusanoista olla hyötyä selkokielessä? Olen kiinnostunut selkokielen sanastosta laajemminkin. Millaisilla sanoilla on helppo puhua? Onko joitakin sanoja helpompi ymmärtää kuin toisia? In English
—
Tutkitko selkokieltä? Tai teetkö jotain selkokielen tutkimukseen liittyvää? Lähetä esittelysi, niin lisäämme sen tänne.