Yhteistyössä tuottajan kanssa

Yhteistyön tuottajien kanssa voi aloittaa kuluttajaryhmä, yhdistys, koulu, ravintola tai oikeastaan mikä tahansa yhteisö, joka kykenee järjestäytymään. Tärkeintä on halu sitoutua toimintaan ja löytää yhteiset intressit tuottajien ja kuluttajien välillä.

Suomessa toimii jo useita kumppanuustiloja, joten ensin kannattaa katsoa, löytyisikö läheltä kumppanuustila, johon voisi liittyä. Jos sopivaa ei löydy riittävän läheltä, sellainen kannattaa perustaa. Seuraavassa kerrotaan lyhyesti ohjeita oman kumppanuusmaataloustoiminnan käynnistämiseksi.

 

Huolellinen suunnittelu kannattaa

Miksi kumppanuusmaatalous kiinnostaa teitä? Vastaavatko sen keskeiset toimintaperiaatteet omia tavoitteitanne?  Missä muodossa kumppanuusmaatalous sopisi teille parhaiten? Aloittakaa pohdinta tutustumalla kumppanuusmaatalouden toimintaperiaatteisiin ja käytännön malleihin.

Suunnitteluun ja perustamiseen kannattaa käyttää tarpeeksi aikaa, jotta kaikki ovat tyytyväisiä ja perillä siitä, mitä on sovittu ja miksi. Toisaalta asioissa kannattaa edetä, jotta osallistujien innostus ja usko kumppanuustilan toteutumiseen  pysyy yllä. Jo heti alussa voi määritellä suunnittelun ja perustamisen vaiheet sekä aikataulun. Ensimmäisissä tapaamisissa kannattaa käsitellä ajan kanssa muun muassa seuraavassa lueteltuja kysymyksiä.

Kysymyksiä toiminnan selkiyttämiseen:

    • Tunnetteko kumppanuusmaatalouden perusperiaatteet? Mistä kumppanuusmaataloudessa teidän mielestänne on kyse?
    • Mikä kumppanuusmaataloudessa todella kiinnostaa: tuoreen, paikallisen ja terveellisen ruoan saatavuus, osallistuminen viljelyyn ja muihin tilan töihin säännöllisesti, vierailut tilalla silloin tällöin, kumppanuusmaatalouden yhteisöllisyys, ruoantuotannon kestävyyden edistäminen vai jokin muu?
    • Mitkä arvot ovat teille tärkeitä ja ohjaavat toimintaanne? Ekologisuus, paikallisuus, terveys, sosiaalisuus, jokin muu?
    • Kiinnostaako teitä itseänne viljellä ja oppia ruoantuotannosta, löytyykö taitoa omasta takaa vai tarvitsetteko ammattilaista avuksi?  Tekemällä oppii!
    • Jokainen kumppanuustila on omanlaisensa. Toiminta muotoutuu sen mukaan, mitä perustamassa olevat tahot toiminnalta toivovat ja mitä näkevät tavoitteiksi. Mitkä ovat teidän toiveenne ja tavoitteenne?
    • Millainen kumppanuus teitä kiinnostaa? Tarjoutuisitteko kumppaneiksi tuottajalle, jota kiinnostaa muuttaa tilansa toiminta joko osittain tai kokonaan kumppanuusmaataloudeksi? Tai etsisittekö henkilön, jota kiinnostaisi hankkia maa- tai puutarhatila ja alkaa tuottajaksi kumppanuusmaatalouden ajatuksella?
    • Vai hankkisitteko omaa peltoa ja palkkaisitte viljelijän? Tai  viljelisitte itse jäsenten kesken? Mihin omat taidot, kokemukset ja aika riittävät, kiinnostavatko uuden oppiminen ja oman osaamisen jakaminen?
    • Toimisitteko vapaamuotoisesti vai onko tarpeen järjestäytyä esimerkiksi osuuskunnaksi tai yhdistykseksi?

 

Yhteistyötuottajien tai viljelysmaan löytäminen

    • Nykyisiltä kumppanuustiloilta tai muilta maatiloilta voi kysyä, tuntisivatko he kumppanuudesta kiinnostuneita tuottajia.
    • Pohtikaa, mitä tuotteita haluaisitte, ja ottakaa yhteyttä niitä tuottaviin lähialueen viljelijöihin. Varautukaa esittämään selkeästi, mitä olette valmiita tarjoamaan vastineeksi eli miksi tuottajan kannattaisi ryhtyä kumppanuusviljelijäksi.
    • Ottakaa yhteyttä maatalous- ja puutarhaoppilaitoksiin, joissa koulutetaan muun muassa vihannesviljelijöitä ja maatalousyrittäjiä. Esimerkiksi opintojensa loppuvaiheessa olevat, harjoitteluja suorittavat henkilöt voisivat olla kiinnostuneita viljelemään kumppanuusperiaatteella pelloilla, jotka jäsenistö hankkii –  tai heillä voi olla oma tila, jossa aloittaa kumppanuustuotanto.
    • Ottakaa yhteyttä Luomuliiton alueellisiin jäsenyhdistyksiin.
    • Ilmoittakaa Suomen Kumppanuusmaataloudet -Facebook-ryhmässä.
    • Lähettäkää viestiä alueellisille MTK (Maa- ja metsätaloustuottajain) -liittoihin tai -yhdistyksiin.
    • Laittakaa sana kiertämään verkostoissanne.
    • Peltoja ja puutarhoja vuokraavat muun muassa yksityishenkilöt, kunnat ja seurakunnat.
    • Sopivan pellon tai puutarhan etsimisessä ammattitaitoisen viljelijän näkökulma on avuksi – voitte siis etsiä viljelijän ensin ja hakea sitten sopivaa peltoa yhdessä.

Kun sopiva tuottaja tai tuottajaryhmä tai oma viljelysmaa on löytynyt, suunnittelua jatketaan käytännöllisin, tuotantoa koskevin kysymyksin.

    • Miten teidän ja viljelijän ajatukset vastaavat toisiaan: miksi kumppanuustila aloitetaan, mitkä arvot toimintaa ohjaavat, mitä siltä toivotaan, mikä on kenenkin rooli?
    • Mitä odotuksia teillä on tuotannolle: mitä kasviksia tai muita tuotteita, kuinka paljon, millä hinnalla, minkä laatuisia?
    • Mitä lisätöitä kumppanuusmaatalous mahdollisesti tuo mukanaan? Viestintä, yhteisten peltotöiden ja muun toiminnan järjestäminen, sadon jakelu ja yhteisöllisyyden vahvistaminen ovat esimerkkejä tehtävistä, jotka tulee jakaa osallisten kesken onnistuneesti. Kuka tai ketkä ottavat niistä vastuuta, ja miten tehty työ korvataan?
    • Kuinka sadosta tai muusta tuotannosta maksettava hinta määräytyy? Mitä kustannuksia tuotannosta syntyy? Miten varmistetaan riittävät tulot niin, että tarvittavia investointeja tuotantoon voidaan tehdä?
    • Jos jäsenistö palkkaa viljelijän ja ryhtyy kumppanuuteen tuottajan/tuottajien kanssa, mikä on viljelijän tuntityömäärä ja palkka ja miten lomat määräytyvät?
    • Miten asioista päätetään? Kuinka toimitaan ongelmatilanteissa?

Keskustelkaa avoimesti erityisesti yhteisistä odotuksista ja tuotannon taloudellisesta kannattavuudesta. Virheelliset odotukset ja taloudellinen kannattamattomuus ovat yleisiä syitä kumppanuustilan lopettamiseen.

 

Haasteisiin löytyy ratkaisuja

Kumppanuustilan haasteeksi voi muodostua jäsenhankinta: jos moni jäsenistä jää pois toiminnasta, vie aikaa ja energiaa hankkia uusia jäseniä ja pitää kumppanuustilan taloutta tasapainossa. Yhteisiin tapahtumiin ja yhteisön vahvistamiseen kannattaakin panostaa. Esimerkiksi yhteiset ”maatilaillalliset”, talkoot ja kahvihetket pellon laidalla voivat vahvistaa yhteishenkeä. Tärkeää on myös jakaa tehtävät selkeästi ja tasapuolisesti. Toisaalta kaikilla ei ole yhtä paljon aikaa tai kiinnostusta osallistua, mikä on myös hyvä huomioida – ja muistaa, että kumppanuusmaataloutta voi toteuttaa monella eri tavalla.

Mitä muita haasteita toiminnassa voi olla? Miten ratkaisisitte jäsenhankintaan ja muihin asioihin liittyviä haasteita? Näitä on hyvä miettiä jo etukäteen.

Ja entä jo keskustelisitte vielä myös kumppanuustoiminnassa jo mukana olevien kanssa? Ajatuksia, toimivia hyviä käytäntöjä ja haasteiden ratkaisuja voi hakea esimerkiksi kumppanuusmaataloustapaamista, kumppanusutilojen avoimien ovien päiviltä, Suomen Kumppanuusmaataloudet -Facebook-ryhmästä tai henkilökohtaisin yhteydenotoin. Myös tältä sivustolta löytyy kokemuksia ja materiaalia omaa toimintaa tukemaan.

 

Lähteet:

Bashford, J. et al. 2013. European Handbook on Community Supported Agriculture. Sharing experiences. (opaskirja englanniksi)

Soil Association. 2012. A Share in the Harvest. (opaskirja englanniksi)

Norjan kumppanuusmaatalouden verkkosivu, https://www.andelslandbruk.no/ Nähty 10.7.2020