Opiskelemme kaikki kasvatustieteitä, suuri osa pääaineenaan ja osa sivuaineenaan. Ainakin pääaineenaan kasvatustieteitä lukeneet tunnistavat varmasti tilanteet sukujuhlissa, kun pitäisi osata selittää, mikä minusta tulee isona: ”Ei mummi, minusta ei välttämättä tule opettajaa”. Tällä tutkinnolla voi päätyä tekemään monenlaisia töitä, sen huomaa myös kuunnellessaan opiskelijatovereita ja heidän suunnitelmiaan. Yksi jostain syystä harvemmin mainittu tulevaisuudensuunnitelma opiskelijoiden parissa on tutkijan työ. Tapasimme ryhmämme kanssa nimikkotutkimuksemme tutkijan Susanna Hannuksen kurssin tiimoilta. Tämä tapaaminen tarjosi meille kurkistuksen tutkijan työhön konkreettisemmin kuin aikaisemmin:

”Mielestäni tapaaminen oli inspiroiva siinä mielessä, että olimme juuri itse pohtineet ja laatineet tutkimussuunnitelman omasta lööpistämme. Oli kiva kuulla jotain konkreettisia esimerkkejä, miten tutkimusta lähdetään tekemään ja toteuttamaan.” -Elina

Tapaamisessamme olimme kiinnostuneita muun muassa siitä, miten tutkijamme oli valinnut tutkimusaiheensa. Hannus kertoi olleensa aina kiinnostunut vallasta, arvoista, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta. Hän kuuli, että oli meneillään tutkimushanke laadun arvioinnista, ja nimenomaan laadun arvioinnista hallinnan tapana ja vallankäytön mekanismina. Hannus oivalsi, että tällaisessa lähestymistavassa yhdistyvät hänen kiinnostuksen kohteensa: hallinta ja valta, sekä se, mitä me pidämme arvokkaana. Laatuhan on jotain, minkä ajattelemme olevan arvokasta. Siten laadunarviointi on yhteydessä myös arvoihin. Näin Hannus päätyi tekemään tutkimusta monikerroksisesta uudesta hallinnan tavasta alakouluista sekä tarkastelemaan laadunarviointia hallinnan tapana.

”Keskeisimpänä tutkijatapaamisesta jäi mieleen VALTA, eli se, että ymmärretään, missä on valtaa ja kuka sitä käyttää. Valta kiinnostaa minuakin – muiden väärästä vallankäytöstä ei pääse välttymään näin arkielämässä.” – Heidi S.

Tutkijan työ ei siis ole vain tylsää papereiden pyöritystä ja tyhjänpäiväisten tieteellisten löytöjen metsästystä. Sen lisäksi, että tutkimus tuo uutta tietoa, tutkimuksella voi olla suurikin yhteiskunnallinen merkitys. Tiede ja tutkimus voivat toimia tärkeinä yhteiskunnan tilan tarkastelijoina. Tutkimuksen avulla voidaan nostaa esiin huomionarvoisia asioita, jotka ovat jääneet syystä tai toisesta pimentoon sekä osoittaa epäkohtia vallitsevassa todellisuudessa. Myös kurssimme alussa luennollamme vieraillut tutkija Kristiina Brunila totesi, että tutkimus on aina poliittista. Tämä tutkimuksen yhteiskunnallinen piirre nousee ehkä näkyvämmin esiin muun muassa meidän tieteenalallamme, kuin esimerkiksi luonnontieteissä.

”Minua kiinnostaa tutkimuksessa ja tutkimisessa juuri se laajempi yhteiskunnallinen ja inhimillinen merkitys, joka tutkimuksella voi olla välittömien tulosten lisäksi. Mielestäni onkin erityisen kiinnostavaa tarkastella nimikkotutkimuksemme aiheita, laadun arviointia ja koulutusta, ja pohtia, miten tämä markkinamaailmastakin lainattu laadun arviointi sopii yhteen koulutuksen ja kasvatuksen kanssa.” –Annu

Kysyimme nimikkotutkijaltamme, olisiko hänellä antaa meille opiskelijoille joitain vinkkejä sekä opintoja ajatellen että yleisestikin, jos vaikka joku meistä innostuu tutkimuksesta ja tutkijan työstä enemmänkin. Hannus suositteli tutustumaan erilaisiin tutkimusmenetelmiin, koska sitten on opiskelijana ja tutkijana sisäänpääsy monenlaisten ilmiöiden pariin. Hän myös halusi korostaa laadullisen tutkimuksen rikkautta: ”Vaikka lähtökohdasta lähdetään tekemään tutkimusta, se voikin muuntua ja elää se tutkimus. Koulujen arjen kautta voi löytyä todella monenlaisia käytäntöjä”.

Kaiken kaikkiaan tutkijan tapaaminen oli mielestämme mukava tapa tutustua tutkimuksen tekemiseen ja tutkijan arkeen:

”Tutkijatapaaminen oli tarvittava rohkaisu kvalitatiivisen tutkimuksen tekoon, sai sen kuulostamaan erittäin kiehtovalta. Mielenkiintoista ja jotenkin innostavaa, että voidaan tutkia myös tunteita ja aisteja; tärkeä pointti, koska tunteet ovat osa jokaisen ihmisen jokapäiväistä elämää.”-Elisa

”Tutkijan innostus ja omistautuminen asialle oli inspiroivaa. Lisäksi oli mukavaa, että tutkija oli tapaamisessamme kiinnostunut myös meistä ja meidän kiinnostuksen kohteistamme.” –Elina

”Tutkijasta minulle jäi mieleen hänen innokkuutensa – hän olisi voinut puhua näistä tutkimuksista vaikka koko päivän, ja hänellä oli vaikka mitä ajatuksia uusien tutkimusten varalle. Vaikka tutkiminen siis vaikuttaa todella pitkäjänteiseltä, kovalta työltä.” –Heidi S.

Ehkäpä myös meidän opiskelijoiden joukosta löytyy tulevaisuuden opettajien ja koulutussuunnittelijoiden lisäksi muutama tutkija?

Annu/ Isoveli valvoo