Tietoa Klaarasta

Klaaran taustaa

Selkokieltä (Easy Language, easy-to-read, EtR, lättläst, Leichte Sprache) on kehitetty Suomessa jo 1980-luvulta alkaen käytännön apuvälineenä ihmisille, joille yleiskieli on liian vaikeaa. Selkokieltä tarvitsevien ihmisten määrä on vähitellen kasvanut. Vuonna 2019 Selkokeskus arvioi, että jopa 750 000 ihmistä on vaarassa syrjäytyä kielellisten ongelmien vuoksi.

Yhteiskunnan kehittyminen ja selkokieltä tarvitsevien määrän kasvu on nostanut esille myös tarpeen lisätä selkokielen tutkimusta ja asiantuntijoiden koulutusta. Selkokielen tutkimus on toistaiseksi ollut Suomessa yksittäisten tutkijoiden varassa. Nyt on kuitenkin havahduttu sekä teoreettisista että soveltavista lähtökohdista nousevan systemaattisen tutkimuksen tarpeeseen. Tutkimuksen lisäksi tarvitaan tutkijoiden välistä keskustelua ja yhteistyötä. Vuonna 2018 perustettiin Klaara-verkosto edistämään näitä pyrkimyksiä.

Klaaran tavoite

Klaara-verkosto on matalan hierarkian ekosysteemi, jonka tavoite on luoda yhteyksiä selkokielen tutkijoiden, tarvitsijoiden, käytännön toimijoiden kuten Selkokeskuksen ja LL-Centerin sekä muiden toimijoiden välille. Klaara pyrkii edistämään selkokielen tutkimusta ja eri alojen tutkijoiden yhteistyötä. Sen lähtökohtana on Suomessa kehitetty selkosuomi ja -ruotsi (lättläst), jonka määritelmä kuuluu näin: Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.  Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. (Kotus / Selkokeskus).

Klaara-verkostossa haluamme edistää tutkimuksen yhteyttä selkokieltä tarvitseviin ihmisiin. Selkokieltä voivat tarvita esimerkiksi monet kieltä opiskelevat maahanmuuttajat, kehitysvammaiset henkilöt tai muistisairautta sairastavat ikäihmiset. Olipa taustalla oleva syy mikä tahansa, toivotamme kaikki mukaan edistämään selkokielen tutkimusta.

Toimintamme ideologisena tavoitteena on tehdä maailmasta parempi paikka niille, joille selkokieli on ainoa vaihtoehto.

Klaaran toiminta

Klaara tarjoaa selkokielen tutkijoille tukea tutkimusideoiden kehittämisessä sekä yhteiskunnallisen viestin muotoilemisessa suurempaa yleisöä ja mediaa varten. Klaarassa tutkijat määrittelevät kuitenkin itse omat tavoitteensa sekä vastaavat omasta rahoituksestaan.

Ohjausryhmä

Klaara-verkoston toimintaa tukee ohjausryhmä.  Ohjausryhmässä on laaja-alaista osaamista selkokielen tutkimukseen liittyviltä alueilta.  Ohjausryhmän valinnasta päätetään Klaara-verkoston vapaamuotoisessa kokouksessa, joka kutsutaan kokoon verkoston sähköpostilistan kautta. Ohjausryhmään kuuluvat verkoston toisella toimikaudella 2023–2025 Anne Ketola, Soilimaria Korhonen, Päivi Kuusi, Leealaura Leskelä, Camilla Lindholm, Tiina Onikki-Rantajääskö, Kukka-Maaria Raatikainen, Johanna Rutenberg, Eliisa Uotila ja Idastiina Valtasalmi.

Klaaran historiaa

Klaaran toimintaa koordinoi vuosina 2020–2022 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa Selkokielen ytimessä -hanke. Hanketta rahoitti Koneen Säätiö. Klaaran ohjausryhmään kuuluivat sen ensimmäisellä kaudella 2020–2022 Henna Kara, Johanna Komppa, Soilimaria Korhonen, Auli Kulkki-Nieminen, Camilla Lindholm, Leealaura Leskelä sekä Liisa Raevaara.  Ohjausryhmän sihteerinä toimi verkoston koordinaattori ja Selkokielen ytimessä -hankkeen johtaja Ulla Vanhatalo.