Hiljainen pedagoginen tietäminen opettajien työssä – tutkimusmenetelmien analysointia

Auli Toomin tutkimuksen menetelmien analysointia (4. oppimistehtävä)

 

Tutkimuskysymys 

Mitä on opettajien hiljainen pedagoginen tietäminen ja miten se ilmenee opettajan työssä? Tutkimuksessa hiljaista tietämistä tarkasteltiin sekä opettajan että tutkijan näkökulmista.

 

Aineiston hankintamenetelmät 

Ennen varsinaista aineiston keruuta tutkija teki tutkittaville alkuhaastattelut ja havainnoi heidän opettamistaan tutustuakseen tutkittaviin ja heidän opetusmenetelmiinsä.

Varsinaisessa aineistonkeruuvaiheessa (vuosina 2003-2005) tutkija videokuvasi neljää luokanopettajaa opetustyössään helsinkiläisessä alakoulussa. Opettajat olivat tutkijan vanhoja kollegoita, kaikki samasta koulusta. Videoiden tarkoituksena oli löytää pedagogisia hetkiä opetustilanteista ja tuottaa stimuloivaa videomateriaalia myöhempiä haastatteluja varten. Pedagogisella hetkellä tarkoitetaan tuntisuunnitelmasta poikkeavaa, haasteellista opetustilannetta. Jokaiselta opettajalta kuvattiin keskimärin kahdeksan oppituntia. Videoista tutkija valitsi alkukartoituksensa pohjalta pedagogiset hetket.

Oppituntien kuvaamisen jälkeen tutkija katsoi videot yhdessä tutkittavan opettajan kanssa soveltaen Stimulated Recall -haastattelumenetelmää (STR). Haastattelujen  ja videoiden perusteella tutkija teki oppituntien kulusta makroanalyyttiset kuvaukset, eli aikajanakaavion (Kuva1).

Esimerkki pedagogisesta hetkestä Auli Toomin tutkimuksesta (2008):

Fysiikan tunti on meneillään luokassa. Oppilaat lukevat vuorotellen ääneen katkelman oppikirjan tekstistä. Luokan takaosassa istuvat oppilaat keskustelevat samaan aikaan kun muut ovat lukemassa. Opettaja kävelee luokan takaosassa istuvien oppilaiden viereen. Hän katsoo oppilaiden työskentelyä, avaa oppikirjat oikeilta kohdilta ja ryhtyy seuraamaan sieltä tekstiä, jota yksi oppilaista juuri lukee. Luokan takaosassa istuvat oppilaat lopettavat keskustelun ja rauhoittuvat seuraamaan opetusta. (O4T2Fk, 17:05-17:40)

 

Kuva 1. Esimerkki oppituntien makroanalyyttisestä kuvauksesta

aikajana

STR-haastatteluissa opettajalle näytettiin hänen videokuvattu oppituntinsa ja käytiin läpi hänen toimintaansa pedagogisten hetkien aikana. Tutkija pyysi opettajia käymään läpi ja perustelemaan ajatteluansa ja toimintaansa pedagogisissa hetkissä. Tutkija nauhoitti STR-haastattelut myöhempää analyysiä varten.

 

Pohdinta – miten tutkimuskysymykseen on päästy käsiksi?

Pohdimme, kuinka paljon videointi vaikuttaa oppituntien kulkuun, muuttaako se opetustilannetta tavalliseen verrattuna? Toisaalta tutkija oli usealla oppitunnilla läsnä, joten oppilaat ja opettaja saattoivat ehkä jo hieman tottua tutkijan läsnäoloon ja videokuvaamiseen.

Meitä mietitytti tutkittavien opettajien valinta: kaikki neljä opettajaa olivat tutkijan tuntemia. Vaikuttaako tämä tulosten uskottavuuteen? Tutkmukseen on todennäköisesti myös valikoitunut vain päteviä ja kokeneita opettajia. Toisaalta se, että tutkija tunsi jo ennestään tutkittavat opettajat saattoi STR-haastatteluissa auttaa luottamuksen syntymistä tutkijan ja tutkittavan välillä. Ehkä tuttujen tutkittavien kanssa tutkija siis pääsi syvemmin ilmiöön käsiksi kuin tuntemattomien. Mietimme myös, onko tutkimuseettisesti arveluttavaa, että tutkittavat olivat tutkijan tuntemia: ehkä tutkittavat eivät kokeneet voivansa kieltäytyä tutkimuksesta. Lisäksi tukimuseettisestä näkökulmasta on huomattava, että haastattelut olivat pitkiä ja vieläpä työpäivän päätteeksi, joten tutkittavat eivät välttämättä ole kyenneet pohtimaan jokaista pedagogista hetkeä niin analyyttisesti.

Mietimme, miten tutkija on osannut valita “oikeat” pedagogiset hetket. On mahdollista, että toinen tutkija olisi valinnut toiset oppituntitilanteet pedagogisiksi hetkiksi. Entä, jos opettajat olisivat saaneet valita täysin itse oppituntiensa pedagogiset hetket? Pedagogisten hetkein valintaan ei toki ole oikeaa ratkaisua.

Tutkimuksen näkökulmana oli didaktinen kolmio, joka tässä tapauksessa rajaa opetuksen suunnittelutyön tutkimuksen ulkopuolelle.

Hiljaisen tiedon tutkimuksessa jää aina tulkinnan varaiseki, onko tutkimuksessa itse asiassa päästy käsiksi nimenomaan hiljaiseen tietoon.

 

  • Mystiset asiantuntijat

 

 

 

 

 

 

 

Mystiset asiantuntijat / ”Tiedämme enemmän kuin osaamme sanoa”

”Tutkija varoittaa mystifioinnista: Asiantuntijoiden hiljaisesta tiedosta voi kyllä puhua ääneenkin”

Tässäpä meidän lööppimme, jota lähdimme innokkaana analysoimaan ensimmäisessä ryhmätapaamisessamme. Ensimmäisenä yhdeksän pääaineopiskelijan ja yhden sivuaineopiskelijan sekalainen sakki lähti puimaan sitä, mitä hiljaisella tiedolla tarkoitetaan. Tästä kehkeytyikin mielenkiintoinen keskustelu, sillä ryhmämme käsitykset hiljaisesta tiedosta olivat jokseenkin heterogeenisiä. Selvää oli, että hiljainen tieto on ihmisen henkilökohtaista tietoa, jota ei ole minnekään dokumentoitu. Hiljaisen tiedon täsmällisempi määrittely tuottikin sitten enemmän päänvaivaa. Voiko ihminen tiedostaa hiljaisen tiedon olemassaolon ja ehkä salata sen tahallisesti? Vai onko hiljainen tieto sellaista tietotaitoa, jota henkilö itse ei edes tiedosta omaavansa? Vai onko hiljainen tieto kenties kirjoittamattomia sääntöjä, jotka kaikki tietävät dokumentoimattakin? Keskustelu oli vilkasta, paikoitellen jopa kiihkeää. Ideoitakin oli paljon, mutta ne tuntuivat sinkoilevan sinne tänne ilman minkäänlaista päämäärää. Pikkuhiljaa aloimme kehitellä tutkimussuunnitelmaa, jossa tutkisimme yksityisellä sektorilla toimivia konsultointialan yrityksiä ja niissä työskentelevien asiantuntijoiden hiljaista tietoa. Tutkisimme sitä, miten hiljaisen tiedon jakaminen tai pimittäminen vaikuttaa asiantuntijaorganisaatiossa työntekijöiden työmotivaatioon ja työhyvinvointiin sekä yrityksen tuottavuuteen. Tämän ajatuksen ympärille lähdimme kehittelemään tehtävänannon mukaista tutkimustapaa.

Viikon aikana ryhmämme jäsenet tutkivat itsenäisesti aiheeseemme liittyvää tutkimustietoa. Kun palasimme ryhmätilaan seuraavan kerran, olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että ensimmäinen suunnitelmamme ei ehkä ollutkaan kovin hyvä. Heitetään se siis roskakoriin ja aloitetaan alusta. Jipii! Jälleen ideat alkoivat sinkoilla sinne tänne eikä mikään niistä oikein lähtenyt lentoon. Vai lähtikö sittenkin? Stay tuned!

Mystiset asiantuntijat