Hybridiopetus ja vuorovaikutus: näkökulmia tutkimuskirjallisuudesta

Noin vuoden ajan koulutuksen järjestämiseen on vaikuttanut pandemian aiheuttamat sulkutilat ja karanteenit. Tänä aikana on alettu puhua entistä enemmän hybdridiopetuksesta. Hybridi-sanan taustalla on ajatus siitä, että kahta asiaa ei vain sekoiteta yhteen, vaan kaksi asiaa toteutuu yhdessä ja samaan aikaan niin, että syntyy jotakin uutta (Cohen et al., 2020). Aikaisemmin opetuksen tutkimuksessa on usein puhuttu sulautuvasta oppimisesta (blended learning) viittaamaan tilanteeseen, jossa osa opetuksen vuorovaikutuksesta siirtyy lähitapaamisen sijasta verkkoon. Hybridiopetus ymmärretään usein laajasti niin, että se on hybridiä tilan suhteen: vuorovaikutus tapahtuu samanaikaisesti vaikkapa luokkahuoneessa ja videopalaverissa. Tällöin myös käsitys tilasta muuttuu: ihmiset vuorovaikuttavat ns. hybridiverkossa (Cohen et al., 2020).

Viime aikoina on nostettu esiin vahvasti tarve tutkia ja kehittää vuorovaikutusta etä- ja hybriditilanteissa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Opettajana virtuaaliluokassa -tutkimushankkeessa on nostettu esiin, että etäopetuksena on mahdollista toteuttaa laadukasta opetusta, mutta etäopetuksessa tulisi kiinnitttä erityistä huomiota opiskelijoiden yhteisöllisyyden kokemusten ja opiskelutaitojen edistämiseen (Lakkala & Ilomäki, 2019). Lisäksi esimerksiksi tuoreessa Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa (Heinonen et al., 2020) korostetaan, että tulevaisuudessa tulemme siirtymään entistä enemmän hybridikouluun ja sähköiseen viestintään liittyvän vuorovaikutuksen tutkimus ja kehittäminen olisi jatkossa erittäin tärkeää.

Esimerkiksi Strauß & Rummel (2020) ovat esittäneet, että sosiaalinen läsnäolo (social presence) on vahvasti yhteydessä opiskelijan tyytyväisyyteen etäopetustilanteessa. Sosiaalista läsnäoloa voidaan heidän mukaansa edistää yhteisöllisellä oppimisella (collaborative learning), joka on myös meta-analyysien mukaan yhteydessä hyviin oppimistuloksiin (Strauß & Rummel, 2020). Toimivia käytänteitä yhteisöllisessä oppimisessa ovat heidän mukaansa erityisesti selkeiden oppimistavoitteiden asettaminen, sopivan tasoiset tehtävät ja yhteistoiminnallisuus, heterogeeniset ryhmät sekä mahdollisuudet monipuoliseen yhteydenpitoon verkossa.

Vastaavasti esimerkiksi Linder (2017) on esittänyt, että hybridiopetuksen tehokkuutta parantaa muun muassa saavutettavan opetuksen suunnittelu, yhteistyön ja keskustelun tukeminen ja mahdollisuus omatahtisuuteen. Linder (2017) korostaa, että luokkahuonekäytänteiden vieminen suoraan verkkoon ei usein toimi parhaiten, vaan teknologiaa on käytettävä tietoisesti niin, että teknologisten ratkaisujen valinta sidotaan oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin.

Hankkeessamme pyrimme löytämään joitakin ratkaisumalleja toimivan vuorovaikutuksen löytämiseksi hybdriditilanteissa. Näitä ratkaisumalleja on varmasti vähintään yhtä paljon kuin opettajiakin, mutta toivomme, että löydämme hankkeessa sellaisia toimintatapoja, joista opettajat voisivat helposti ammentaa jotakin oman opetustyönsä tueksi.

Lähteet

Cohen, A., Nørgård, R. & Yishay, M. (2020). Hybrid learning spaces–Design, data, didactics. British Journal of Educational Technology, 51(4), 1039-1044.

Heinonen, S., Elina, H., Aunesluoma, J. H., Meristö, T., Aunesluoma, J., Pantzar, M., Heiskanen, E., Hiilamo, H., Lonka, K., Vaattovaara, M. K., & Hukkinen, J. (2020). Koronakriisin yhteiskunnalliset vaikutukset: globaali järjestelmä ja Eurooppa. (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu; Nro 1/2020). Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_1+2020.pdf

Lakkala, M., & Ilomäki, L. (2019). Virtuaalisen luokkaopetuksen haasteita ja mahdollisuuksia lukiokursseilla. 226-227. Abstraktin lähde: Kasvatustieteen päivät 2019, Joensuu, Suomi. https://www.uef.fi/web/kt-paivat2019/ohjelma

Linder, K. E. (2017). Fundamentals of hybrid teaching and learning. New Directions for Teaching and Learning2017(149), 11-18.

Strauß, S., & Rummel, N. (2020). Promoting interaction in online distance education: designing, implementing and supporting collaborative learning. Information and Learning Sciences.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *