Apokalyptiikka Qumranin teksteissä

Hanna Vanonen

Mitä on apokalyptiikka?

Apokalyptiikalla tarkoitetaan ajattelutapaa tai maailmankatsomusta, joka saa ilmauksensa apokalypseissa eli ilmestyskirjallisuudessa. Termi apokalypsis on kreikkaa ja tarkoittaa paljastumista tai ilmestymistä. Apokalypsiksi kutsutaan tekstiä, joka käsittelee tulossa olevaa suurta käännettä, lopun aikaa, tuonpuoleisuutta ja salatun tiedon paljastumista. Tyypillisesti tiedot tulevasta käänteestä ja salatuista asioista saadaan apokalypseissa unien, näkyjen tai taivaallisten matkojen välityksellä. Juutalaisuuden piirissä apokalypsit saivat jalansijaa noin vuodesta 200 eaa. alkaen.

Apokalyptiselle ajattelulle luonteenomaisia teemoja ovat esimerkiksi erilaisten aikakausien erottelu, dualistinen eli kaksijakoinen ajattelu sekä enkelit ja muut tuonpuoleiset olennot. Historian ja tulevaisuuden tapahtumat nähdään tyypillisesti ennalta määrättyinä, ja ympäröivä maailma tulkitaan pahan valtakunnaksi. Apokalyptiikkaan liittyy lisäksi ajatus lopullisesta tuomiosta – mutta myös uuden ja paremman maailmanajan koittamisesta. Apokalyptisen kirjallisuuden yhtenä tehtävänä oli luoda lohtua ja toivoa niiden parissa, jotka eivät olleet kiinni vallankahvassa. Maailmanhistorian kulku on apokalypsien mukaan valtaapitävien aikaansaamista mullistuksista huolimatta lopulta tiiviisti Jumalan käsissä.

Mitkä tekstit edustavat apokalyptista ajattelua?

Meidän tuntemassamme Raamatussa on vain kaksi puhtaasti apokalyptiseksi kirjallisuudeksi luokiteltavaa teosta: Vanhassa testamentissa Danielin kirja ja Uuden testamentin puolella Johanneksen ilmestys. Ajanlaskun taitteessa sekä juutalaisuuden että kristinuskon piirissä käytettiin kuitenkin monia muitakin apokalypseja. Myös Qumranin liikkeen jäsenille apokalyptiikka oli ilmeisesti tärkeä osa uskonnollista ajattelua. Qumranin tekstien joukossa on säilynyt huomattavan useita kopioita esimerkiksi jo aiemmin tunnetusta Henokin kirjasta, joka sisältää useita apokalyptiikan tuntomerkkejä. Vaikka Qumranilta löydetyissä, ennestään tuntemattomissa teksteissä ei olekaan yhtään varsinaista apokalypsiä, apokalyptisia elementtejä on runsaasti esimerkiksi Sotakäärössä, Yhdyskuntasäännössä, Seurakuntasäännössä ja Damaskon kirjassa. Monissa Qumranin apokalyptisissa teksteissä apokalyptiset elementit on yhdistetty johonkin muuhun kirjallisuudenlajiin, esimerkiksi lakitekstiin. Myös Qumranin viisauskirjallisuudessa – ja Toisen temppelin ajan viisauskirjallisuudessa yleensäkin – hyödynnetään apokalyptisia teemoja.

Mikä oli apokalyptisen ajattelun merkitys?

Aikana, jona Qumranin liike syntyi ja vaikutti, juutalaiset kokivat monia poliittisia ja kulttuurisia mullistuksia. Nämä olivat omiaan luomaan tarvetta rohkaisun ja toivon teologiaa välittävälle apokalyptiselle kirjallisuudelle. Qumranilla käytössä olleet apokalyptiset tekstit ovat osa tätä laajaa ilmiötä. Qumranin liikkeessä apokalyptisella ajattelutavalla tuntuu kuitenkin olleen aivan erityisen korostunut asema verrattuna muihin juutalaisiin ryhmiin. Qumranilta löytyneen tekstikokoelman perusteella näyttää siltä, että Qumranin liikkeen yksi keskeinen olemassaolon syy oli juuri valmistautuminen lopun aikoihin. Esimerkiksi apokalyptinen ilmaisu ”päivien lopulla” esiintyy Qumranin teksteissä usein. Qumranin liike ajatteli ilmeisesti, että lopun aika oli käsillä heidän elinaikanaan. On kuitenkin huomattava, että kaikki Qumranin tekstit eivät välttämättä suoraan heijasta Qumranin liikkeen ajattelua.

Mitä on dualismi?

Dualistisen ajattelun mukaan on olemassa selkeä jako hyvään ja pahaan, valoon ja pimeyteen, oikeaan ja väärään. Dualistiseksi voitaisiin kutsua esimerkiksi sellaista näkemystä, jonka mukaan ihmiskunta voidaan jakaa selvästi hyviin ja pahoihin ihmisiin – ilman välimuotoja. Myös hyvien ja pahojen yliluonnollisten voimien taistelu on tyypillinen aihe dualistisessa ajattelussa.

Mitkä tekstit edustavat dualistista ajattelua?

Monissa Qumranin teksteissä esiintyy dualistista ajattelua. Jo ennen löytöjä tunnetuista Ensimmäisestä Henokin kirjasta ja Riemuvuosien kirjasta oli Qumranin luolissa useita kopioita. Löydettyjen kopioiden määrästä on päätelty, että nämä tekstit olivat Qumranin liikkeelle tärkeitä. Sekä Ensimmäisessä Henokin kirjassa että Riemuvuosien kirjassa dualistinen ajattelu on selvästi jo idullaan. Molemmissa esiintyy Jumalaa vastustava paholaishahmo, ensin mainitussa Asasael ja viimeksi mainitussa Mastema.

Myöhemmissä teksteissä dualistinen ajattelu tulee jo varsin selvästi esille. Yksi tunnetuimmista dualistisista teksteistä on Yhdyskuntasäännössä kuvattu oppi kahdesta hengestä: ”Hän [Jumala] asetti ihmiselle kaksi henkeä, joiden avulla ihmisen on vaellettava tuomionaikaansa asti. Nämä ovat totuuden henki ja eksytyksen henki. Totuus on peräisin valon lähteestä, ja eksytys on peräisin pimeyden lähteestä.” (1QS III,17-19) Kahden hengen kerrotaan suvereenisti määräävän koko ihmiskunnan historiaa: ”Näiden [kahden hengen] mukaan kaikkien ihmislasten historia määräytyy, ja kuulumisen näiden kahden hengen alaisuuteen ihmiset perivät sukupolvesta sukupolveen.” (1QS IV,15)

Sotakäärössä taas kuvataan valon lasten ja pimeyden lasten keskinäistä lopunajallista taistelua. Myös näihin kahteen sodan osapuoleen liittyy ajatus niiden ennalta määräytymisestä: ”Valon lapset aloittavat hyökkäämällä niitä vastaan, joiden arpaosana on olla Pimeyden lapsia.” (1QM I,1) Sekä valon että pimeyden puolella taistelee paitsi inhimillisiä myös yliluonnollisia voimia. Hyvän ja pahan voimien välinen taistelu on aiheena myös monissa hymniteksteissä, esimerkiksi Sapattiuhrin lauluissa.

Mikä oli dualistisen ajattelun merkitys?

Dualismin arvellaan yleensä tulleen juutalaisten ajatteluun Persiasta. Monissa Qumranin teksteissä dualismi sai huomattavan jalansijan: dualistinen ajattelu on lyönyt leimansa sekä käsitykseen maailmasta (Sotakäärössä kuvattu valon ja pimeyden lasten sota) että käsitykseen ihmisestä (Yhdyskuntasäännössä kuvattu oppi kahdesta hengestä). On kuitenkin vaikea sanoa, miten keskeinen osa Qumranin liikkeen ajattelua dualismi lopulta oli. Mahdollisesti monien Qumranilta löytyneiden tekstien heijastama dualismi tuki liikkeen erottautumista muista ja vahvisti siten sen identiteettiä.

Kirjallisuus

Nissinen, Martti

2001	Apokalyptiikka – Mitä, miksi ja milloin?

Ulfgard, Håkan

2009	”Eskatologia”. Aarre saviastioissa: Qumranin tekstit avautuvat. Toim. Jutta Jokiranta. Suom. Risto Nurmela. Helsinki: Kirjapaja, 293-305.

Wassén, Cecilia

2009	”Apokalyptiikka”. Aarre saviastioissa: Qumranin tekstit avautuvat. Toim. Jutta Jokiranta. Suom. Risto Nurmela. Helsinki: Kirjapaja, 279-291.