Tällä viikolla ryhmämme Cogitem pohti nimikkotutkimuksestamme ’’Online weight-loss services and a calculative practice of slimming’’ inspiroituneena laihdutusta ilmiönä. Halusimme pohtia sitä näkökulmaa, että kannattaako laihdutus ylipäätäänkin vai onko se pelkkää ajan- ja rahanhukkaa. Artikkelimme koostuu ryhmäläistemme kesken jaetuista teemoista, joiden pohjalta jokainen laati yhden maksimissaan puolen sivun pohdinnan artikkelin yhteen näkökulmaa, jotka olivat raha, terveys, asenteet ja henkilökohtaiset kokemukset/oma pohdinta.
Laihduttamisen taloudellinen kannattavuus on monien valintojen summa
”Lihavuudesta ja siihen liittyvistä sairauksista aiheutui yhteiskunnalle vuonna 2011 arviolta n. 330 milj. euron kokonaiskustannukset. Valtaosa kuluista muodostui vuodeosastohoitopäivistä, lääkekustannuksista ja työkyvyttömyyseläkkeistä.
Väestön lihavuudesta seuraa yhteiskunnalle myös välillisiä kustannuksia, kuten sairauksista johtuva tuottavuuden aleneminen sekä sairauslomista johtuvat kustannukset.” (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos: lihavuuden kustannukset)
Mikäli asiaa katsotaan yksittäisen painonpudottajan vinkkelistä, niin riippuu paljon hänen omista valinnoistaan, kuinka hän painonpudotuksen toteuttaa ja paljonko käyttää siihen rahaa. Mikäli painonpudottaja syö normaalia ravitsemussuositusten mukaista ruokaa ja esim. lenkkeilee luonnossa ilman hankittua sykemittaria tai älykelloa sekä osallistuu vaikkapa kansanopistojen ryhmäliikuntaan, pysyy pudotuksen kulut kohtuullisina Yksin elävän alle 45-vuotiaan naisen ruokakustannukset kotona valmistetulle ruoalle 170€/kk. Liikuntavarusteet 5€/kk ja kulttuuriharrastukset, kausi- ja jäsenmaksut 13€/kk (Lehtinen &Aalto; Mitä eläminen maksaa, 2018). Kulut ovat suuntaa antavia, sillä kyseessä eivät ole painonpudottajat. Jos taas pudottaja hankkii sykemittarin tai älykellon ja ostaa yksityiselle liikuntasalille kausikortin tai painonpudotuksen nettivalmennuksen, niin silloin kulut nousevat jo selvästi, vaikka söisikin ruokasuositusten mukaisesti. Mikäli pudottaja haluaa pudottaa painoaan alkuun niukkaenergisillä dieettivalmisteilla esim. Nutriletilla, niin sen ohjeen mukainen käyttö (Nutrilett.fi) 3 viikossa maksaa 111,65€. Tokmannin Nutrilett Get Starded-paketin hintaa käytetty esimerkin laskemiseen.
Mikäli painonpudottaja onnistuu tavoitteessaan, niin silloin hän todennäköisesti saavuttaa pelkkiä hyötyjä, vaikka olisikin kuluttanut pudottamiseen rahaa tavanomaista enemmän. Mikäli painonpudotus epäonnistuu, niin silloin voi kokea haittana sen, että on käyttänyt rahaa erilaisiin painonpudotusta tukeviin investointeihin.
Laihdutus vaikuttaa terveyteemme – muttei aina positiivisesti
Painonpudotus kuulostaa helpolta: energiankulutuksen ollessa suurempi kuin energiansaanti, paino laskee. Miksi se sitten on niin haastavaa? Laihduttamista ajatellaan usein lyhytaikaisena kuurina, jonka jälkeen voidaan palata entisiin ruokailu- ja liikuntatottumuksiin. Usein toteutuneen painonpudotuksen jälkeen paino alkaa pikkuhiljaa nousta ja palaa lähtötasolle. Elimistölle on luontaista vastustaa muutoksia eli aineenvaihdunta voi olla tottunut lihavuuteen ja sen takia painonpudotus on haastavaa. (Aro 2015.) Painonpudotus kannattaa kuitenkin tehdä vähitellen, sillä liiallinen laihduttaminen ja alipaino voivat aiheuttaa riittämätöntä kalsiumin ja muiden mineraalien saantia. Vähäinen saanti voi johtaa siihen, että elimistö ottaa tarvitsemansa mineraalit suoraan luustosta heikentäen sitä. (Kinnunen 2016.)
Jo muutaman kilon painonpudotuksesta on hyötyä sokeri- tai rasva-aineenvaihdunnan tai kohonneen verenpaineen säätelyssä, mikäli painon muutos on pysyvä (Aro 2015). Painonpudotus voi lisätä ylipainoisen toimintakykyä, sillä se keventää oloa ja parantaa jaksamista. Ylipaino kuormittaa erityisesti tuki- ja liikuntaelimiä ja siksi painonpudotuksen avulla voidaan esimerkiksi vähentää oireilevan nivelrikon ilmaantumisen todennäköisyyttä. (Kinnunen 2016.) Terveyden ja hyvinvoinnnin laitoksen (2019) mukaan painonpudotuksen avulla riski sairastua esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, astmaan, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, dementiaan, masennukseen, uniapneaan, kihtiin, sappi- ja haimasairauksiin ja useisiin syöpäsairauksiin pienenee. Pitkäaikaisessa painonpudotuksessa tärkeintä on ruoka- ja liikuntatottumusten pysyvä muuttaminen (Aro 2015).
Onko asenteella merkitystä?
Viime vuosina niin mediassa kuin jo kansankin keskellä on levinnyt liike jossa kehotetaan suhtautumaan omaan kehoon positiivisesti. Henkisen puolen kehittyminen yhdistettynä tavallisiin terveellisiin elintapoihin, kuten säännöllisiin ateriarytmeihin on todettu tutkimuksissakin auttavan pysyvien painonhallintatulosten saavuttamisessa. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa tehdyssä Anna Keski-Rahkosen johtamassa tutkimuksessa tulokset viittasivat siihen suuntaan, että jatkuva laihduttaminen ei takaa tuloksia läheskään niin varmasti kuin kokonaisvaltainen terveydestä huolenpito. Omaan kehoon negatiivinen suhtautuminen ei siis tuo pitkällä aikavälillä monissakaan tapauksissa pitkäkestoisia tuloksia verrattuna prosesseihin, joissa painonpudotus aloitetaan henkisenä prosessina. Ehkä voidaan siis ajatella että tulevaisuudessa painonhallinta- ja pudotus tulevat entisestään kehittymään kokonaisvaltaiseen suuntaan.
Mitä me ajattelemme laihduttamisesta?
Onko painonpudotus nykyisin vain välineurheilua, orjallista terveyssuositusten seuraamista ja median luoma mielikuva siitä kuinka paljon elämä muuttuisi paremmaksi jos paino putoaisi? Maailmassa
vallitseva nykyinen länsimaalainen kulttuuri on tehnyt painonpudotuksesta osin epätasa-arvoista niin, että vain rikkailla on mahdollisuus päästä parhaisiin tuloksiin, käyttämällä esimerkiksi henkilökohtaista valmentajaa. Terveellinen ruoka on lisäksi kallista, mikä rajaa ostajakuntaa.
Laihduttaminen tuskin on koskaan pahasta, mikäli vain pystyy ylläpitämään painoaan laihdutusprosessin
jälkeen. Laihduttaminen ei ole kertaluonteinen asia ja jos tuloksiin on päästy noudattamalla tiukkaa treeniohjelmaa ja dieettiä keho ei jaksa sitä pidemmän päälle.
Tänä kehopositiivisuuden kulta-aikana ihmisten tulisi ensin hyväksyä oma kehonsa ja sen lähtötilanne ja sitä kautta etsiä motivaatiota painonhallintaan, eikä vain aloittaa elämäntaparemonttia siitä lähtötilanteesta, missä vihaa omaa kehoaan.
Mitä mieltä te olette painonpudoksesta, onko se kannattavaa vai pitäisikö meidän pyrkiä elämään kokonaisvaltaisesti terveellisemmin?
LÄHTEET
Aro, A. (2015). Laihduttaminen ja painonhallinta. Terveyskirjasto. Luettu 30.10.2019.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00055
Kinnunen, M. (2016). Jo viiden prosentin painonpudotuksella voi saada merkittäviä terveyshyötyjä. Yle. Luettu 30.10.2019.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/31/jo-viiden-prosentin-painonpudotuksella-voi-saada-merkittavia-terveyshyotyja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2019). Elintavat ja ravitsemus. Lihavuus. Luettu 30.10.2019.
https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/lihavuus
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos: lihavuuden kustannukset
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-lihavuusohjelma-20122015/lihavuus-lukuina/lihavuus-tulee-kalliiksi
Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja Anna-Riitta Lehtinen Kristiina Aalto
Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjettien päivitys vuodelle 2018
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/261735/Mita%cc%88_ela%cc%88minen_maksaa_2018_raportti.pdf?sequence=3&isAllowed=y
ravitsemussuositukset 2014
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf
www.nutrilett.fi