Yhteistyössä tuottajan kanssa

Yhteistyön tuottajien kanssa voi aloittaa kuluttajaryhmä, yhdistys, koulu, ravintola tai oikeastaan mikä tahansa yhteisö, joka kykenee järjestäytymään. Tärkeintä on halu sitoutua toimintaan ja löytää yhteiset intressit tuottajien ja kuluttajien välillä.

Suomessa toimii jo useita kumppanuustiloja, joten ensin on hyvä katsoa, löytyisikö läheltä kumppanuustila, johon voisi liittyä. Jos sopivaa ei löydy riittävän läheltä, on oman toiminnan käynnistäminen tarpeen. Seuraavassa on tähän lyhyet ohjeet.

 

Toiminnan suunnitteluvaihe

Aluksi on pohdittava, miksi kumppanuusmaatalous kiinnostaa ja vastaavatko sen keskeiset toimintaperiaatteet sitä, mihin omalla toiminnallakin halutaan pyrkiä. Tämän voi aloittaa tutustumalla kumppanuusmaatalouden toimintaperiaatteisiin ja käytännön malleihin.

Kun on muodostunut käsitys siitä, minkälaista kumppanuustilaa ollaan perustamassa ja miksi, voidaan ehdotuksen avulla ryhtyä etsimään muita kiinnostuneita kuluttajia tai yhteisöjä.

Suunnittelu ja -perustamisvaiheeseen on hyvä käyttää tarpeeksi aikaa, jotta kaikki ovat tyytyväisiä ja perillä siitä mitä on sovittu ja miksi. Allaolevia kysymyksiä on hyvä käsitellä ajan kanssa ensimmäisissä tapaamisissa.

Kysymyksiä toiminnan selkiyttämiseen:

    • Tunnetteko kumppanuusmaatalouden perusperiaatteet? Mistä kumppanuusmaataloudessa teidän mielestänne on kyse?
    • Mikä kumppanuusmaataloudessa todella kiinnostaa: tuoreen, paikallisen ja terveellisen ruoan saatavuus, osallistuminen viljelyyn ja muihin tilan töihin säännöllisesti, vierailut tilalla silloin tällöin, kumppanuusmaatalouden yhteisöllisyys, ruoantuotannon kestävyyden edistäminen vai jokin muu?
    • Mitkä arvot ovat teille tärkeitä ja ohjaavat toimintaa? Ekologisuus, paikallisuus, terveys, sosiaalisuus, jokin muu?
    • Jokainen kumppanuustila on omanlaisensa. Toiminta muotoutuu sen mukaan, mitä perustamassa olevat tahot toiminnalta toivovat ja mitä näkevät tavoitteiksi. Mitkä ovat teidän toiveenne ja tavoitteenne?
    • Millainen kumppanuus teitä kiinnostaa? Tarjoutuisitteko kumppaneiksi tuottajalle, jota kiinnostaa muuttaa tilansa toiminta joko osittain tai kokonaan kumppanuusmaataloudeksi? Tai etsisittekö henkilön, jota kiinnostaisi hankkia maa- tai puutarhatila ja alkaa tuottajaksi kumppanuusmaatalouden ajatuksella?
    • Vai hankkisitteko omaa peltoa ja palkkaisitte viljelijän? Vai viljelisittekö itse jäsenten kesken?
    • Toimisitteko vapaamuotoisesti vai onko tarpeen järjestäytyä esimerkiksi osuuskunnaksi tai yhdistykseksi?

Suunnittelu ja perustaminen ei saa venyä liikaa niin, että osallistujien innostus ja usko kumppanuustilan toteutumiseen laimenee. Suunnittelun ja perustamisen eri askeleet ja niiden aikarajat on siis hyvä määritellä selvästi heti alusta alkaen.

 

Yhteistyötuottajien tai viljelysmaan löytäminen

    • Nykyisiltä kumppanuustiloilta tai muilta maatiloilta voi kysyä, tuntisivatko he muita kumppanuudesta kiinnostuneita tuottajia.
    • Pohtikaa, mitä tuotteita haluaisitte, ja ottakaa yhteyttä niitä tuottaviin lähialueen viljelijöihin. Varautukaa selkeällä esityksellä siitä, mitä olette valmiita tarjoamaan vastineeksi, eli miksi tuottajan kannattaisi ryhtyä kumppanuusviljelijäksi.
    • Ottakaa yhteyttä maatalous- ja puutarhaoppilaitoksiin, joissa koulutetaan muun muassa vihannesviljelijöitä ja maatalousyrittäjiä.
    • Esimerkiksi opintojensa loppuvaiheessa olevat, harjoitteluja suorittavat henkilöt voisivat olla kiinnostuneita viljelemään kumppanuusperiaatteella pelloilla, jotka jäsenistö hankkii, tai heillä voi olla oma tila, jossa aloittaa kumppanuustuotanto.
    • Ottakaa yhteyttä Luomuliiton alueellisiin jäsenyhdistyksiin.
    • Ilmoittakaa Suomen Kumppanuusmaataloudet -Facebook-ryhmässä Verkostot ovat pienet, ja tuttavuuksien kautta voi löytyä hyviä kontakteja.
    • Lähettäkää viestiä alueellisille MTK (Maa- ja metsätaloustuottajain) -liittoihin tai -yhdistyksiin.
    • Peltoja ja puutarhoja vuokraavat yksityishenkilöt, kunnat ja seurakunnat.
    • Sopivan pellon tai puutarhan etsimisessä ammattitaitoisen viljelijän näkökulma on avuksi – voitte siis etsiä viljelijän ensin ja hakea sitten sopivaa peltoa yhdessä.

Kun on löytynyt sopiva tuottaja tai tuottajaryhmä tai oma viljelysmaa, suunnittelua jatketaan käytännöllisin, tuotantoa koskevin kysymyksin.

    • Miten teidän ja viljelijän ajatukset vastaavat toisiaan: miksi kumppanuustila aloitetaan, mitkä arvot toimintaa ohjaavat, mitä siltä toivotaan, mikä on kenenkin rooli?
    • Mitä odotuksia teillä on tuotannolle: mitä kasviksia tai muita tuotteita, kuinka paljon, millä hinnalla, minkä laatuisia?
    • Mitä lisätöitä kumppanuusmaatalous mahdollisesti tuo mukanaan? Viestintä, yhteisten peltotöiden ja muun toiminnan järjestäminen, sadon jakelu ja yhteisöllisyyden vahvistaminen ovat esimerkkejä tehtävistä, jotka tulee jakaa osallisten kesken onnistuneesti. Kuka tai ketkä ottavat niistä vastuuta, ja miten tehty työ kompensoidaan?
    • Kuinka sadosta tai muusta tuotannosta maksettava hinta määräytyy? Mitä kustannuksia tuotannosta syntyy? Miten varmistetaan riittävät tulot niin, että tarvittavia investointeja tuotantoon voidaan tehdä?
    • Jos jäsenistö palkkaa viljelijän ja ryhtyy kumppanuuteen tuottajan/tuottajien kanssa, mikä on viljelijän tuntityömäärä ja palkka ja miten lomat määräytyvät?
    • Miten asioista päätetään? Kuinka toimitaan ongelmatilanteissa?

Keskustelkaa avoimesti erityisesti yhteisistä odotuksista ja tuotannon taloudellisesta kannattavuudesta. Virheelliset odotukset ja taloudellinen kannattamattomuus ovat yleisimmät syyt kumppanuustilan lopettamiseen.

 

Haasteisiin löytyy ratkaisuja

Kumppanuustilan toiminnan haasteeksi voi muodostua jäsenten korkea lopettamisaste. Tällöin vuosittaiseen uusien jäsenten rekrytointiin kuluu aikaa ja energiaa, eikä kumppanuustilan talous ole vakaalla pohjalla. Tilan jäsenten yhteisiin tapahtumiin ja yhteisön vahvistamiseen kannattaakin panostaa heti alusta asti. Esimerkiksi yhteiset ”maatilaillalliset”, talkoot ja kahvihetket pellon laidalla auttavat yhteishengen ja henkilökohtaisten siteiden syntymisessä. Myös selkeä ja tasapuolinen tehtävien jako on reilun ja kiinteän yhteisön perusta.

Voi olla hyödyksi myös keskustella kumppanuustoiminnassa jo mukana olevien kanssa. Ajatuksia, toimivia hyviä käytäntöjä ja haasteiden ratkaisuja voi hakea varsinaisen kumppanuusmaatalouden verkostotapaamisista, ”Suomen Kumppanuusmaataloudet” Facebook-ryhmästä tai henkilökohtaisin yhteydenotoin. Myös tältä sivustolta löytyy kokemuksia ja kansainvälistä materiaalia omaa toimintaa tukemaan.

 

Lähteet:

Bashford, J. et al. 2013. European Handbook on Community Supported Agriculture. Sharing experiences. (opaskirja englanniksi)

Soil Association. 2012. A Share in the Harvest. (opaskirja englanniksi)

Norjan kumppanuusmaatalouden verkkosivu, https://www.andelslandbruk.no/ Nähty 10.7.2020