Tuottajana

Olit sitten kokenut tuottaja, ammattitaitoinen puutarhuri tai vaikka eläintenhoitaja tai vasta viljelyn aloittamista suunnitteleva, kumppanuusmaatalous saattaisi olla sinulle toimiva järjestely. Seuraavassa on lyhyet ohjeet viljelijävetoisen kumppanuustilan perustamiseen.

 

Suunnitteluvaihe

Tutustu kumppanuusmaatalouden toimintaperiaatteisiin ja käytännön malleihin. Vastaavatko toimintaperiaatteet omia arvojasi ja käsitystäsi siitä, miltä ruokaverkostojen tulisi näyttää? Sopisiko sinulle toiminta, johon kuuluu alkutuotannon lisäksi myös yhteydenpitoa kumppanuustilasi osakkaisiin, tilan toiminnasta kertomista, tilavierailuja ja muuta yhteistä toimintaa osakkaiden kanssa?

Mieti asiaa ja vertaa omiin intresseihisi ja arvoihisi. Kun tavoitteesi ovat sinulle selviä, on niistä helpompi kertoa ymmärrettävästi myös mahdollisille tuleville osakkaille ja yhteistyötuottajille. Tämän ja varsinaisen toiminnan suunnittelun alkuvaiheen apuna voi käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

    • Mikä kumppanuusmaataloudessa houkuttaa: vuorovaikutus ja yhteistyö kuluttajien kanssa, monipuolisen tuotevalikoiman tarjoaminen, mahdollisesti turvatumpi talous etukäteismaksujen ja riskien jakamisen kautta vai jokin muu?
    • Mitkä arvot innostavat sinua ja ohjaavat toimintaasi: paikallisuus, ekologisuus, terveys, sosiaalisuus vai jokin muu?
    • Mitä ja kuinka paljon pystyt tuottamaan – kuinka monelle henkilölle voisit ruokaa tuottaa, minkä verran yhdelle henkilölle ja kuinka paljon yhden henkilön osuus maksaisi?
    • Kuinka kiinnostunut olisit järjestämään osakkaiden kanssa yhteistä toimintaa, esimerkiksi talkoita tai tilakierroksia?
    • Miten kokisit sen, että osakkaat osallistuisivat välillä tilan töihin kanssasi tai suunnittelisivat tuotantoa kanssasi?
    • Osakkaat ostavat tietyn osuuden sadosta. Miten kumppanit saisivat osuutensa? Toimitettaisiinko heille viikoittain satokassi tiettyyn paikkaan, kunnes satokausi loppuu – vai tulisivatko he itse korjaamaan satoa? Vai saisivatko he osuutensa kerralla isompina erinä, vaikka hunajaa tai omenoita muutamaan otteeseen?
    • Miksi juuri kumppanuusmaatalous sopisi sinulle paremmin kuin ruoan muut lyhyet jakeluketjut, kuten REKO-myynti, suoramyynti torilla tai tilakauppa?
    • Haluaisitko toimia pelkästään kumppanuusmaataloudessa vai toteuttaa sitä muun toimintasi rinnalla?
    • Haluatko toimia yksin, vai yhdessä toisten tuottajien kanssa? Tuottajien yhteenliittymä voi tarjota monenlaisia etuja, kuten kuluttajia houkuttelevan, monipuolisen sato-osuuden sekä toiminnan pyörittämiseen liittyvien tehtävien jakamista.

Kun ajatukset alkavat hahmottua, olet suunnitellut toiminnan ja mielessäsi on selkeä viesti välitettäväksi, lähde etsimään osakkaita tai toisia viljelijöitä yhteenliittymän muodostamiseksi. Voit suunnitella toimintamallin valmiiksi ja alkaa markkinoida sitä. Voit myös suunnitella toiminnan vain alustavasti, ja jatkaa suunnittelua yhdessä toiminnasta kiinnostuneiden toisten tuottajien kanssa.

 

Vinkkejä osakkaiden ja yhteistyöviljelijöiden löytämiseen

    • Puhu asiasta ystäville ja tuttaville sekä verkostoissasi – viesti voi kulkeutua kiinnostuneille korville. Jo muutaman innostuneen henkilön ympärille voi kertyä isompikin ryhmä.
    • Keskustele yksittäisten koulujen, päiväkotien, seurakuntien tai yhdistysten kanssa. Niillä voi olla kiinnostusta osakkuuteen, johon voisi yhdistää esimerkiksi oppimista ja kiinnostavaa tekemistä.
    • Harkitse myös kunnan lähestymistä, ehkä sieltä löytyisi innostusta kokeilla asiaa joissakin toiminnoissaan.
    • Ravintoloita voisi kiinnostaa ostaa myös erikoisempia ja pienikokoisempia kasviksia suoraan kumppanuustilalta. Lähiruoan hyödyntäminen voi heille olla myös markkinointivaltti.
    • Hyödynnä sosiaalisen median kanavia, laadi verkkosivu, harkitse lehti-ilmoituksia.
    • Kerro asiasta oman alueesi paikallisissa Facebook-ryhmissä (ruokaan, asumiseen, harrastuksiin tai muihin sellaisiin liittyvät), jos niiden säännöt sen sallivat.
    • Muista myös Suomen Kumppanuusmaataloudet -Facebook-ryhmä
    • Kiinnostuneita henkilöitä voisi löytyä myös paikallisesta luomuyhdistyksestä tai muista kestävään elämäntapaan liittyvistä yhdistyksistä.
    • Ehdota paikallislehteen juttua kumppanuusmaataloudesta ja aikeistasi perustaa sellainen alueelle.
    • Myytkö tuotteitasi jo jotain muuta kautta, esimerkiksi ruokapiirissä tai torilla – tai harkitsetko sitä? Osa muuta kautta tapaamistasi asiakkaista saattaisivat innostua myös kumppanuusmaataloudesta. Jo olemassaoleva hyvä tuottaja-kuluttajausuhde on paras pohja sitoutumiselle.
    • Järjestä Avoimien ovien päiviä tai muita tapahtumia tilalla: tutustumista, mukavaa toimintaa ja tuotteiden suoramyyntiä. Kerro samalla kumppanuusmaatalousaikeistasi.

Monet kumppanuustilat aloittavat 10–30:llä osakkaalla. Kun toiminta alkaa sujua ja sana kiiriä, voi toimintaa halutessaan laajentaa.

 

Osakkaiden kanssa on hyvä keskustella toiminnasta

Sekä perustamisvaiheessa että myöhemmin on hyvä kokoontua osakkaiden yhteen säännöllisin väliajoin pohtimaan, mitä ollaan tekemässä ja miksi, ja mitä odotuksia eri osapuolilla on. Tapaamisten apuna voi käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

    • Mistä kumppanuusmaataloudessa on kyse? Tutustukaa yhdessä  kumppanuusmaatalouden toiminta-ajatukseen ja -malleihin
    • Mitä merkitystä kumppanuusmaataloudella voi olla yhteiskuntaan, ympäristöön ja eri osapuolien henkilökohtaiseen elämään?
    • Mitä toiveita osakkailla on toiminnalle? Mitkä ovat heidän tärkeimmät syynsä lähteä mukaan: paikallisen, tuoreen ja kestävästi tuotetun ruoan säännöllinen saatavuus, tilan toimintaan, töihin ja sadonkorjuuseen osallistuminen, mahdollisuus tilavierailuihin (luontokokemukset), lasten osallistuminen ruoantuotantoon, yhteisöllisyys?
    • Mitkä arvot ohjaavat tulevan kumppanuustilan toimintaa? Taloudelliset, ekologiset, poliittiset..?
    • Viljelijä kertoo mitä, kuinka paljon ja millä hinnalla tuottaminen onnistuu. Budjetista kannattaa keskustella avoimesti, koska kuluttajilla ei aina ole käsitystä siitä, miten paljon viljely vaatii työtä ja mitä kustannuksia tuotannosta syntyy, tai kuinka paljon alkuinvestointeja toiminnan aloittaminen vaati.
    • Kuinka paljon sato-osuus maksaa? Onko hinta kaikille sama ja voiko maksaa erissä vai ei? Tuleeko osakkaiden osallistua jossain määrin myös tilan töihin, ja voiko lisätyöllä maksaa osan osuudestaan? Käytetäänkö osallistavaa budjetointia? Lue lisää erilaisista maksumalleista.
    • Jos osakkaat osallistuvat tilan töihin tai muuhun toimintaan, mitä nuo tehtävät ovat? Kiinnostaisiko heitä järjestää yhteisiä tapahtumia, toimittaa tuotteita toisille osakkaille tai esimerkiksi kerätä satokasseja? Osalle osakkaista tällainen osallistuminen saattaakin olla tärkeä syy lähteä mukaan, mutta kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta eikä välttämättä haluakaan.
    • Miten asioista päätetään? Kuinka toimitaan ongelmatilanteissa?
    • Mitä kautta asioista viestitään (sähköposti, Whatsapp-ryhmä, Facebook)? Mitä kautta, kuinka paljon ja kuinka usein osakkaat toivovat viestejä viljelijältä? Voidaanko sopia ”kyselytunnit”, jolloin viljelijä on tavoitettavissa?

Suunnittelu ja -perustamisvaiheeseen on hyvä käyttää tarpeeksi aikaa, jotta kaikki ovat tyytyväisiä ja perillä siitä mitä on sovittu ja miksi. Virheelliset odotukset ja taloudellinen kannattamattomuus ovat yleisimmät syyt kumppanuustilojen lopettamiseen. Niistä kannattaakin jutella siis erityisen avoimesti.

 

Yhteisöllisyyttä ja sitoutumista kannattaa vahvistaa alusta alkaen

Kumppanuusmaatalouden haasteeksi voi muodostua se, jos moni osakkaista lopettaa toiminnan vuosittain. Onkin syytä varautua uusien osakkaiden etsimisen tuottamaan lisätyöhön, joka yleensä sijoittuu kevääseen ja kasvukauden alkuun.  Vakiintunutta osakaskuntaa voi pyytää markkinoinnissa apuun, esimerkiksi alennettua osuuden hintaa vastaan.

Erityisesti kannattaa vahvistaa jo olemassa olevien osakkaiden sitoutumista toimintaan. Kahvikupin ääressä juttelu, tilaillalliset ja muut yhteiset tilanteet luovat henkilökohtaisia siteitä ja yhteishenkeä. Yhteisiin tapahtumiin ja yhteisön vahvistumiseen kannattaakin panostaa siis heti alusta asti. Vakiintuneet, aktiiviset osakkaat voivat olla tässäkin avuksi.

 

Lähteet:

Bashford, J. et al. 2013. European Handbook on Community Supported Agriculture. Sharing experiences. (opaskirja englanniksi)

Soil Association. 2012. A Share in the Harvest. (opaskirja englanniksi)

Norjan kumppanuusmaatalouden verkkosivu, https://www.andelslandbruk.no/ Nähty 10.7.2020