SUOMEKSI

Pohjoiset painajaiset 1400–2020

Ihminen nukkuu noin kolmasosan elämästään, ja tästä ajasta merkittävä osa nähdään unia. Unet eivät ole aina miellyttäviä, vaan niiden joukossa voi olla ahdistavia, pelottavia tai muuten epämiellyttäviä unia. Hyvien unien tavoin pahoillakin unilla on yhteys todellisuuteen: tavalla tai toisella unissa työstetään asioita, jotka ovat läsnä uneksijan valvemaailmassa ja elämässä. Kuitenkin
unia on toistaiseksi tutkittu vain vähän suomalaisessa historiantutkimuksessa.

Helsingin Kuvalehti, 9.12.1911

 

Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke ”Pohjoiset painajaiset 1400–2020” tekee pitkän aikavälin tutkimusta suomalaisten painajaiskokemuksista. Painajaiset kertovat omalla tavallaan siitä, mikä yksilön elämässä ja elinympäristössä on vialla tai ainakin mitkä asiat koetaan uhkana. Tutkimushanke selvittää, millaiset kokemukset ja tilanteet ovat aiheuttaneet suomalaisille painajaisia ja onko painajaisten aihekuvastoissa tapahtunut muutoksia vai näkevätkö 2000-luvun suomalaiset samanlaisia painajaisia kuin Suomessa satoja vuosia aikaisemmin eläneet
ihmiset.

Tutkimushankkeessa painottuvat historiatiede ja folkloristiikka, mutta hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös muiden tieteenalojen edustajien kanssa. Jo hyvin erilaisten lähdeaineistojen käsittely vaatii eri tieteenalojen metodologisen osaamisen yhdistämistä. Tutkimusryhmä tekee yhteistyötä myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Svenska Litteratursällskapet i Finlandin arkistojen kanssa kerätessään painajaiskuvauksia nykypäivän suomalaisilta.

”Pohjoiset painajaiset 1400–2020” on ennakkoluuloton tutkimushanke, joka kulkee valtavirran ulkopuolella nostaessaan esiin unien näkemisen kulttuuriset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Hankkeen tulokset hyödyttävät useita tieteenaloja tarjoamalla aikaisempaa syvällisemmän näkökulman painajaisuniin ja niiden näkemisen konteksteihin. Hanke painottuu Suomeen, mutta tuo esiin väestön heterogeenisyyden, ja siinä tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä. Hanke on merkittävä myös kansainvälisesti, koska vastaavaa pitkän aikavälin unimaailmojen tarkastelua eri lähdeaineistoja ja tutkimusmenetelmiä yhdistelemällä ei ole tehty muuallakaan. Hanke suuntautuu myös tiedeyhteisön ulkopuolelle, ja sen tuloksilla on myös yhteiskunnallista merkitystä, koska ne palvelevat kansanterveyden kohentamista selittäessään painajaiskokemuksia aikaisempaa syvällisemmin ja tarjotessaan välineitä niiden ymmärtämiseen ja sitä kautta myös niiden hoitamiseen ja ehkäisemiseen.

 

Tutkimusryhmän jäsenet:
Professori Anu Korhonen, projektin johtaja
Fil. tri Kirsi Kanerva
Dosentti Kaarina Koski
Professori, dosentti Marko Lamberg