Helsingin yliopisto mukaan humanististen alojen avoimeen kirjastoon

Helsingin yliopiston liittyi kansainväliseen Open Library of Humanities (OLH) -konsortioon. Vuonna 2015 perustetun kirjastokonsortion tavoitteena on tarjota tekniset ja taloudelliset julkaisupuitteet useammalle humanististen tieteiden aikakauskirjalle.

ohl_logo

Vastineena tuelle mukana olevat aikakauskirjat eivät kerää kirjoittajamaksuja. Konsortion tavoitteena on jatkossa kustantaa myös monografioita eli kirjan muotoon kirjoitettuja tutkimusjulkaisuja samalla periaatteella. Humanistisilla aloilla monografia on edelleen tärkeä julkaisumuoto.

Helsingin yliopiston jäsenyyttä koordinoi yliopiston kirjasto

– Jäsenyys tässä kirjastokonsortiossa edistää merkittävällä tavalla humanististen tieteiden avointa julkaisemista, sanoo Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen.

Open Library Humanities on akateemisesti johdettu niin kutsutun kultaisen tien julkaisija, joka ei veloita kirjoittajamaksuja. Kultainen tie (Golden Open Access) tarkoittaa julkaisutapaa, jossa julkaisu on avoimesti saatavilla tieteellisen kustantajan kautta. Konsortion jäsenet kattavat kirjoittajamaksut (article processing charge, APC), myös yhdysvaltalainen Andrew W. Mellonin Säätiö on voittoa tavoittelemattoman järjestön merkittävä tutkija.

Lue lisää:

Lisätietoja:
Ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen, kimmo.tuominen(at)helsinki.fi, p. 050 416 0364

Digitaalinen kirjasto Eritreaan

Helsingin yliopiston kirjasto rakentaa digitaalista kirjastoa Eritreaan.

Suomen ulkoministeriön rahoittamassa Digital Library -projektissa hankitaan Eritrean teknologisen instituutin (Eritrea Institute of Technology) kirjastoon digitaalisten kirjastopalveluiden laitteisto ja aloitetaan aineistojen hankkiminen. Tärkeintä yhteistyöhankkeessa on kuitenkin paikallisen tieteellisen kirjaston henkilökunnan osaamisen kehittäminen ja verkostojen luominen.

Hankkeen kokonaisbudjetti on yli 500 000 euroa ja ulkoministeriö on rahoittanut sen Eritrea Specific HEI ICI -ohjelmasta.

Eritreassa toimii seitsemän yliopistoa hajallaan eri puolilla maata. Näissä kaikissa on paljon kehitettävää lähtien rakennuksista ja sähkön riittävyydestä. Puutteita on laitteissa, tietoverkoissa, painetuissa ja sähköisissä oppimateriaaleissa sekä opetushenkilökunnan määrässä ja osaamisessa. Näitä puutteita korjataan vähä vähältä Eritrea Specific HEI ICI -hankkeissa, joista yksi on yliopiston kirjaston yhteistyöhanke digitaalisen kirjaston luomiseksi.

Digital Library -hankkeen eritrealainen johtoryhmä on työvierailulla Helsingissä 8.–15.12.2015.

Hankkeen ja Eritrean korkeakoulujärjestelmän esittelytilaisuus järjestetään
perjantaina 11.12. klo 13.00–14.15 (HUOM! MUUTTUNUT AIKA!)
Kaisa-talo, Fabianinkatu 30, 7. krs (sali 7062)

Tervetuloa!

Lisätietoja:Emblem_of_Eritrea_(or_argent_azur).svg.png
Päivi Helminen
Helsingin yliopiston kirjasto
02941 58803, 050 4154420
paivi.helminen@helsinki.fi

Kohti avointa tiedekirjallisuutta

Helsingin yliopiston kirjaston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran välille uraauurtava yhteistyösopimus

Helsingin yliopiston kirjasto (HULib) ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka avulla suomalaisia tieteellisiä monografioita voidaan avata verkkoon kaikkien saataville.

Sopimus on jatkoa SKS:n aloittamalle Avoimen tieteen ja kulttuuriperinnön hankkeelle, jonka tarkoituksena on vahvistaa avointa tiedejulkaisemista ja saattaa digitaalisesti ulottuville kulttuuriperintöämme. Hankkeen yhtenä tavoitteena on myös kehittää kestäviä, suomalaiseen tiedemaailmaan soveltuvia taloudellisia malleja. Osana hanketta SKS julkaisi marraskuussa 2015 selvityksen Open Access -julkaisemisesta maailmalla ja Suomessa.

Helsingin yliopistossa tulevan strategiakauden 2017–2020 kehittämiskohteita ovat muun muassa avoin tiede sekä avoin ja kokeileva toimintakulttuuri. Helsingin yliopiston kirjasto haluaa aktiivisesti vaikuttaa kotimaisen tiedekustantamisen kehittämiseen avoimen tieteen suuntaan testaamalla ja kehittämällä uusia toimintamalleja.

– Yhteistyö SKS:n kanssa mahdollistaa kokeilun ja kehittämisen kirjaston näkökulmasta keskeisillä humanistisilla aloilla, joilla monografia on edelleen tärkeä julkaisumuoto, kertoo ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen Helsingin yliopiston kirjastosta.

Sopimuksen osapuolet tulevat yhteistyössä selvittämään myös tieteellisen avoimen julkaisemisen rahoitusmallien soveltuvuutta kotimaiseen tutkimuskirjallisuuteen. Tavoitteena on, että tämän pilotin tuloksia voitaisiin käyttää hyväksi kansallisesti, laajemmissa konsortioissa.

Portaat_vaaka_Somerpuro_tinypngKirjasto kulkee askel askeleelta sitä kohti, että tieteellisen julkaisemisen epäsuotuisa kustannusrakenne muuttuisi ja tiedejulkaisut olisivat esteettömästi uuden tiedon tarvitsijoiden ulottuvilla (kuva: Veikko Somerpuro)

Rahoitusvaje vähentää yliopistolaisten käytössä olevia tietoaineistoja

Helsingin yliopiston kirjaston rahoitus vähenee ensi vuonna yli 2 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Mittavat säästöt vaikuttavat aineistohankintoihin, esimerkiksi kaikkia lehtitilauksia ei pystytä enää jatkamaan, eikä takaamaan pääsyä joihinkin kuluvana vuonna käytössä oleviin tietokantoihin.

Aineistoleikkausten pitämiseksi mahdollisimman pieninä kirjasto vähentää hallitusti tilojaan ja uudistaa palvelujaan.

– Yksikään tieteenala ei ole saanut erityiskohtelua, vaan kaikilta on jouduttu karsimaan, kertoo palvelujohtaja Annikki Roos Helsingin yliopiston kirjastosta. – Aineistokarsinta on ollut vaikeaa, sillä palvelutason heikentäminen ei ole kenenkään mieleen.

Poistolistalle joutuneet aineistot ovat käyneet läpi tarkan seulan ja niitä on arvioitu monien kriteerien nojalla. Aineiston käyttölukujen lisäksi kirjaston asiantuntijat ovat laskeneet esimerkiksi tietyn lehden käyttökerran hinnan ja tarkastelleet kustannustason kehitystä myös takautuvasti. Arviointikriteereinä on käytetty myös lehden JUFO-luokitusta, impaktikerrointa, viittausanalyysejä sekä tutkijapalautetta.

– Pitää kuitenkin muistaa, että valtaosa tilauksista jatkuu ensi vuonna ja uutta aineistoa hankitaan yhä, Roos jatkaa.

Karsinnan kohteeksi joutuvat kaikki aineistot e-lehdistä kurssikirjoihin. Tulevaan on kuitenkin varauduttu hankkimalla kertaostoina jo tämän vuoden puolella e-kirjoja, aineistopaketteja ja hakuteoksia vuodeksi 2016.

E-kirja on ensisijainen kurssikirjaHelsingin yliopiston kirjasto > Kaisa-talon portaikko 2

Kirjasto hankkii tarjoamansa tietoaineistot pääsääntöisesti e-kirjoina ja -lehtinä. Painettujen kurssikirjojen hankinta vähenee leikkausten myötä väistämättä.Tutkintovaatimuksia suunnitellessaan opettajan kannattaa hyödyntää aiempaa enemmän e-kirjoja ja digitaalisia lehtiartikkeleita sekä avoimia julkaisuja. Kirjasto toivoo tiedekuntien ja laitosten arvioivan tutkintovaatimustensa uudistustarpeita myös tietoaineistojen kustannukset huomioiden.

Vastaisuudessa opiskelijan on varauduttava toimimaan yhteistyössä toisten kurssilaisten kanssa, jotta tenttikirjallisuus riittäisi kaikille, tai oltava valmis hankkimaan kirjallisuutta omilla varoillaan.

Avoimuus mahdollistaa muutoksen

– Tieteellisen julkaisemisen avoimuuden lisääntyminen tuo pienen toivonpilkahduksen yliopiston ja sen kirjaston kustannussynkkyyteen, toteaa Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen.

– Esimerkiksi artikkelikäsikirjoitusten rinnakkaistallentaminen yliopiston julkaisuarkisto HELDA:aan on sellainen toimi, joka jokaisen tutkijan kannattaa tehdä. Meidän on askel askeleelta toimittava siihen suuntaan, että tieteellisen julkaisemisen epäsuotuisa kustannusrakenne muuttuisi ja että tiedejulkaisut olisivat täysin esteettömästi uuden tiedon tarvitsijoiden ulottuvilla.

Tieteen avoimuus on Helsingin yliopiston keskeinen tavoite seuraavalla strategiakaudella. Yliopisto on allekirjoittanut muun muassa LERU:n ”Christmas is over” -julkilausuman sekä Haagin julistuksen, jotka kumpikin ottavat kantaa tieteellisen julkaisemisen nykytilanteeseen sekä tieteellisen toiminnan kehityksen kannalta epäedulliseen tekijänoikeussäätelyyn.

Digitaalinen kurssikirja edistää opiskelua

Kurssikirjan varausjono on turhankin tuttu monelle opiskelijalle. Yhä useammin myös yliopiston opettajat joutuvat ottamaan kirjojen saatavuuden huomioon kurssimateriaalia valitessaan – massaluennon oheislukemiseksi kun ei kannata laittaa kirjaa, jota on kolme kappaletta saatavilla. Tulevaisuudessa ongelmaa voisivat osaltaan helpottaa digitaaliset kurssikirjat eli e-kirjat.

E-kurssikirjat ovat omiaan sujuvoittamaan opiskelua. Elimellisen tärkeitä ne ovat muun muassa Avoimen yliopiston opiskelijoille, jotka suorittavat opintojaan työn ohessa tai toiselta paikkakunnalta käsin. Perustutkinto-opiskelijan elämää sähköinen kirja vähintään helpottaa purkamalla varausjonoja ja keventämällä kantokassia. Eräät opiskelijat ovat jopa vaatineet, että kaikki kurssikirjat tulisi tarjota digitaalisina.

Helsingin yliopiston kirjasto hankkii kaikista saatavilla olevista opintovaatimusten kurssikirjoista myös e-version. Tällä hetkellä valitettavasti vain viidennes kurssikirjoista on tarjolla digitaalisessa muodossa. Näistä valtaosa on ulkomaisia, kotimaisia tarjoavat esimerkiksi Ellibs-palvelu ja Talentum.

Digitaalisten kirjojen osuus kirjaston kurssikirjatarjonnasta kasvaa tasaisesti. Samalla kasvaa näiden kirjojen suosio, vaikka käyttöliittymissä on paljon toivomisen varaa. Esimerkiksi eräiden palvelujen kautta käytettävät e-kurssikirjat edellyttävät erillisen ohjelman latausta.

etusivu-kirjat

Yliopiston kirjasto auttaa e-kurssikirjan valinnassa

E-kurssikirjatarjonnan lisääminen on alkanut kiinnostaa myös tiedekuntia ja laitoksia, jotka näkevät niissä mahdollisuuden muun muassa opintoaikojen lyhentämiseen. Opiskelija ei enää joudu lykkäämään tenttiä ainakaan kirjan puuttumisen takia.

Yliopiston kirjaston asiantuntijat ovat järjestäneet yksiköille e-kirja-tietoiskuja ja muutenkin opastaneet kurssimateriaalin valinnassa. Kirjasto on myös tuottanut valinnan tueksi oppaan, joka auttaa opettajia löytämään ja hyödyntämään kirjaston e-kirjoja kurssivaatimuksissa ja opetuksessa.

Asiakkaiden avuksi on laadittu myös opas eri alustoilla toimivien e-kirjojen käytöstä erityyppisillä laitteilla.

E-aineistoja lisäämällä ja niiden käyttöä tukemalla Helsingin yliopiston kirjasto rakentaa osaltaan digitaalista oppimisympäristöä, jossa opiskelu ja oppiminen eivät enää ole paikkaan eivätkä aikaan sidottuja.

Lisätietoa:

Church Missionary Society Periodicals – koekäytössä 14.7.2015 asti

koekäyttö

Church Missionary Society Periodicals, 1804-2009 (Module I)* sisältää Church Missionary Societyn ja South American Missionary Societyn digitoituja aineistoja vuosilta 1841–2009.

Tietokanta tarjoaa laajan näkökulman lähetystyön historiaan, ja yleisemminkin kristinuskon ja kulttuurihistoriaan.

Church Missionary Societyn juuret ovat anglikaanisessa evankelisessa liikkeessä.

Tietokanta koostuu pääasiassa lehtiartikkeleista, mutta mukana on lähetystyötä koskevia raportteja ja  kirjeitä, talouteen liittyviä dokumentteja, ja vaikkapa syntymään, kuolemaan ja avioitumiseen liittyviä ilmoituksia.

*Koekäytön aikana palvelussa olevia pdf-dokumentteja ei voi ladata.

Tämä aineisto on koekäytössä vain yliopiston verkossa. Etäkäyttö on mahdollista VPN-yhteyden kautta.

Koekäytössä: 17.6. –14.7.2015

Palaute: e-library@helsinki.fi

Amerikka-kirjaston ja Helsingin yliopiston yhteistyö jatkuu

Helsingin yliopisto jatkaa yhteisyötä Yhdysvaltain Suomen suurlähetystön kanssa. Rehtori Jukka Kola ja suurlähettiläs Bruce Oreck allekirjoittivat kesäkuun 8. päivänä Amerikka-kirjaston yhteistyösopimuksen tulevaksi viisivuotiskaudeksi.

Kaikille avoin Amerikka-kirjasto (American Resource Center) on ainutlaatuinen maailmassa. Se avautui Helsingissä vuonna 1946 osana Yhdysvaltain Tiedotusvirastoa ja on kuulunut yliopiston kirjastoon vuodesta 1995 lähtien. Vuosina 1998–2012 Amerikka-kirjasto sijaitsi Suomen Kansalliskirjaston tiloissa, josta se siirtyi vuonna 2012 nykyiseen paikkaansa uuteen Kaisa-kirjastoon. Ensi vuonna Amerikka-kirjasto viettää 70. juhlavuottaan.

Amerikka-kirjaston kokoelmien ja henkilökunnan rahoitus tulee Yhdysvaltain ulkoministeriöltä ja kirjastossa työskentelee kolme suomalaista informaatikkoa. Kirjasto välittää tietoa Yhdysvaltain politiikasta, historiasta, kulttuurista, kansainvälisistä suhteista ja taloudesta. Kokoelmaan kuuluu runsaat 10 000 kirjaa, kymmeniä aikakaus- ja sanomalehtiä sekä erityisesti opetuskäyttöön soveltuvia dvd- ja online-materiaaleja.

Amerikka-kirjasto on kaikelle yleisölle avoin kirjasto. Siellä järjestetään myös amerikkalaisaiheisia seminaareja, luentoja ja koulutustilaisuuksia.

Seuraa Amerikka-kirjastoa Twitterissä ja Facebookissa.

Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola ja Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck allekirjoittivat yhteistyösopimuksen  seuraavaksi viisivuotiskaudeksi (Kuva: Linda Tammisto)
Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola ja Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck allekirjoittivat yhteistyösopimuksen seuraavaksi viisivuotiskaudeksi (Kuva: Linda Tammisto)

Kirjasto sai yliopiston työsuojelupalkinnon

Helsingin yliopisto myönsi eilen kirjastolleen työsuojelupalkinnon.

Tyosuojelupalkinto_210515Kirjasto sai tunnustuksen panostuksistaan työhyvinvointiin organisaatiouudistuksen ja muuttojen keskellä. Työhyvinvointi on muodostunut osaksi kirjaston toimintatapaa – se huomioidaan kaikissa asioissa.

 

 

HELDA tuo lukijoita yliopistolaisten tutkimuksille

Kirjaston kokoelmat ja palvelut muuttuvat enenevässä määrin sähköisiksi. Kuva: Tuomas Uusiheimo
Kirjaston kokoelmat ja palvelut muuttuvat enenevässä määrin sähköisiksi. Kuva: Tuomas Uusiheimo

Helsingin yliopiston digitaaliseen arkistoon Heldaan tallennettuja julkaisuja avattiin vuoden 2014 aikana huimat 3,6 miljoonaa kertaa.

Vuoden 2014 loppuun mennessä E-thesis palveluun oli tallennettu 5100 väitöskirjaa. E-thesisksessä julkaistaan Helsingin yliopiston opinnäytteitä digitaalisessa muodossa. Näitä tallennuksia avattiin viime vuonna yhteensä yli 1,1 miljoonaa kertaa. Vuonna 2013 väitöskirjoja oli palvelussa nelisen sataa vähemmän ja avauksia lähes 450 000 vähemmän.

E-thesis on osa Helsingin yliopiston digitaalista arkistoa, Heldaa, jonne on tallennettu noin 2600 artikkelia. Näitä julkaisuja avattiin viime vuonna lähes 210 000 kertaa. Kaikkiaan Heldaan tallennettuja julkaisuja avattiin viime vuonna noin 3,6 miljoonaa kertaa – kasvua edellisvuoteen verrattuna oli huimat 1,4 miljoonaa avausta.

Jokainen voi tutkailla myös itse Heldan käyttötilastoja. Lomakesivun kautta voi esimerkiksi selvittää, mitkä ovat viimeaikojen katsotuimmat väitöskirjat tai gradut.

Oman Heldaan tai E-thesikseen tallennetun artikkelin, väitöskirjan tai gradun käyttöä voi niin ikään seurata Heldasta. Artikkeli tai opinnäytetyö haetaan Heldasta ja metatietosivun alaosasta löytyy tietoa siitä, kuinka monta kertaa julkaisu on ladattu.

Lue lisää Helsingin yliopiston kirjaston tuoreesta vuosikertomuksesta: www.helsinki.fi/kirjastot/vuosikertomus2014

Eeva Peltonen