Haiman saarekkeiden β-solujen kasvua ja hengissä pysymistä edistävä proteiini löytyi

Kaikille diabeteksen muodoille on yhteistä haiman saarekesolujen toiminnan häiriö, erityisesti β−solujen tuho, mikä johtaa insuliinivajeeseen. Saarekesolujen määrä lisääntyy nopeasti varhaislapsuudessa, ja aikuisena niiden määrä pysyy normaalisti vakiona. Mart Saarma johtama tutkijajoukko löysi jokunen vuosi sitten mesenkefaalisen astrosyyttiperäisen neurotrofisen tekijän elin MANF:in. Se pitää hengissä dopamiinisia hermosoluja paremmin kuin mikään muu proteiini. Nyt he poistivat MANF:n hiireltä. Dopamiinisolut eivät olleet tästä moksiskaan, mutta hiirille kehittyi diabetes ja eläimet piti lopetaan keskimäärin 10-viikkoisina. Näiden poistogeenisten hiirten haiman saarekkeet olivat pieniä ja niissä oli vain vähäinen määrä β-soluja, mutta α-solujen määrä oli normaali. Sikiöaikana β-solujen määrä oli normaali ja ero tuli näkyviin ensimmäisten elinviikkojen aikana, jolloin β-solujen kasvutahti on nopeimmillaan. Haiman β-soluviljelmissä MANF lisäsikin soluproliferaatiota. Tämän vaikutuksen lisäksi MANF suojasi β-soluja kokeellisessa mallissa, jossa hiirille aiheutettiin diabetes streptozotosiinilla.

MANF ei ole ainoa proteiini, joka on kytketty β-solujen proliferaatioon. Siihen vaikuttavat mm. insuliinin kaltaiset kasvutekijät, glukagonin kaltainen peptide 1, kasvuhormoni ja prolaktiini. Se on kuitenkin näiden joukossa erityisen lupaava lääkekandidaatti, koska poistogeenisistä hiiristä ei löytynyt muuta vikaa kuin β-solujen puutos. Tämän perusteella diabeteksen hoito MANF:lla vaikuttaisi todennäköisesti sangen spesifisti haimaan. MANF:in vaikutusmekanismi tunnetaan vasta osin, mutta yksi varma kohde on proteiinien laskostumisen häiriintyminen solujen stressissä (unfolded protein response, UPR). Vaikka MANF:ia tehdään monessa elimessä, β-solujen stressin sietokyky on kehno ja sen takia MANF:in puute vaikuttaa nimenomaan näihin soluihin.

Maria Lindahl, Tatiana Danilova, Erik Palm, Päivi Lindholm, Vootele Vöikar, Elina Hakonen, Jarkko Ustinov, Jaan-Olle Andressoo, Brandon K. Harvey, Timo Otonkoski, Jari Rossi, and Mart Saarma. MANF Is Indispensable for the Proliferation and Survival of Pancreatic β Cells. Cell Reports, 2014 http://dx.doi.org/10.1016/j.celrep.2014.03.023

Työstressi ei aiheuta Crohnin tautia tai ulseratiivista koliittia

Eivät ainoastaan maallikot vaan myös useat lääkärit ovat väittäneet, että työstressi aiheuttaa suoliston tulehtumisen. Ilmeisesti tämä käsitys on piintynyt syvälle, koska eurooppalaisen IPD-Work Consortiumin tutkijat päättivät selvittää asian oikean laidan. He keräsivät epidemiologiset, terveys- ja työstressitiedot 95379 eurooppalaisesta, joita oli tutkittu 11 prospektiivisessa tutkimuksessa ja tekivät niistä meta-analyysin. 111 henkilöä oli sairastunut Crohnin tautiin ja 414 ulseratiiviseen koliittiin. Kun työstressin mittareita verrattiin sairastuneiden ja muiden välillä, ei minkäänlaista korrelaatiota todettu työn aiheuttaman stressin ja suolistotulehdusten välillä.

Tutkimus on monessa mielessä ilahduttava. Hyvä että ankara puurtaminen ei sairastuta ainakaan suolta. Hyvä että laajalle levinnyt virheellinen tieto korjataan näin perusteellisesti. Ja hyvä että kerrankin negatiivinen tulos onnistutaan julkaisemaan arvostetulla tieteellisellä foorumilla.

Heikkilä K, Madsen IE, Nyberg ST, Fransson EI, Ahola K, Alfredsson L, Bjorner JB, Borritz M, Burr H, Dragano N, Ferrie JE, Knutsson A,Koskenvuo M, Koskinen A, Nielsen ML, Nordin M, Pejtersen JH, Pentti J, Rugulies R, Oksanen T, Shipley MJ, Suominen SB, Theorell T, Väänänen A, Vahtera J, Virtanen M1, Westerlund H17, Westerholm PJ19, Batty GD20, Singh-Manoux A21, Kivimäki M22; IPD-Work Consortium. Job strain and the risk of inflammatory bowel diseases: individual-participant meta-analysis of 95 000 men and women.
PLoS One. 2014 Feb 18;9(2):e88711. doi: 10.1371/journal.pone.0088711.

Huonot hampaat ovat riski terveydelle

Kaisu Pitkälän ryhmä tutki hampaiston kunnon vaikutusta palvelutalon asukkaiden ravitsemustilaan ja terveyteen. Tiedot kerätiin 1475:ltä vanhukselta Helsingin ja Espoon palvelutaloissa. Asukkaat haastateltiin. Heiltä kerättiin demografiset tiedot,anamneesi, toimintakyky ja kognitiivinen status. Ravitsemustila tutkittiin MNA-menetelmällä. Hampaita puuttui yli puolelta asukkaista (52%). 7 prosentilla oli hampaattomuuden takia proteesi ja 45 prosentilla tekohampaat. 48 prosentilla hampaita oli jäljellä.

Kuten olettaa saattaa, hampaiden kunto korreloi ikään, sukupuoleen, koulutustasoon, terveydentilaan ja toimintakykyyn. hampaattomuus lisäsi aliravitsemukseen esiintymistä. 13% oli aliravittuja, 65 % sen riskissä. Vain 22 % oli ravitsemustilaltaan normaaleja.

3 vuoden seurannan jälkeen tutkittiin vanhusten kuolleisuus.  Hampaattomista joilla oli proteesi kuolleisuus oli 52 %, tekohampaisilla 48% ja niillä joilla oli vielä hampaita 40%.  Tulos alleviivaa tarvetta yhteistyöhön vanhusten hoidossa. Palvelutalojen vanhusten hampaat eivät ole riittävän hyvässä hoidossa.

Saarela RK, Soini H, Hiltunen K, Muurinen S, Suominen M, Pitkälä K.
Dentition Status, Malnutrition and Mortality among Older Service Housing Residents
J Nutr Health Aging. 2014;18(1):34-8. doi: 10.1007/s12603-013-0358-3.
 

Pahoilla lihas- ja selkäkivuilla yllättävä yhteys tupakointiin

Tupakointi lisää huomattavasti lihas- ja selkäsairauksista aiheutuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. 1975 kerättiin sosioekonomiset ja terveystiedot 24043 suomalaisesta kaksosesta ja sama toistettiin vuonna 1981. Tutkituissa on sekä identtisiä että epäidenttisiä kaksosia, joiden avulla on saatu selville useita elämäntapojen aiheuttamia terveysriskejä. Tupakointitiedot löytyivät 17451 henkilöstä. Heidän lihastaudeista ja selkäkivuista aiheutunut työkyvyttömyys selvitettiin rekisteritiedoista vuoteen 2004 asti. 23 seurantavuoden jälkeen tuki- ja liikuntaelinten taudeista aiheutuneella työkyvyttömyyseläkkeellä oli 31 % tupakoijista ja tupakoimattomista vain 25 %. Tämä ero säilyi vaikka siitä perattiin pois tunnetut sekoittavat tekijät kuten aviosuhteet, koulutusaste, lihavuus ym. Onkin ilmeistä, että tupakointi aiheuttaa lihas- ja selkäsairauksia, eikä kyse ole ainoastaan satunnaisesta tilastollisesta korrelaatiosta. Tähän asti lääkäri on kehottanut potilastaan lopettamaan tupakoinnin, koska se lisää sydän- ja keuhkosairauksien sekä syövän riskiä. Nyt tämän mustan listan jatkoksi tulivat myös lihas- ja selkävaivat.

Annina Ropponen, Tellervo Korhonen, Pia Svedberg, Markku Koskenvuo, Karri Silvennoinen, Jaakko Kaprio. Persistent smoking as a predictor of disability pension due to musculoskeletal diagnoses: A 23 year prospective study of Finnish twins. Preventive Medicine 2013, http://dx.doi.org/10.1016/j.ypmed.2013.10.001