Aikanaan AOS:n blogissa kirjoitti Edinburghin kirjeenvaihtaja Marko Halonen. Toisin kuin kyseinen kirjoitussarja tämä blogi ei ole niin vahvasti ns. reittausblogi. Teen harjoittelua Berliinissä helmikuun loppuun asti ja tarkoitukseni on tällä välin käsitellä erilaisia olutkulttuurin puolia harrastajan näkökulmasta.

Yksi syy, miksi tämä ei ole reittausblogi, löytyy kirjoittajasta. Toisaalta Berliini (ei Saksa*) on esitellyt itsensä vähän tylsänä ”olutmaana”. Olutsatoa on runsaasti. Katu kasvaa kaljakioskeja ja baareja. On monen sortin pilsneriä poimittavaksi – vieläpä halvalla! Pilsnereiden vivahde-erojen kuvailuun ei allekirjoittaneelta kuitenkaan usein löydy sanoja.

Olen siis Ukonmalja-reittausblogin kuvaama ”oluen teoriaan vähemmän perehtynyt, mutta samalla erikoisoluiden nautiskeluun ja kokeiluun mieltynyt” harrastaja.

Ensimmäiset viikot vietin ”partyhostellissa” Kreuzbergissa. Tutuiksi tulivat siis nämä halvat** kaljat:

Sternburg Export und Berliner Pilsner

BERLINER PILSNER
Hinta 1,20 € / 0,5 litran pullo. Alkoholia 5 %.

Paikallinen karhuolut on pakko-ostos kaupunkiin saapuessa. Muistelin, että tämä on parempaa, mutta ajan kultaamat (oluen väriset) muistot kesältä -09 pettivät.

Maku on metallinen, väri kirkas kullankeltainen ja vaahto laiha. Tuoksu liki olematon. Jälkimaussa kuiva katkero, joka valtaa koko suun kielenpäätä myöten.

★★☆☆☆
Ihan ok peruspilsner. Juo silti mieluummin muuta.

STERNBURG EXPORT
Hinta 60 snt / 0,5 litran pullo. Alkoholia 5,2 %-vol.

Tätä juodaan useimmiten afterworkeilla työkavereiden kanssa. Väri on kullankeltainen, vaahto lyhytkestoinen ja tuoksu tylsä.

Maku puolestaan on häijy, iskevän metallinen ja aika humalainen. Katkeroa makuun ei kuitenkaan erityisesti jää, vaan siemaisun jälkeen suussa tuntuu seikkailevan vain ällöttävä ruohoinen ja makea litku. Ainesosien erikoisuus humalauute kertonee jotain itse tuotteestakin.

★☆☆☆☆
Yksi tähti, koska kyllä tätä juoda voi, mutta en suosittele.

Jos Kreuzbergissa liikkuu, kannattaa kuitenkin kokeilla punk-kauppa Coretexin nimikko-olut. Sen voi ostaa liikkeestä ja juoda missä tahansa ulkona. Etikessä kehutaan, ettei se noudata oluen puhtaussäännöksiä. Ei ole nyt sitä hollilla kuvailtavaksi, mutta ihan hyvää oli.

Aion kirjoittaa niin oluista ja ravintoloista kuin alkoholikulttuurista ja -politiikastakin. Ennalta en tunne Saksaa. Oktoberfest oli ja meni. Sen lähinnä missasin, mutta Braufest Berlinistä julkaisen fiiliksiä pian.

Toivoisinkin toiveita ja vinkkejä. Mitä Berliinin olutskenestä haluatte kuulla? Mitä minun pitäisi ehdottomasti kokea?

Simo Raittila,
Berliinin kirjeenvaihtaja

*Eri Saksan alueilla puolestaan on hyvinkin kiinnostavia paikallisia oluita. Aitoa, elävää olutperinnettä. Näiden saatavuus Berliinissä vaikuttaisi kuitenkin vähän heikolta.
**Nämä eivät edes ole kaikista halvimpia oluita. On tullut maistettua jo sellaisiakin oluita, jotka ovat sekä halvempia että parempia.