Tutkimustiivistelmä

Kumppanuusmaatalouden vaikutuksista ruokavalioihin ja kotitalouksien arkeen

Kumppanuusmaatalouteen osallistuminen on todettu lisäävän kotitalouksien kasvisten kulutusta, kotiruoan valmistusta valmisruokien sijaan, luovuutta ruoanlaitossa ja satokausien huomioimista ruoanlaitossa. Lisäksi ruokaostoksiin liittyvä ns. valintaväsymys helpottuu, mutta toisaalta aikaa vie tuoreen sadon käsittely kotikeittiössä. Myös sato-osuuksien haku tiettynä aikana tietystä paikasta voi kuormittaa. Asioita voisi helpottaa esimerkiksi reseptivinkeillä ja miettimällä yhdessä eri osapuolille sopivia tapoja keventää sato-osuuksien jakelua.

 

Lue lisää:

Yhdysvalloissa toteutettujen tutkimusten mukaan hedelmiä ja/tai vihanneksia tuottavan kumppanuustilan jäseneksi liittyminen lisää kasvisten kulutusta. Kumppanuustilojen jäsenet kuluttavat suositusten mukaisen määrän ja kansallisia keskiarvoja enemmän kasviksia. (Vasquez et al. 2017 & Cohen et al. 2012).  

Mikäli ruokavalioon on aiemmin kuulunut huomattavan vähän kasviksia, on kumppanuustilan jäsenyyden vaikutus erityisen merkittävä. Vaikka kasvisten kulutus olisi ollut suositusten mukainen jo entuudestaan, lisää jäsenyys kulutusta yleensä entisestään. Vaikutus voi ulottua myös muuhun kulutukseenlähi– ja luomutuotteiden suosiminen voi lisääntyä tiedon kartuttua erilaisista ruoantuotantojärjestelmistä kumppanuustilan esimerkin kautta. 

Kumppanuusmaatilan jäsenyys lisää myös kotona valmistettujen aterioiden määrää tuoreiden raaka-aineiden ollessa automaattisesti saatavilla. Prosessoitujen elintarvikkeiden kulutuksen määrän on todettu tämän myötä vähenevän, ja erityisesti lasten makutottumukset muuttuvan niin, että hedelmistä ja vihanneksista tulee mieluisa vaihtoehto sokeristen valmisvälipalojen sijaan (Vasquez et al. 2017, 91) 

Kun tuoreet hedelmät ja vihannekset muodostuvat osaksi arkea kumppanuusmaatalouden myötä, vähenee niin sanottu valintaväsymys. Valintaväsymyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa kuluttajalla on kuormittava määrä informaatiota terveellisistä valinnoista ja samalla supermarkettien ylitsepursuava valikoima houkuttelevia vaihtoehtoja. Seurauksena jokainen terveellinen valinta vaatii kognitiivisen ponnistuksen. Kumppanuusmaatalouden myötä valinnat vähenevät, sillä valinta hankkia paikallisia, tuoreita ja terveellisiä kasviksia tehdään kerran vuodessa kauden alussa. (Cohen et al. 2012, 30). 

Suomessa kumppanuustilan jäsenyyden vaikutuksia kotitalouksien ruokailutottumuksiin on tutkittu Kaupunkilaisten Oman Pellon jäsenten keskuudessa (Paakkinen 2015). Tutkimus osoittaa, että kumppanuusmaataloudessa mukanaolo on tehokas tapa myönteisesti muuttaa kotitalouksien ruokailutottumuksiaOman Pellon jäsenten mukaan kotiruoan valmistus on lisääntynyt, luovuus ruoanlaitossa lisääntynyt uusiin kasviksiin tutustumisen myötä ja ruokavaliosta on tullut kevyempi, kasvispainotteisempi ja satokausia noudatteleva. 

Kumppanuustilan jäsenyyden positiiviset vaikutukset ruokavalion terveellisyyteen eivät kuitenkaan ole automaattisia. Paakkisen mukaan jäsenet kokevat ajan puutteen ongelmaksi, koska tuoreen sadon käsittely ja valmistus vievät aikaa muutenkin kiireisessä arjessa (Paakkinen 2015, 59). Myös Yhdysvalloissa toteutetussa tutkimuksessa huomautetaan, etteivät myönteiset vaikutukset välttämättä toteudu ilman ajanpuutteen ja arjen kuormittavuuden huomioimista esimerkiksi sadon kotiinkuljetuksen ja valmiiden, helppojen reseptien jakamisen avulla (Vasquez et al. 2017, 90–92).  


Lähteet:

Cohen, J.N, Gearhart, S. & Garland, E. 2012. Community Supported Agriculture: A Commitment to a Healthier Diet. Journal of Hunger & Environmental Nutrition, 7:20–37. 

Paakkinen, M. 2015. Ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutukset kodin arkeen ja ruokatalouden hoitamiseen. Pro Gradu. Helsingin Yliopisto. 

Vasquez, A., Sherwood, N., Larson, N. & Story, M. 2017. Community-Supported Agriculture as a Dietary and Health Improvement Strategy: A Narrative Review. Journal of the Academy of Nutrition and Dietetics 17:1, 83–94. 

 

Tutkimustiivistelmä on kirjoitettu KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostista -hankkeessa vuonan 2020.