Syksyllä 2023 toteutettiin Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen yhteistyönä lukiomatematiikan kertauskurssit. Pitkän matematiikan MAA13-moduuli järjestettiin 1. jaksossa Viikin normaalikoulussa. Hybridikertaukseen osallistui kaksi opiskelijaa Viikistä ja kaksi opiskelijaa normaalilyseosta.
Osa opiskelijoista oli edellisen opetussuunnitelman läpikäyneitä ja osa vuonna 2021 voimaan tulleen opetussuunnitelman. Koska millään kustantajalla ei ollut vielä valmista kertausmateriaalia uuteen opetussuunnitelmaan, käytimme edellisen opetussuunnitelman mukaisia materiaaleja täydentäen niitä tarvittavin osin. Tiedustelin opiskelijoilta Formsilla ennen moduulin alkua, mitkä ovat heidän toiveensa kerrattavien aiheiden osalta. Kyselystä nousi erityisesti kolme aihetta, analyyttinen geometria, vektorit sekä trigonometriset funktiot. Sen sijaan alun perusyhtälönratkaisua tai tasogeometriaa ei toivottu ollenkaan. Koska ryhmä oli niin pieni, että tällainen räätälöinti oli mahdollista, tein meille kurssisuunnitelman toiveiden perusteella.
Opiskelijat saivat itse valita, ovatko lähiopetuksessa koululla vai etänä. Kaksi opiskelijaa oli sekä etänä että lähinä ja kaksi opiskelijaa suoritti koko moduulin etäopetuksessa. Toinen koulussa paikan päällä käyneistä oli Viikin ja toinen lyseon opiskelija. Lyseon opiskelija oli neljännen vuoden suorittaja, jolla ei enää ollut opintoja jäljellä. Hänen työpaikkansa oli Viikin norssin lähellä, joten hänen oli kätevintä tulla työmatkalla tunneille koululle. Etu, jota emme edes tulleet ajatelleeksi, kun suunnittelimme hybridikurssin järjestämistä. Etänä tunneilla oleminen oli opiskelijoille korona-ajoilta tuttua touhua, eikä siten vaatinut mitään erityisjärjestelyjä. Äänen kanssa oli alkuun hieman ongelmia ennen kuin muistin Jabran kokouskaiuttimen mallia 710 yhdistävän omine lupineen tuntemiinsa bluetooth-laitteisiin, vaikka olisi usb-piuhalla kiinni halutussa äänilähteessä. Tämän estettyäni saimme opettajankin laitteistot toimimaan vanhaan malliin. Viikissä on osassa luokista edelleen varustuksena aktiivitauluun kytketty kamera, jonka avulla saimme kuvan etäilijöille luokasta. Muuten jaoin Teamsin kokouksen avulla joko aktiivitaulun tai tietokoneeni näyttöä.
Käytin tunneilla työtapoina muun muassa sekä luennoivaa että keskustelevaa opetusta. Näillä menetelmillä kävimme usein teoriaa ja esimerkkejä läpi. Lisäksi opiskelijat saivat välillä yrittää ensin esimerkkiä itse hetken aikaa ja sitten pohdimme yhdessä, miten se kannattaisi ratkaista. Nämä olivat palautteen perusteella opiskelijoille mieluisimmat tavat opiskella. Joskus jaoin opiskelijat etänä pareiksi, jotka ratkaisivat tehtäviä. Näissä tilanteissa hyödynsimme OneNoten yhteistyötilaa, jonne on helppo jopa ottaa kuvia paperille hahmotelluista ratkaisuista tai kirjoittaa yhtä aikaa ratkaisua. Näin pystyin kommentoimaan tuotettua ratkaisua välittömästi opiskelijoille. Kun kysyin jakson loppupuoliskolla palautetta eri menetelmistä käsitellä esimerkkejä, opiskelijoiden mielestä parasta oli tehdä ratkaisu yhdessä. Vahvasti kakkosena oli se, että ensin oli ollut hetki aikaa tutustua esimerkkiin itse. Tulokset saattaisivat olla erilaiset, jos ryhmä olisi ollut suurempi tai opiskelijat ennestään tuttuja toisilleen.
Välillä opiskelijat laskivat itsenäisesti tehtäviä ja minä autoin tarvittaessa. Tässä oli hyödyksi mahdollisuus jakaa myös opiskelijan näyttö minulle, koska näin heti, mitä opiskelija oli jo tehtävälleen tehnyt. Tarvittaessa olisin myös voinut pyytää hallintaa opiskelijan koneelle, mutta siihen ei tullut tarvetta, vaan pelkällä puheella saatiin tilanteet ratkeamaan. Joillain oppitunneilla teimme myös Kahootteja, joiden avulla saimme hyvin kerrattua kaikkea pientä nippelitietoa vaativia osa-alueita. Minä sain näin myös arvokasta tietoa hiljaisempienkin opiskelijoiden osaamisesta.
Koska opiskelijat eivät eri syistä päässeet kaikille tunneille, nauhoitin teoriaa Teamsin kokouksessa olevan nauhoitustoiminnon avulla. Tämä sopi kaikille opiskelijoille, vaikka heidänkin osallistumisensa tuli tietenkin nauhalle. Etukäteen videoituja oppitunteja minulla ei ollut, vaan kaikki opetus tapahtui lukujärjestykseen sidotusti. Toisaalta tällä menetelmällä videot syntyivät oppituntien sivutuotteina, eivätkä vaatineet minulta erillistä työtä. Lisäksi opiskelijoiden kommentit rikastivat niitä.
Kurssin pitäminen hybridinä oli ehdottomasti positiivinen kokemus. Kouluissa on valmiudet korona-ajalta toteuttaa tällaistakin opetusta, joten sitä kannattaisi ehdottomasti hyödyntää jatkossakin. Hankittua tietotaitoa ja välineistöä ei sovi jättää pölyttymään, jos sillä voidaan mahdollistaa sellaisten kurssien toteutuminen, mitkä muuten jäävät pitämättä
Milla Mikander, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu