Category Archives: Joulukalenteri 2012

Ajatella!

“Ajattelemme enemmän kuin ajattelemme ajattelevamme.”

Ajattelun viikkoa vietettiin muutama viikko sitten. Äkkiseltään ajateltuna vaikutti hyvin mielenkiintoiselta, että niinkin itsestään selvä asia kuin ajattelu pitäisi tuoda esiin jollakin erikoisella tavalla ja ihan ikiomalla teemaviikollansa. Kyllähän ajattelulla on oma arvonsa – ollut aina, ja kaikkihan osaavat ajatella! Kuitenkin, hitaalla mietinnällä ja ajattelun viikon ohjelmaa tutkiessa lamppu syttyi ja valaisi ajatuksen siitä, että ajatus ajattelun näkyvästä esiin tuomisesta ja siitä rummuttamisesta on hyvä ja kannatettava.

Ajattelu on taito, jota voi kehittää, hioa ja lisätä

Tämän vuoden ajattelun viikko meni arvattavasti ohi aika monelta meistä vain ”tyhmiä, yksinkertaisia ja vaatimattomia” asioita ajatellessa. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kiti Mûllerin mukaan ei ole olemassa väärää tai oikeaa tapaa ajatella. Onneksi!

Jotta kuitenkin osaisimme valmistautua mahdolliseen ensi vuoden ajattelun teemaviikkoon huolellisemmin, voimme jo nyt ryhtyä ajattelemaan ”hyvin ja laadukkaasti”. Tämän vuoden ajattelun teemaviikon tavoitteiksi mainitaan mm. seuraavaa:

”Tavoitteena on lisätä ajattelun arvostusta Suomessa. Ajattelun viikon tarkoituksena oli antaa virikkeitä ja ideoita ajatteluun jokaiselle sekä innostaa kaikkia kiinnittämään huomionsa ajattelun taitoon ja sen kehittämiseen. Hyvä ajattelu – se nimittäin johtaa parempiin tekoihin!

Ajattelun viikko haluaa lisätä kriittisten taitojen lisäksi myös luovaa ajattelua, kykyä nähdä uusia yhteyksiä ja ratkaisuja. Pelkällä laadukkaalla tiedon arvioinnilla pärjää, mutta kasvua tapahtuu, niin ihmisille kuin organisaatioillekin, silloin, kun ihminen yhdistelee asioita uudella tavalla tai ajattelee eri tavalla kuin ennen. Ajattelun viikossa ei ole kyse siitä, että meidän pitäisi ajatella enemmän. Ajattelun viikossa on kyse siitä, että meidän pitää synnyttää lisää laadukasta ajattelua.”

Tutkijoiden mukaan me suomalaiset olemme jo valmiiksi hyviä ajattelussa ja ajattelemme jatkuvasti, välillä liikaakin. Nykyinen ajattelumme ei kuitenkaan mitä ilmeisimmin tyydytä meitä, eikä ajattelumme johda aina toivottuihin tuloksiin.

Uhratkaamme siis ajatus tälle kaikelle edellä mainitulle ja ajatelkaamme – hyvin, laadukkaasti ja luovasti!

Lisää ajattelusta ja ajattelun viikosta:

Mitä tapahtuu ajattelulle? (Yle)

Työpiste – tiedon ja arjen kohtaamispaikka (Työterveyslaitos)

 Ajattelu muotoilee yhteiskuntaa (Helsingin yliopiston WDC-hankkeen sivut)

Sari Kullaa

Puolustus vai hyökkäys?

Valtiotieteellisen tiedekunnan alumni-illassa kuulimme tiedekunnan uusimmista väitöstutkimuksista. VTT, tutkija Leena Riska-Campbellin esityksestä jäi mieleeni ajatus siitä, että puolustus on hyökkäystä kalliimpaa – ainakin ulkopolitiikan kentillä. Toimisiko tämä myös viestinnän maailmassa: eikö avoin, proaktiivinen viestintä (”hyökkäys”) tule monta kertaa halvemmaksi kuin salaileva, ”emme kommentoi” –linja, joka jatkuessaan johtaa helposti kriisiviestintään (”puolustus”)?

Sattumalta otsikon sanat liittyvät vahvasti myös tänään vietettävään Itsenäisyyspäiväämme!

Marita Parkkonen

Itsenäisiä tunnelmia

Huomenna on Suomemme itsenäisyyspäivä. Onnea Suomi! Meillä kotona on itsenäistyvä esiteini. Eläköön lähestyvä murrosikä!

10 vuotta täyttävä poikamme on monen ison muutoksen kynnyksellä. Voima, taidot ja tiedot ovat kasvaneet ja kasvavat kaiken aikaa, ja sitä myötä päätäntävalta omista asioista myös lisääntyy. Hän on suloisesti pienen ja ison välissä: Mieluiten tietenkin niin, että velvollisuudet ovat pienen pojan velvollisuuksia ja vapaudet ovat ison pojan vapauksia. Kirjoitan tästä viestintäblogiin, sillä murrosikää lähestyvän lapsen kanssa saa olla viestintänsä kanssa varpaillaan kaiket päivät. On osattava viestiä juuri sopivasta kulmasta, sopivalla hetkellä ja tilanteeseen sopivalla “latauksella”.

Teinit ovat ihania. He ovat rakastettavuuden ja rasittavuuden suloinen yhteenliittymä. Suloisella kauhulla odotan, mitä seuraavat 10 vuotta tuovat tullessaan.

Meillä oli tässä vähän keskustelua itsenäisyydestä ja omasta päätäntävallasta. Että kun Suomikin on itsenäinen ja silleen, niin että josko me kaikki voitaisiin käyttää omat rahamme ihan niin kuin me itse halutaan ja parhaaksi harkitaan. (Taustalla saattoi kummitella muuan Prismassa viikonloppuna käyty keskustelu Ninjago-korttien ostamisen järkevyydestä, mutta ei mennä nyt siihen). Pojan ilme värähti, kun kerroin, että en minä todellakaan saa käyttää rahojani miten itse haluan, vaan minun rahani on sidottu tämän perheen hyvinvointiin, ja että niin sen asian kuuluu ollakin.

Keskustelu mutkitteli ja yritin siinä parhaani mukaan kiteyttää asian ydintä (sanomatta ääneen, että nuo Ninjagot ovat markkinamiesten kehittämää ylihintaista humpuukia). Tällaiseen vertaukseen ylsin, ja tämä tuntui ymmärrettävältä myös esiteinille: “Vaikka lapsi heitettäis veteen, niin ei se lapsi oppis siellä itsekseen uimaan. Lapsi tarvitsee isän ja äidin apua että oppii. Ja sitten kun lapsi osaa uida ja osaa harkita voimiensa riittävyyden, niin sitten lapsi voi itse päättää että missä voi uida ja kuinka kauas rannasta. Rahan kanssa on sama juttu: Lapsi ei voi tietää asioiden mittasuhteita, että mikä on paljon ja mikä on vähän. Että mikä on järkevä ostos ja ja milloin kannattaa jättää ostamatta. Jos lapselle annettais rahat käteen ja sanottais, että ota tuosta ja opi käyttämään rahaa, niin ei se oppis. Lapsi tarttee vanhempien apua rahankäytön opettelussakin.”

Niin että iloista itsenäisyyspäivää vaan Suomi, ja paljon hyvää harkintaa ja viisaita päätöksiä yhteiseksi parhaaksemme!

Terveisin Marianne Valola, CleanDesign maineen rakentaminen -hankkeen suunnittelija

(kuva lainattu Ilta-Sanomien nettisivuilta, kuvaajana Mikko Stig)

 

Voivatko verkkotyökalut parantaa osallistumista?

Osallistamisprosessit ovat välttämättömiä toimivalle demokraattiselle yhteiskunnalle. Joskus osallistamisprosessin toteuttaminen voi olla erittäin työllistävä tai päättyä kokonaan tuloksetta. Siinä tapauksessa verkkotyökaluista voi olla paljon tukea kansalaisten tai asiakkaiden osallistamisen mahdollistamiseksi, mutta onko toimijoilla tiedossa mitä välineitä on olemassa? Monet eivät vielä tiedä, että on olemassa muitakin verkkovälineitä kansalaisten tai asiakkaiden osallistumiseen kuin Facebook.

FT Itir Akdoganin mielestä tehokkaan ja onnistuneen osallistamisen takaa se, että valitaan oikea sähköinen väline oikeaan tilanteeseen. Verkkotyökalujen käyttämisen etuna on mahdollisuus valita ja analysoida isoja massoja ja monimutkaisia tietoja. Esimerkiksi kaupunkilaiset voivat itsekin suunnitella omiin tarpeisiinsa vastaavia autoreittejä tai kaupan sijaintia. Jos käytetään tavoitteita tukevaa välinettä, saadaan helposti tulos, mikä on taloudellisesti kannattava ja palvelee mahdollisimman monia asukkaita.

E-osallistamisen kurssi Palmenia sivulla