Suomi ja PISA (Programme for International Student Assessment). Tämän myönteisen yhteys on miltei kaikille tuttu. OECD:n vuodesta 2000 tehty, joka kolmas vuosi toistuva tutkimus on saanut mediassa laajasti huomiota. Tuoko PISA Suomelle tämän päivän jälkeen enää yhtä myönteistä huomiota?

Tänään ilmestyivät PISA 2012 ensitulokset. Päätutkimus on toteutettu kouluissa huhtikuussa 2012. Suomessa tutkimukseen osallistui noin 300 koulua ja siten noin 10 000 15-16-vuotiasta oppilasta. Tällä kertaa painopiste oli matematiikan osaaminen, jonka uutena alueena tuotiin tietokonepohjainen ongelmaratkaisu. Tuloksia pystytään nyt matematiikan alueella ensimmäistä kertaa vertaamaan vuoden 2003 tuloksiin. Suomen tulokset ovat heikompia kuin viime mittauksessa: matematiikan keskiarvo on pudonnut toiselta sijalta kahdenneksitoista. Myös muilla osa-alueilla (lukutaito ja luonnontieteet) Suomen tulokset ovat heikentyneet.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa opetusministeri Krista Kiuru toteaa:
“Tulosten yleinen lasku osoittaa, että suomalaista perusopetusta on lähdettävä voimakkaasti kehittämään. Käynnistän välittömästi laajapohjaisen työskentelyn suomalaisen peruskoulun tulevaisuuden turvaamiseksi”.

Tulokset näyttävät vahvasti ohjaavan keskustelua koulutuspoliittisesta kehityksestä. Myös Jyväskylän yliopistolla toimivan Koulutuksen tutkimuskeskuksen mukaan “PISA tuottaa tietoa, joka tukee koulutuksen ja opetuksen kehittämistä, sekä auttaa koulutuspoliittista päätöksentekoa niin Suomessa kuin muissakin osallistujamaissa”. PISA näyttää täten vaikuttavan hallinnan teknologiana ja laadun arvioinnin perustana (Hannus, 2007). Myös kilpailukykydiskurssia ja markkinakuria voi motivoida PISAlla: listauksessa nähdään niin maa-, kunta- kuin aluekohtaisesti, mitkä koulut löytyvät paremmasta tai huonommasta päästä. PISA-tulokset, vaikuttavat siten koulujen väliseen kilpailuun, sekä kouluvalintoihin.

Kuten Aino edellisessä blogipostauksessa totesi, PISA-tulokset näyttävät vaikuttavan vahvasti Suomessa käytävään koulutuskeskusteluun. Päivän mediahehkutus herättääkin mieleen kysymyksiä:

Onko PISA-tuloksilla liikaa valtaa koulutuspoliittisessa keskuudessa laadun arvioinnin mekanismina?
Onko PISA hyvä perusta laadun arvioinnille ja laadun kansainväliseen vertailuun?

Lähteet:
OKM tiedote: Pisa 2012: Suomalaisnuorten osaaminen laskussa (3.12.2013) http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2013/12/pisa.html
Susanna Hannus (2007): Monikerroksinen uusi hallinnan tapa alakouluissa
Pisan viralliset sivut: http://www.oecd.org/pisa/
Helsingin sanomat: Suomella kova lasku matematiikassa Pisa-vertailussa (3.12.2013) http://www.hs.fi/kotimaa/Suomella+kova+lasku+matematiikassa+Pisa-vertailussa/a1386038731112
Jyväskylän yliopiston Koulutuskeskuksen tutkimuslaitos https://ktl.jyu.fi/, http://ktl.jyu.fi/ktl/pisa, https://ktl.jyu.fi/pisa/ajankohtaista/julkistaminen