Kuinka hiljaista hiljainen tieto on?

…kysyy Ilkka Virtanen Pro gradu-tutkielmassaan! http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01163.pdf

Johtopäätöksissään Virtanen kuvaa mm. seuraavaa:

 ”Hiljaiseen tietämiseen on syytä suhtautua normaalina osana ihmisen tiedonkäsittelyä kuin organisatorisen kilpailuedun mahdollistavana erikoiskykynä. Itse asiassa hiljaisuudessa tapahtuva tiedostamaton tiedonkäsittely on ilmeisesti välttämätöntä, jotta ihminen voi selviytyä ja toimia mielekkäällä tavalla maailmassa.”

 Hiljaista tietoa on meissä kaikissa, mutta sen olemassaolo vaikuttaisi olevan ainakin osittain tiedostamatonta. Kun vertaamme Virtasen näkökulmaa ryhmämme otsakkeeseen ”Asiantuntijoiden hiljaisesta tiedosta voi kyllä puhua ääneenkin!”, voimme huomata lähestymistapojen eron. Ryhmämme otsake on erään tutkijan tutkimustuloksista kirjoitettu lööppi.

 

Miettikää hetki itseksenne tätä vastakkainasettelua ja kysykää itseltänne ”Mikä minussa on hiljaista tietoa, voisinko jakaa sitä toisille sekä voisiko sen julkituominen tuoda jollekulle lisäarvoa ja auttaa uuden oppimisessa?”

Tarkastellaanpa aihetta vielä työelämän asiantuntijuuden näkökulmasta. Sain kunnian haastatella liike-elämän johtotehtävissä työskentelevää henkilöä. Alla kysymykset vastauksineen:

 1.      Mitä asiantuntijan hiljainen tieto tarkoittaa työelämän näkökulmasta?

”Se on pitkän kokemuksen sekä asiakaskentän ja henkilöstön tuntemisen kautta tullutta osaamista, tietotaitoa ja viisautta.”

2.      Tuovatko asiantuntijat hiljaista tietoa aktiivisesti julki? Perustelut?

”Kyllä ja ei! Asiantuntijat tuovat omaa erityisosaamistaan sekä hyväksi havaittuja toimintatapoja herkemmin julki silloin kun tiedonjakaminen johtaa itseä hyödyttävään asetelmaan. Näin tapahtuu esimerkiksi yrityksen sisäisissä yhteistyöprojekteissa, jolloin jokaisen panostus vaikuttaa lopputulokseen. Tilanne on kuitenkin päinvastainen, mikäli työtehtävään sisältyy sisäinen kilpailuasetelma. Myös omaa mainetta menestyjänä suojellaan hyvin tarkkaan, sillä huipulla on mukavinta olla yksin.”  

3.      Pitäisikö hiljaista tietoa jakaa enemmän?

”Ehdottomasti pitäisi! Aina ei ole välttämättä niin, etteivätkö asiantuntijat haluaisi jakaa tietojansa ja taitojansa. Tietynlainen ihmistyyppi uskoo selviävänsä vaikeistakin työtehtävistä itse, eikä ole edes valmis vastaanottamaan toisten neuvoja ainakaan työkavereiden suunnalta.”

4.      Kuka hyötyisi asiantuntijan hiljaisesta tiedosta?

”Kaikki, koko työyhteisö tehtävästä riippumatta.”

5.      Mitä haluaisit aiheesta sanoa vielä näin lopuksi?

”Viisas johtaja huolehtii siitä, että hiljainen tieto siirtyy työyhteisön kesken, eikä erityisammattiosaaminen jää koskaan yhden henkilön varaan.”

 

Hiljainen ryhmä/ Heidi M.

 

Hiljaa

 

3 thoughts on “Kuinka hiljaista hiljainen tieto on?

  1. Susanna Airola/Yhteisö

    Kuka on asiantuntija, mitä asiantuntijuus on?
    Tieteellisen tutkimuksen kentällä on havaittu todeksi ilmiö: hiljainen tieto. Sitä on haarukoitu, kartoitettu, analysoitu ja paikannettu. Läheisesti tähän liittyy: kuka on asiantuntija, missä on asiantuntijuus, kenellä on oikeus nimittää kenet asiantuntijaksi? Kyse on vallasta, vaikka valtaan ei asiantuntijuuden paikallistamisella tähdättäisikään.

    Millainen tieto on tietoa, sertifioitua, hyväksyttyä ja laadullisesti tunnustettua yhteisöissä ja tiedeyhteisössä? Maailma tapahtuu, elämä tapahtuu, ilmiöt seuraavat todellisuudessa toinen toistaan huolimatta siitä ulottuuko tiede todentamaan tapahtumia, ilmiöitä, todellisuutta – saatika ekspilkoimaan sitä kaikille jaettavassa ja ymmärrettävässä muodossa.

    Hiljaisen tiedon tunnustamisella tunnustetaan samalla asiantuntijuuden olevan monisyinen kysymys. Kenellä on hallussaan asiantuntijuus? Kenen asiantuntijuus on hierarkisesti korkeammalle asettuvaa ja kenen vähemmän merkityksellistä? Millaista on dialoginen asiantuntijuus? Millaista olisi aito dialogisuus tiedon rakentamisessa ja rakentumisessa.

    Kolmas dimensio asiantuntijuuden sijainnin ja hiljaisen tiedon kysymyksissä on kokemustieto. Kokemustieto ja hiljainen tieto ovat osin päällekkäisiä. Kokemustieto on hiljaista tietoa kunnes se tehdään näkyväksi.

    Hiljaisen- ja kokemustiedon määrittely ja huomioon ottaminen tieteellisen tiedon käsitteistöön on ollut merkittävä kulttuurinmuutos. Sen on vaatinut taustakseen kulttuurista kypsymistä ja sen seurauksena on syntynyt kokonaan uudenlaista kysymyksenasettelua. Tämä historiallinen kehitys on hyvä tiedostaa. Mistä syntyy tarve puhua tiedosta ja vallasta, kelle valta on annettu ja keltä riistetty? Kuinka merkittäviä askeleita demokratian toteutumisessa tietokäsityksen muutokset ovat olleet? Ja miten käsittelemme jatkossa kysymyksiä tiedon hierarkioista. Jotkut kriteerithän tulee tiedolle aina määritellä, yhteisesti sovitut ja tiedeyhteisössä hyväksytyt. Toisaalta, mitään uutta ei synny, ellei myös tietokäsityksemme koko ajan muokkaannu. Uutta tietoa ei voi tavoittaa vanhoin konstein.

    Reply

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *