Vinkkejä tutkijalle ja opinnäytteen tekijälle

Sivun kokosivat Idastiina Valtasalmi ja Henna Kara. Päivitetty 30.3.2022

Millaisen aineiston valitset?

Selkokieltä voidaan tutkia teksti- ja käyttäjälähtöisesti. Tekstilähtöisessä tutkimuksessa aineistona käytetään esimerkiksi korpuksia ja mediatekstejä, kun taas käyttäjälähtöisessä tutkimuksessa aineisto kerätään selkokielen käyttäjiltä. Tekstilähtöisen tutkimuksen aineistoksi kannattaa valita selkokielen kriteerit täyttäviä julkaisuja, joille Selkokeskus on myöntänyt selkotunnuksen. Tutkimusasetelmiin voi hakea mallia esimerkiksi aiemmista opinnäytetöistä ja vertaisarvioiduista tutkimuksista.

Kuinka paljon aikaa on käytettävissä?

Tutkimussuunnitelma kannattaa laatia huolellisesti ja miettiä, millaista tutkimusta on mahdollista tehdä käytettävissä olevassa ajassa. Tekstilähtöisen tutkimuksen aineistoja on saatavilla verkosta helposti ja nopeasti, kun taas käyttäjälähtöisen tutkimuksen aineistot voivat olla työläämpiä hankkia. Jos tutkimukseen osallistuu selkokielen käyttäjiä, aikaa täytyy varata esimerkiksi tutkimuslupien hankkimiseen ja suostumusten pyytämiseen. Aineistonkeruun voi aloittaa vasta, kun luvat ja suostumukset on saatu. Myös mahdollisten yhteistyökumppanien etsimiseen kannattaa varata aikaa. Kumppaneina voi olla esimerkiksi järjestöjä, selkokielisten medioiden toimijoita tai selkokirjailijoita ja -mukauttajia.

Muista tutkimusetiikka

Jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa kannattaa tutustua Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeisiin ja pohtia, miten eettiset periaatteet toteutuvat omassa tutkimuksessa. Tutkijan tulee esimerkiksi selvittää, tehdäänkö tutkimukselle eettinen ennakkoarvio, joka tarkoittaa tutkimussuunnitelman arviointia tieteenalakohtaisten eettisten käytänteiden mukaisesti. Eettisestä ennakkoarviosta kannattaa keskustella opinnäytetyön ohjaajan kanssa ja pyytää ohjeita omasta oppilaitoksesta.

Varaudu käyttämään selkokieltä

Jos tutkimukseen osallistuu selkokielen kohderyhmiin kuuluvia henkilöitä, tutkijan on hyvä varautua kertomaan heille tutkimuksesta helposti ymmärrettävällä tavalla. Selkokielisen vuorovaikutuksen ohjeisiin kannattaa perehtyä ja valmistautua käyttämään niitä informoinnin, suostumuksen pyytämisen ja aineistonkeruun aikana. Suositeltavaa on tutustua myös selkokielen kohderyhmiä koskevaan kirjallisuuteen ja suunnitella, miten tutkimuksen osallistujille viestitään saavutettavasti. Tutkijan on hyvä tuntea myös kirjoitetun selkokielen periaatteet, jotta tutkimustiedotteen ja suostumus- ja kyselylomakkeet voi tarvittaessa laatia selkokielellä. Jos tutkimuksen tuloksena tuotetaan selkokielisiä materiaaleja, niille voi hakea Selkokeskuksesta selkotunnuksen.

Esitestauksesta on hyötyä

Käyttäjälähtöisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan koettaa lisätä esitestauksella, johon osallistuu tutkimuksen kohderyhmään kuuluvia henkilöitä. Näin voi esimerkiksi kokeilla selkokielisten haastattelukysymysten ja lomakkeiden toimivuutta ja harjoitella aineistonkeruuta. Esitestauksen jälkeen aineistonkeruutapaa on vielä mahdollista muokata.

Kun tutkimuksesi valmistuu

Kun tutkimuksesi valmistuu, voit halutessasi lähettää siitä tiedon Klaara-verkoston koordinaattorille (ulla.vanhatalo(at)helsinki.fi). Opinnäytteesi lisätään tälle sivulle.

Mistä lisätietoa?

Tutkimusverkosto Klaaran verkkosivuilla on ajantasaista tietoa selkokielen tutkimuksesta. Kansainvälisestä tutkimuksesta löytyy tietoa Easy – Plain – Accessible -verkkosivuilta. Selkokeskuksen verkkosivuilla on runsaasti tietoa selkokielestä ja selkokielisistä materiaaleista. Jos et löydä vastausta kysymykseesi tai haluat haastatella selkokielen asiantuntijaa, voit ottaa yhteyttä Selkokeskukseen. Selkokielen tutkijoiden kokemuksista voit lukea Klaaran blogista esimerkiksi Leealaura Leskelän tai Idastiina Valtasalmen kirjoituksista.

Lopuksi vielä muutamia kirjallisuusvinkkejä sinulle, joka haluat tutustua selkokieleen:

Leskelä, Leealaura & Kulkki-Nieminen, Auli (2015): Selkokirjoittajan tekstilajit. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry, Opike.

Leskelä, Leealaura & Lindholm, Camilla (toim.) (2012): Haavoittuva keskustelu. Keskustelunanalyyttisia tutkimuksia kielellisesti epäsymmetrisestä vuorovaikutuksesta. Helsinki, Kehitysvammaliitto.

Leskelä, Leealaura (2019): Selkokieli – Saavutettavan kielen opas. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry, Opike.

Lindholm, Camilla & Vanhatalo, Ulla (toim.) (2021): Handbook of Easy Languages in Europe. Berlin: Frank & Timme. https://library.oapen.org/handle/20.500.12657/52628

Maaß, Christiane (2019): Easy Language and beyond: How to maximize the accessibility of communication. Invited Plenary Speech at the Klaara 2019 Conference on Easy-to-Read Language Research (Helsinki, Finland. 19-20 September 2019). https://doi.org/10.25528/023

Maaß, Christiane & Hansen-Schirra, Silvia (toim.) (2020): Easy Language Research: Text and User Perspectives. Berlin: Frank & Timme. https://doi.org/10.25528/043