Pubielämyksiä on taas kertynyt ja onkin korkea aika jakaa ne kanssanne. Ensimmäisenä mainittakoon Sheep Heid Inn, joka on Edinburghin ja mahdollisesti koko Skotlannin vanhimpia pubeja. Pubi itse väittää juuriensa juurtavan jopa vuoteen 1360(!??!) ja että Skotlannin (myöhemmin myös Englannin) kuningas James VI lahjoitti pubille lampaan pään pelattuaan skittleä (keilapeli) pubin pihamaalla. Niin tai näin, pubi on erittäin viihtyisä ja vanhoja seiniä koristavat nostalgiset valokuvat ja 1800-luvun esineet. Pubista löytyy myös pieni Beer Garden, sekin Edinburghin vanhin. Pubi sijaitsee Dunningstonin kylässä (nykyään kaupunginosa) aivan 1300-luvun kivikirkon kupeessa. Aivan pubin takana kohoaa Arthur’s Seat, Edinburghin mahtava kallioinen kukkula ja suosittu ulkoilukohde (aivan meren rannalla ja korkeutta silti yli 200m.) Pubin väki oli vanhemmanpuoleista kuten tämän tyyppisessä paikoissa yleensäkin, mutta tunnella oli oikein leppoisa. Olutvalikoima oli myös hyvä, perusskottioluiden lisäksi löytyi vierailevia oluita. Tällä kertaa kokeilen Islayn Angus Og Alea (4,5%, premium bitter). Maku on yhdistelmä humalaisuutta ja hedelmäisyyttä. Erityisen erikoiseksi Islay-panimon tekee se, että Islayn saari on erityisen tunnettu viskitislaamoista (niitähän on kahdeksan samalla saarella), mutta 2004 perustettu Islay panimo kasvattaa suosiotaan jatkuvasti. Panimo tuottaa tällä hetkellä kahdeksaa eri olutta. Maistelin myös Tadcasterin Caffreysiä (bitter, 4,2%) mutta tämä oli taas niin tyypillinen brittibitteri että sanottavaa ei yksinkertaisesti löydy.

Toinenkin pubi jonka tahdon mainita sijaitsee kaukana keskustasta, rauhallisella Cramondin asuma-alueella meren rannalla. Kyseessä on jälleen entinen erillinen kylä, jonka Edinburgh on kasvaessaan ympäröinyt. Alueella sijaitsee roomalaisen linnoituksen rauniot (siitä kelttiläinen nimikin caer-linnoitus, Amond-joen nimi). Aivan meren rannassa kylän päässä sijaitsee Cramond Inn, erittäin viihtyisä pubi jossa takassa palavat hiilet lämmittävät mukavasti. Asiakaskunta on paikallista, ja tuntuu viettävän pubissa aikaa reilumminkin sanomalehtiä lukien. Sisään poikkeaa myös väkeä sunnuntaikävelyltä, meren rannalla kulkee mukava rantatie joka on kävelijöiden suosioissa. Turisteja on turha bongailla, onneksi. Hanasta löytyvät perusskottioluet sekä lisäksi pubi tuntuu keskittyvän hieman yllättäen englantilaisen Samuel Smith’s panimon tuotteisiin. Panimo on kotoisin Yorkshiresta. Maistelin Old Brewery Bitteriä (4%) sekä Sovereign Best Bitteriä (4,1%). Näistä ensimmäinen oli perinteinen bitteri, toinen taas hieman metallinen, eikä kovin maltainen.

Näin siis rauhallisissa ”kylissä” keskustan ulkopuolella. Lisää muistoja luvassa myöhemmin…