Moderni valtio ja kansalaisyhteiskunta

Tenttikirjallisuus:

Martin van Creveld: The Rise and Decline of the State (2002 (1999))

Risto Alapuro et al. (toim.), Kansa liikkeessä

  • Millaisia olivat Irma Sulkusen mukaan naisjärjestäytymisen erityispiirteet Suomessa
  • Järjestäytymisperiaatteiden kehitys Suomessa 1700-luvun lopulta vuoteen 1917
  • Esittele pääpiirteissään suomalaisen järjestäytymisen muodot autonomian alusta itsenäistymiseen
  • Kansainliikkeen ja luokkapohjaisen liikeen suhde autonomisessa Suomessa?

 

Lisäksi kaksi seuraavista:

Theda Skocpol: States and Social Revolutions

  • Vertaile Kiinan ja Venäjän yhteiskunnallisia vallankumouksia käyttäen hyväksesi Skocpolin huomioita
  • Mitkä loivat sosiaalisen vallankumouksen pohjan Venäjällä?

Risto Alapuro: State and Revolution in Finland

  •  Teollistumisen vaikutus Suomen luokka-rakenteisiin ja -suhteisiin ennen vuotta 1918
  • Suomalainen nationalismi
  • Alapuron tulkinta Suomen vallankumouksen luonteesta
  • Suomi Eurooppalaisessa kontekstissa 1809-1918. Voiko Suomea pitää Alapuron mukaan ”erityistapauksena” ja jos niin miksi.
  • Ulkoiset ja sisäiset tekijät Suomen kansalaissodan syttymisessä?
  • Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja oli Suomen ja Baltian maiden välillä 1900-luvun alkupuolen tapahtumissa?
  • Suomen teollistuminen ja sen erityispiirteet?
  • Suomalainen nationalismi modernisaatioprosessina
  • Pohdi Kirbyn ja Alapuron pohjalta vuosien 1905 ja 1917-18 tapahtumia
    Suomessa ja Baltiassa vertailevalta kannalta.
  • Miksi joukkojärjestäytyminen (mass organization) oli Alapuron mukaan niin voimakasta Suomessa?
  • Millainen oli sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vaikutus vallankumouksellisen tilanteen syntymiseen Suomessa vuosina 1917-1918?
  • Millainen oli itsenäisen Suomen poliittinen järjestelmä sisällissodan jälkeen
  • Venäjän ja venäläisten vaikutus Suomen vallankumoukseen ja sisällissotaan
  • Millainen oli kansallisen integraation ja luokkaintegraatio suhde Suomessa 1870-luvulta 1920-luvulle?
  • Miksi sosialidemokraattisesta puolueesta kehittyi nopeasti niin vahva joukkojärjestö?
  • Miten Alapuro luonnehtii joukkoliikkeen ja hallitsevien luokkien
    suhdetta Lapuan liikkeessä?
  • Miltä pohjin on mahdollista puhua ”keskeytetystä vallankumouksesta” (abortive revolution) Suomessa vuosina 1917-1918?
  • Kuinka suomalaisen nationalismin kehitys 1800-luvulta Venäjän vallankumoukseen 1917 asti vaikutti poliittiseen organisoitumiseen ja mobilisoitumiseen Suomessa?
  • Miksi joukkojärjestäytyminen (mass organization) oli Alapuron mukaan voimakasta Suomessa?
  • Miten sisällissota vaikutti Alapuron mukaan Suomen poliittisen järjestelmän kehitykseen?

Osmo Jussila: Suomen suuriruhtinaskunta 1809–1917 (Vastaa kahta kirjaa)

  • Millä tavalla Suomea pyrittiin lähentämään Venäjään Krimin sotaa edeltävänä aikakautena?
  • Miksi Suomen voidaan sanoa olevan sekä sääntö että poikkeus Venäjän autonomioiden keskuudessa?
  • Miten venäläiset ALUKSI suhtautuivat Suomen valtiokehitykseen ja
    ja ajatukseen Suomen ”valtiosta”?
  • Oikeustaistelu
  • Miten Krimin sota vaikutti siihen, että Suomalaisten ja Venäläisten tulkinnat Suomen asemasta poikkesivat vuosisadan loppua kohti yhä enemmän toisistaan?
  • Millä tavoin Suomi oli sekä sääntö että poikkeus Venäjän autonomioiden keskuudessa?

 


(Aikaisempaa kirjallisuutta)


Henrik Stenius: Frivilligt – jämlikt – samfällt. Föreningsväsendets utveckling i Finland fram till 1900-talets början med speciell hänsyn till massorganisationsprincipens genombrott

Charles Tilly & Sidney Tarrow: Contentious Politics

  • Miten Charles Tilly & Sidney Tarrow määrittelevät kiistan politiikan (contentious politics) teoksessaan?

David Kirby: The Baltic World 1772–1992

  •  Vertaa Suomen ja Ruotsin poliittisia tilanteita 1917-1939
  • Miten vuoden 1905 vallankumous vaikutti Suomeen ja Baltian maihin? Mitä eroja / yhtäläisyyksiä?
  • Miksi Suomessa säilyi parlamentaarinen järjestelmä 1920-30-luvuilla ja Baltian maissa ei?
  • Pohdi Kirbyn ja Alapuron pohjalta vuosien 1905 ja 1917-18 tapahtumia
    Suomessa ja Baltiassa vertailevalta kannalta.
  • Nationalismin aikakausi Itämeren alueella
  • Vertaa Suomen ja Baltian maiden sisäpoliittista kehitystä sotienvälisenä aikana (1918-1939)
  • Miten Kirby luonnehtii Baltian maiden ja Suomen tilannetta ”imperialismin aikana” (1871-1905)
  • Vertaile Suomea ja Baltian maita vuosina 1939-45
  • Vertaa Suomen ja Skandinavian maiden sisäpoliittista kehitystä maailmansotien välisenä aikana
  • Vertaa Suomen ja Norjan poliittista asemaa ja poliittisia oloja ajanjaksolla 1940-1975.
  • Vertaa Suomen ja Ruotsin poliittista elämää vuosina 1900-1950.
  • Mitä muutoksia Itämeren alueella tapahtui ’vallankumouksen aikakaudella’ (1772-1815)
  • Mitä edellytyksiä ja rajoituksia skandinavismin aatteella oli 1800-luvulla Itämeren alueella?
  • Vertaa muutoksia Saksan ja Venäjän asemassa Itämerellä 1905-1920