Tag Archives: sosiaalinen media

Kunnissa on muutakin tekemistä kuin twiittailu

Kävin taannoin muutamien kuntavaikuttajien kanssa keskustelua siitä, pitääkö kuntien olla somessa. Kannatin ajatusta. Mielestäni se lisää avoimuutta ja on edullinen tapa viestiä ja keskustella kuntalaisten kanssa. Vastapuolen mielestä kunnissa on muutakin tekemistä kuin twiittailu ja se on muutenkin turhaa, koska kaikki eivät ole somessa. Tämä keskustelu muuten käytiin sosiaalisessa mediassa.

Totta viekööt kunnan virkamiehillä on muutakin tekemistä kuin twiittailu. Kaikkea työtä en lähde edes arvailemaan. Hallinnollinen työ näkyy paitsi satunnaisesti mediassa, päätöksentekoelinten esityslistoissa ja pöytäkirjoissa. Ne julkaistaan kuntien verkkosivuilla ja tiedotus on hoidettu. Vai onko?

Hollolan sivistyslautakunta käsitteli maaliskuun alussa yhden koulurakennuksen kohtaloa. Pitkähkö esitysteksti alkoi: ”Sivistystoimessa on ollut valmisteilla Kalliolan kouluhankkeen tarveselvitys, jota on tehty vuodesta 2011 lukien. (Tarveselvitys liitteenä). Kalliolan koulua on laajennettu useaan otteeseen eri vuosina, mikä on tuottanut koulukiinteistölle ja sen käytettävyydelle toiminnallisiin tarpeisiin erityisen haasteen. Kalliolan koulun hankeselvityksen haasteena on ollut ennusteita voimakkaampi oppilasmäärän kasvu sekä kiinteistön kunnon kokonaisarvion muodostaminen saneerauksen asteen määrittelyä varten.”

Käsi ylös, kenelle asia selvisi yhdellä kertaa. Tästäkö kuntalaisen pitäisi päätellä, miltä pohjalta Kalliolan koulun purkamista tai täysremonttia suunnitellaan? Anteeksi Hollola, en erityisesti halua osoittaa juuri teitä. Lausesekamelskoja löytyy kaikkialta.

Hallintolaki edellyttää viranomaisilta asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä, julkisuuslaki velvoittaa aktiivisesti edistämään hallinnon avoimuutta. Voisiko sosiaalisella medialla helpottaa kuntalaisten tiedon saantia, asioiden ymmärrettävyyttä ja vuorovaikutusta? Yhteen Twitter-viestiin mahtuu 140 merkkiä. Siinä olisi pakko tiivistää asian ydin.

Kieltämättä kuntien perustehtäviin ei kuulu lörpöttely kuntalaisten kanssa somessa. Keskustelu voisi silti edistää asioiden valmistelua, kuntalaisten sitoutumista ja osallistumista. Etenkin kaava-asioissa olisi suotavaa, että kuntalaiset käyttäisivät mieluummin etu- kuin jälkikäteistä oikeussuojaansa.

Viestintäihmiset ovat harvassa, kun mennään isojen kaupunkien ulkopuolelle. Sosiaalisen median aikakaudella viestintä ei kuitenkaan ole vain viestintäosaston tehtävä. Liikuntatoimi voi päivittää latutilanteen ja päivähoitotoimisto kesän aukioloaikansa Facebookiin. Veikkaan, että ne ovat helpommin ja nopeammin tehtävissä kuin vastaavan tiedon vieminen kunnan verkkosivuille. Sitä todennäköisesti päivittää kunnan atk-vastaava, joka on tänään muissa tehtävissä ja tekee päivitykset sitten kun ehtii.

Mutta palatakseni saamaani vasta-argumenttiin: kaikki eivät tosiaan ole somessa. Se ”kaikki” ei myöskään lue sanomalehteä tai käy ikinä kunnan virallisella ilmoitustaululla (nähtävillä kunnanvirastossa virka-aikana klo 9-15). ”Kaikki” ei käy verkkosivuilla lukemassa niitä monipolvisia pöytäkirjoja. Onneksi kuntien tehtävä ei ole varmistaa, että kaikki kuntalaiset lukevat pöytäkirjat. Kuntien tulee vain huolehtia siitä, että tieto on saatavilla helposti käytettävissä olevilla keinoilla.

Suomi hyväksyttiin Avoimen hallinnon kumppanuusohjelmaan huhtikuun lopussa. Avoimen hallinnon yhteisissä periaatteissa, jotka myös Kuntaliitto on allekirjoittanut, todetaan mm. “Käytämme sekä erilaisia perinteisiä toimintatapoja että sähköisiä kanavia osallistumiseen ja tiedon tarjoamiseen.” Tämähän kuulostaa lupaavalta.

Sosiaaliseen mediaan ei voi vain mennä

Organisaatioiden sosiaaliseen mediaan meneminen ei ole temppu eikä mikään, mutta siellä oleminen on ihan toinen asia. Kiinnostavan sisällön luominen vaatii suunnittelua – sisältöstrategiaa. Verkossa pitää olla myös vuorovaikutteinen. Pelkkä oman asian markkinnointihuutelu tuskin tekee kenestäkään kiinnostavaa. Päällekäyvä mainostaminen käy itseään vastaan ja on sitä paitsi kallista.

Suomalaisittain näyttäisi sille, ettemme ainakaan kovin leveällä rintamalla voi paukuttaa henkseleitämme onnistuneilla somesisällöillä. Maailmanlaajuiset listat ovat myös mielenkiintoisia – miten esimerkiksi Coca-Cola pitää asemansa vuodesta toiseen? Yhtiö on myös tehnyt verkkouudistuksia, joista helmikuun alussa Suomeen tulee kertomaan Coca-Colan kansainvälisen tutkimusosaston johtaja Johan Houben. Uudenlaiseen tapaan suhtautua sisältöihin ja asiakkaisiin voi perehtyä jo etukäteen Vapa Median blogitekstin kautta.

Voimmeko oppia jotain kansainvälisestä suuryhtiöstä? Miksemme. Sosiaalinen media on avoinna kaikille yrityksen toimialasta ja koosta riippumatta. Itseäni jaksaa aina vaan viehättää Vääksyn myllyn Facebook-sivu. Miten erittäin perinteisellä (ja huolestuttavan harvinaisella) alalla saadaan aikaan kiinnostavaa ja viihdyttävää sisältöä suhteellisen pienin resurssein!

Sosiaalinen media, työväline vai orjuuttaja?

Sosiaalinen media on johtamisen väline ja kilpailukyvyn parantajana, todettiin Sosiaalisen median seminaarissa viime vuoden lopulla. Onnistuneeseen käyttöön tarvitaan tosin muutakin kuin Facebookissa näkymistä, nimittäin kulttuurin muutos organisaatioissa ja oikeaa johtamista.

Somen yhteisöllisiin työtapoihin erikoistunut sarjayrittäjä Kaija Pöysti, Intosome Oy, puolestaan keskittyi tiukasti bisnesmaailman näkökulmaan, niin työntekijän kuin yrityksen näkökulmasta. ”Some on työväline ja apuväline, ei meidän orjuuttaja”, hän  huomauttaa heti alkuun.

Pöystin mukaan yrityksissä pitää miettiä tarkkaan, mitkä somen välineet palvelevat yrityksen tavoitteita parhaiten. Sosiaalista mediaa ei pidä nähdä itseisarvona, vaan potentiaalisena kilpailukykytekijänä.

”Sosiaalisen median palveluiden avulla voidaan löytää tiedon lisäksi myös osaavia ihmisiä helposti.”

Oleellista on Pöystin mukaan huomioida, että sosiaalisen median käyttö ja ylläpito ei ole ainoastaan viestinnän asia, vaan siihen tarvitaan muidenkin työntekijöiden panostusta ja luonnollisesti johdon tuki.

Kulttuurinmuutos myös julkishallinnossa

Sisäisen viestinnän ja toimintatapojen uudistamisen välineitä esitteli Finanssineuvos Katju Holkeri Valtiovarainministeriöstä. Esitys sai paljon kiitosta, sillä hän kertoi ministeriössä meneillään olevien sosiaalisen median hankkeiden niin hyvät kuin huonot ja haasteelliset puoletkin.

”Meillä on kokeiltu myös erilaisia blogeja, mutta niiden päivitys on ollut haasteellista, sillä sitä ei olla tehty yhdessä, vaan sorruttu työnjakoon. Ylläpito ei ole ollut säännöllistä”, hän myöntää.

Kaiken kaikkiaan Holkerin esitys oli innostava, ja se vahvisti käsitystä siitä, että julkishallinnossakin halutaan olla viestinnän kentällä ajan tasalla.

Teesejä ja kannustavia esimerkkejä

Sulava Oy:n Aki Antman esitteli teesejä tehokkaamman työn puolesta.  Hänen mukaansa sähköposti-pingiksen välttäminen säästäisi huomattavan osan tehokasta työaikaa. Tiedon pihtaaminen ja palavereissa turhaan istuminen ovat myös isoja resurssihukkia organisaatiossa.

”Sähköposti sopii parhaiten kahden väliseen kommunikointiin. Yhdessä tekemisen, kuten tiedostojen muokkaamisen voi helpoiten hoitaa sosiaalisen median työkaluilla”, Antman kertoo.

Wärtsilän viestintäjohtaja Atte Palomäki puolestaan esitteli syitä ja motiiveja, miksi Wärtsilässä on lähdetty mukaan sosiaaliseen mediaan ja mitä sieltä haetaan.

”Wärtsilässä vielä vuonna 2008 kaikki sosiaalisen median kanavat olivat suljettuja, mutta nykyään somea käytetään paljon. Keskeisenä painopisteenä on maineen rakennus”, Palomäki kertoo.

”Kansainvälisenä yhtiönä meille on tärkeää, että tieto on nopeasti löydettävissä ja sitä on helppo jakaa. Lisäksi some tekee työnteosta kivaa ja somen välineillä lisätään tuottavuutta”, Palomäki kertoo.

Yhdessä tekeminen kunniaan

Seminaari päivän päätti monelle jo tutuksi tullut viestinnän konsultti ja Netprofilen partneri Christina Forsgård. Hänen kanssaan pohdittiin, miten sosiaalisen median käyttöä pitäisi johtaa organisaatiossa ja millainen muutos mediamaailmassa onkaan tapahtunut.

”Jotta organisaatiot saisivat sosiaalisesta mediasta tarvittavan hyödyn, niiden tarvitsee muuttua. Ihmisille tulisi antaa enemmän vastuuta vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi”, hän kertoo.

Forsgårdin mukaan organisaatiot rupeavat kiinnostamaan ihmisiä enemmän, kun niiden toiminnasta tulee läpinäkyvämpää ja persoonallisuudet tulevat esiin. ”Ihmiset, eli työntekijät tekevät kaikesta inhimillistä. Heidän innostus on uskottavaa”, hän tiivistää.

Osallistujien kesken syntyi keskustelua muun muassa taloyhtiöiden hallituksen tavoista hyödyntää sosiaalisen median välineitä yhteisen hyvän nimessä.

”Joukkovoimaa!”, Forsgård kannustaa keskustelun päätteeksi.

teksti: Hanna Päivärinta

Don’t let these fake photos of Hurricane Sandy fool you

Thanks to Twitter and other social media outlets, it’s easier than ever to share stories. For example when Hurricane Sandy begun to pummel the East Coast, numerous dramatic pictures flooded Twitter and Facebook. Only problem was, many of the pictures making the rounds were entirely fake. Here are gathered some of the most glaring examples of purportedly “real” Sandy viral photos. One of them is real, but didn’t happen during Sandy.

The images of destruction in New York and New Jersey were stunning. Some were photoshopped, some of the photos were real, but had nothing to do with Sandy. These pictures spread extremely quick and caused also a lot of panic. While tens of journalist were producing stories about real situation by risking their lives, some were having fun in social media by designing more and more those striking photos. Was this occasion citizens’ art or irresponsibility of social media users?

Images of istwitterwrong