Tohtorikoulutettava Esko Heinonen

Esko valmistui analyysin linjalta joulukuussa 2013 sivuaineinaan fysiikka, teoreettinen fysiikka ja tilastotiede. Nykyään hän työskentelee tohtorikoulutettavana matematiikan ja tilastotieteen laitoksella.

Hyvällä opintomenestyksellä jatko-opintoihin

Esko Heinonen

Esko löysi työpaikkansa selvittämällä aktiivisesti mahdollisia jatko-opiskelupaikkoja usealta taholta, myös matematiikan ja tilastotieteen laitoksen ulkopuolelta. Lopulta paikka löytyi suhteellisen nopeasti omalta laitokseltamme. Esko kertoo, että erikoistumislinja vaikutti jatko-opintojen ohjaajan valintaan: ”Jos olisin valmistunut eri linjalta, olisin varmasti tiedustellut jatko-opintopaikkaa eri ihmisiltä.” Hänen mukaansa myös opintomenestys auttoi työnsaannissa: ”Uskon, että arvosanoillakin oli merkitystä.”

Muita jatko-opinnoista kiinnostuneita Esko kannustaa juttelemaan asiasta henkilökunnan kanssa: ”Kannattaa käydä rohkeasti keskustelemassa professoreiden ja mahdollisten ohjaajien kanssa, sillä näin voi saada helposti tietoa avoimista jatko-opiskelupaikoista.”

Tutkimusta ja opetusta

Tohtorikoulutettavan työpäivien sisältö vaihtelee: ”Toisinaan on enemmän tutkimusjuttuja kuten lukemista, laskemista tai kirjoittamista, välillä taas on opetustyötä tai saatan käydä kuuntelemassa seminaareja tai luentoja.” Työhön liittyy kaikenlaista matematiikkaa, pääasiassa analyysiä. ”Tuntuu, että työtehtävät alkoivat sujua melko hitaasti, sillä tutkimusta varten on täytynyt opetella paljon lisää”, Esko kertoo.

Opinnot matematiikan ja tilastotieteen laitoksella ovat Eskon mielestä vastanneet hänen nykyisen työnsä tarpeita. ”Pidin jonkin verran laskuharjoituksia opintojen aikana ja ne kyllä toivat hyvää kokemusta tätäkin työtä varten. Lisäksi sain gradua tehdessäni harjoittelijan palkkaa laitokselta”, Esko muistelee. Hänen mukaansa muista opiskelun aikaisista töistä kuten erilaisista kesätöistä ei ole ollut hyötyä hänen nykyisessä työssään tohtorikoulutettavana.

Opettaja Miika Suvanto

Miika valmistui matematiikan aineenopettajaksi keväällä 2015 sivuaineinaan kemia ja opettajan pedagogiset opinnot. Nykyään hän työskentelee Espoossa Viherlaakson koulussa matematiikan, fysiikan ja kemian opettajana.

Opettajan pätevyydellä nopeasti töihin

MiikaSuvanto

Miika sai työpaikan jo kaksi viikkoa ennen valmistumistaan, kun kaveri Wiipurilaisesta osakunnasta kertoi avoimesta pitkästä sijaisuudesta. Opettajan pätevyydestä oli hyötyä työllistymisen kannalta, sen sijaan arvosanoilla ei Miikan mukaan ollut merkitystä.

Matematiikan opettajaksi aikovia Miika neuvoo tekemään sijaisuuksia, joita löytää hyvin matrix-opet-sähköpostilistan kautta. Toiseksi opetettavaksi aineeksi hän suosittelee fysiikkaa tai kemiaa. Jos hän voisi itse valita sivuaineensa uudelleen, valitsisi hän fysiikan kemian sijaan.

Sijaisuuksista arvokasta kokemusta

Miika kertoo, että opettajalinjan valinta nopeutti opintoja, minkä ansiosta työmarkkinoille pääsi aikaisemmin. Yläkoulun opettajan työssä tarvittavaan matemaattiseen tietoon perehdyttiin Miikan mielestä jo lukiossa. Opinnoistaan hän koki antoisina erityisesti Matematiikan opetuslaboratorion sekä Opettajalinjan peruskurssin.

Opintojen ohella Miika teki eripituisia opettajan sijaisuuksia. Niiden kautta hän sai sellaista arvokasta käytännön kokemusta opettamisesta, jota edes opettajan pedagogiset opinnot eivät hänen mielestään pystyneet tarjoamaan.

Opettamista ja tuntien suunnittelua

Tavallista työpäiväänsä Miika kuvailee seuraavasti: ”Menen aamulla töihin, opetan matematiikkaa ja olen vapaa suunnittelemaan tunteja tai laiskottelemaan viimeistään neljältä, joskus jo heti puolen päivän jälkeen. Ylitöitä on, jos suunnittelee tunteja vielä neljän jälkeen.” Työssään Miika tarvitsee erityisesti taitoa toimia erilaisten ihmisten kanssa.

Matemaatikko Jere Nivukoski

Jere valmistui vakuutus- ja finanssimatematiikan linjalta syyskuussa 2013 sivuaineinaan taloustiede, tilastotiede, fysiikka ja tietojenkäsittelytiede. Nykyään hän työskentelee LähiTapiolassa vakuutusmatemaatikkona.

Sisukasta työnhakua

JereNivukoski

Työpaikkansa Jere löysi Monster.fi-sivuston kautta ahkeran työnhaun jälkeen. ”Työn löytäminen oli äärimmäisen hankalaa. Lähetin noin 100 hakemusta syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Sadalla hakemuksella pääsin neljään haastatteluun, joista kolmannessa tärppäsi”, Jere kertoo. Hänen mukaansa arvosanoilla oli ehdottomasti merkitystä työpaikan saamisessa, samoin käydyillä kursseilla ja erikoistumislinjalla. ”Nykymaailmassa hyviä yliopistokoulutettuja hakijoita on 50 kutakin työpaikkaa kohden. Kaikella millä voit erottua on merkitystä”, Jere pohtii. ”Vakuutus- ja finanssimatematiikkaan erikoistuminen ei kuitenkaan ole välttämätön edellytys alalle pääsyyn.”

Työtä etsiviä Jere neuvoo panostamaan täysillä hakuprosessiin: ”Näe vaivaa hakemuksen kirjoittamiseen. Pyri erottumaan muista ja ole oma itsesi. Lähetä paljon hakemuksia.” Työpaikkailmoituksia kannattaa katsella ennakkoluulottomasti: ”Harvoihin paikkoihin haetaan matemaatikkoa. Matemaatikko voi kuitenkin tehdä monenlaisia työtehtäviä.”

Opinnoista vankka pohja ammatilliselle kehittymiselle

Opintojen merkitystä Jere kuvailee näin: ”Matematiikan opinnot ovat ammatillisen osaamiseni pohja ja ne ovat valmistaneet minua oppimaan vakuutusalalle spesifistä matematiikkaa.” Käytännön työtehtävien kannalta hyödyllisimpiä ovat olleet tilastotieteen, tietojenkäsittelytieteen sekä oman erikoistumislinjan opinnot: ”Elämme digitaalisessa maailmassa, jossa dataa on yllin kyllin, mutta sitä pitäisi pystyä jotenkin hyödyntämään. Opiskelemani vakuutusmatematiikan kurssit liittyvät suoraan joka päiväiseen tekemiseeni ja ne myös mahdollistavat jatkuvan kouluttautumisen.”

Opintojensa aikana Jere työskenteli ainakin sanomalehtien jakelijana, varastomiehenä, opettajan sijaisena, ohjaajatuutorina, laskuharjoitusten ohjaajana ja yrittäjänä. ”Saattaa olla että joku homma jäi mainitsematta. Uskon, että jokaisesta työkokemuksesta on hyötyä.”

Sivuaineiden valinnassa Jere kehottaa miettimään, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. ”Pyri löytämään sellainen sivuaine, jonka avulla voit työllistyä ja hyödyntää matemaattista osaamista”, hän neuvoo. Jos Jere voisi itse tehdä opinnoissaan jotain toisin, opiskelisi hän enemmän tilastotiedettä ja tietojenkäsittelytiedettä. ”Pyrkisin myös valmistumaan nopeammin, 5 vuotta on ihan maksimi.”

Hyppyjä prosenttilaskuista tariffiteoriaan

Vakuutusmatemaatikon rooli vakuutusyhtiössä on Jeren mukaan hyvin mielenkiintoinen. ”Työ sisältää välillä hyvinkin yksinkertaisten matemaattisten asioiden ratkaisemista tai tarkistamista, esimerkiksi helppoja prosenttilaskuja. Siitä sitten nopealla hyppäyksellä siirrytään monimutkaisiin vakuutusmatemaattisiin menetelmiin ja tariffiteorian tai riskiteorian pariin. Vakuutusmatemaatikkona tarvitsee myös paljon tilastotieteen osaamista. Yleistetyt lineaariset mallit taitavat hallita tällä hetkellä vakuutusalaa,” Jere linjaa.

Jeren työ vaatii vakuutusmatemaattisten menetelmien tuntemusta, Excelin käyttötaitoja, SAS-ohjelmoinnin osaamista sekä tilastotieteen hallintaa tilastollisten analyysien muodostamista ja tulkintaa varten. ”Ensimmäinen kuukausi uudessa työpaikassa meni enimmäkseen perehtymiseen ja vakuutusalan opiskeluun. Sen jälkeen työtehtävät alkoivat jossain määrin sujua, mutta tämä on jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä”, Jere kertoo.

Työtoverit ovat enimmäkseen muita matemaatikkoja ja tilastotieteilijöitä, mutta Jere tekee paljon töitä myös yhteistyökumppaneiden kanssa. He ovat pääsääntöisesti jonkin muun alan kuin matematiikan asiantuntijoita. ”Tavallinen työpäivä sisältää jonkun verran palavereita ja muu aika menee vaihteleviin työtehtäviin kuten vakuutusmatemaattisten analyysien tuottamiseen ja tietokantapoimintoihin”, Jere kuvailee.

Matemaatikko Visa Mikkola

Visa valmistui tietokoneavusteisen matematiikan linjalta syksyllä 2014 sivuaineinaan tilastotiede ja tietojenkäsittelytiede. Nykyään hän työskentelee matemaatikkona LähiTapiolan aktuaaripalveluissa.

Työpaikka ensimmäisestä haastattelusta

VisaMikkola

Visa yllättyi itsekin siitä, miten nopeasti työpaikka löytyi: ”Aloitin täysipäiväisen työnhaun valmistumiseni jälkeen marraskuun ensimmäisenä päivänä ja jo joulukuun alussa sain ensimmäisestä työhaastattelusta paikan. Ehdin lähettää noin 10 työhakemusta, joista osasta tuli haastattelupyyntöjä vielä nykyisen työpaikan löytymisen jälkeenkin.” Visan mielestä ainakin arvosanoilla oli merkitystä työnsaannissa, mahdollisesti myös erikoistumislinjalla. Aiempi työkokemuskin painoi: ”Uskon, että suuressa osassa oli myös hyvä työtodistus, jonka sain kesätöistä Ilmatieteen laitokselta tutkimusapulaisen hommista.”

Töitä etsiessään Visa huomasi, että matemaatikon koulutuksella kyllä löytyy työpaikkoja, mutta tarjottavan tehtävän nimikkeenä on harvemmin ”matemaatikko”. Hän käytti sopivien työpaikkailmoitusten etsimiseen työnhakusivustoja kuten indeed.fi, jotka sallivat joustavien hakurivien muodostamisen ja kohdistavat haun työpaikkahakemusten otsikoiden lisäksi hakemusten sisältöön. Esimerkiksi haulla ”mathema* or matema*” löytyivät kaikki matematiikkaan viittaavat englannin- ja suomenkieliset hakemukset. Oman työpaikkansa Visa löysi kuitenkin lopulta suomenkielisestä ilmoituksesta, jossa etsittiin matemaatikkoa.

Vakuutusalaan tutustumista ja uuden opettelua

Työt ovat lähteneen sujumaan hyvin nykyisessä työpaikassa, Visa kertoo. Hän on opiskellut vakuutusalaa kirjallisuutta lukemalla ja tutustunut työpaikalla tehtyihin SAS-koodeihin, joilla laskelmia tehdään, ja tehnyt koodeihin joitain parannuksiakin. ”Osallistun vastuuvelan ja vakavaraisuuden laskentaan”, Visa kuvailee työn sisältöä. Työkaverit ovat suurimmaksi osaksi muita matemaatikkoja.

Tällä hetkellä Visan työhön liittyy melko vähän matematiikkaa ja tilastotiedettä. Koska takana on vasta kaksi kuukautta uudessa työpaikassa, aika on mennyt uuden oppimiseen. ”Nyt pääpainona on oppia vakuutusalaa yleensä sekä työpaikan tietojärjestelmien käyttämistä”, Visa kertoo. Kaikista matematiikan opinnoista on Visan mukaan kuitenkin apua hänen työssään: ”Suurimmassa osassa ovat olleet opiskelutaidon kehittyminen sekä kaikki opittu matematiikka yleisellä tasolla, sillä opinnot ovat auttaneet omaksumaan matemaattista ajattelutapaa.” Tulevaisuudessa Visa arvelee tarvitsevansa ainakin lineaarialgebran, todennäköisyyslaskennan ja lineaaristen mallien kurssien asioita.

Tietokoneavusteisen matematiikan linjan valittuaan Visa suoritti tietojenkäsittelytieteestä aineopinnot, mikä on myös osoittautunut työn kannalta todella hyödylliseksi. Koodaustaidoille on ollut käyttöä, kun Visa on opiskellut uuden ohjelmointikielen, SAS:in. Hän suositteleekin lämpimästi tietojenkäsittelytiedettä sivuaineeksi.

Visa kertoo, että kunnollisen opiskelutyylin oppiminen kesti hänellä melko pitkään: ”Alkuinnolla saatujen alun hyvien arvosanojen jälkeen alkoi pidempi epätasainen vaihe. Viimeiset pari vuotta opiskelin kuitenkin todella suurella motivaatiolla ja uskon silloin oppineeni eniten.” Jouluisin ja kesäisin Visa työskenteli Itellalla ja rahoitti siten opintojaan. Kanditutkinnon jälkeen hän sai apurahan ja pääsi kesän ajaksi tutkimusapulaiseksi Ilmatieteen laitokselle, mikä oli Visan mukaan hieno kokemus.