Qumranin kirjasto

Hanne von Weissenberg

Qumranin käsikirjoitukset

Qumranin raunioiden liepeiltä, läheltä Kuollutta merta, löydettiin yhdestätoista luolasta yhteensä noin 900 käsikirjoitusta. Käsikirjoitukset ajoitetaan vuosien 300 eaa. ja 70 jaa. väliseen aikaan. Suurin osa teksteistä oli kirjoitettu hepreaksi tai arameaksi, mutta myös muutama hyvin fragmentaarinen katkelma Vanhan testamentin kreikankielisestä käännöksestä eli Septuagintasta kuului kokoelmaan.

Luolista löydettiin sekä kopioita nykyisen Vanhan testamenttimme teksteistä että muuta juutalaista uskonnollista kirjallisuutta. Osa jälkimmäiseen ryhmään kuuluvista teksteistä tunnettiin jo ennestään, kuten Riemuvuosien kirja tai 1. Henokin kirja. Suurin osa oli kuitenkin aikaisemmin tuntematonta kirjallisuutta. Tutkijoilla oli siis varsinainen aarreaitta käsissään. Löytöjen ainutlaituusuudesta kertoo myös se, että ennen Qumranin löytöjä vanhin Vanhan testamentin käsikirjoitus tunnettiin 900-luvulta eli tuhat vuotta myöhemmältä ajalta (VT:n kaanonin synty).

Aiemmin tuntemattomat tekstit ovat avanneet aivan uuden näkökulman siihen aikakauteen, jona erilaiset juutalaiset liikkeet syntyivät ja kukoistivat. Tekstit auttavat myös paremmin ymmärtämään sitä ideologista ja teologista maastoa, jossa Jeesus ja ensimmäiset opetuslapset liikkuivat.

Tekstien ryhmittely

Tekstit voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään:

1) Raamatun käsikirjoitukset. Noin neljännes Qumranin kirjaston teksteistä on kopioita teksteistä, jotka tunnetaan kristittyjen Vanhasta testamentista eli juutalaisten Tanakista (Heprealaisesta Raamatusta). Kopioita oli kaikista Vanhan testamentin teksteistä lukuun ottamatta Esterin kirjaa. Eniten kopioita oli Psalmien kirjasta (36), 5. Mooseksen kirjasta (29) ja Jesajan kirjasta (21). Nämä ovat myös ne kolme Vanhan testamentin kirjaa, joita siteerataan eniten Uudessa testamentissa. (VT:n kaanonin synty)

2) Qumranin liikkeen omat tekstit. Toisen kategorian muodostavat tekstit, joiden ajatellaan edustavan Qumranin liikkeen ajattelua. Tähän ryhmään kuuluvat mm. Qumranin liikkeen elämää säätelevät tekstit Yhdyskuntasääntö ja Damaskon kirja, eskatologista sotaa kuvaileva Sotakäärö, rukouksia ja psalmeja sisältävä teos Hymnien kirja sekä Raamatun selitysteokset, jotka tulkitsivat VT:n kirjoja liikkeen historian ja kokemusten näkökulmasta. Tähän ryhmään kuuluu sekä yksittäistä kirjaa tulkitsevat kommentaarit eli pešerit (esim. Habakukin ja Nahumin pešerit) että yhtä teemaa useiden Vanhan testamentin tekstien kautta valottavat temaattiset pešerit (esim. Melkisedek ja Eskatologinen midraš). Kaikista näistä pešereitä lukuun ottamatta on myös löydetty useampia kopioita.

3) Muut juutalaiset tekstit, jotka eivät kuulu Vanhaan testamenttiin, mutta jotka eivät sisällä erityistä ”qumranilaista” terminologiaa tai ajattelua. Osa näistä teksteistä oli fragmentaarisia kopioita aiemmin tunnetuista apokryfeistä ja pseudepigrafeista. Qumranista löydettiin fragmentteja Tobitin kirjasta, Sirakin kirjasta, Jeremiaan kirjeestä, psalmista 151, Riemuvuosien kirjasta ja Ensimmäisestä Henokin kirjasta. Sekä Riemuvuosien kirja että Ensimmäinen Henokin kirja ovat säilyneet useina kopioina, mikä kertoo näiden tekstien merkityksestä Qumranin käsikirjoitukset koonneelle liikkeelle. Aiemmin tuntemattomista teksteistä tähän ryhmään kuuluvat todennäköisesti ainakin osa Qumranilta löytyneistä viisausteksteistä, Temppelikäärö sekä Qumranin kirjaston arameankieliset tekstit.

Kun koko laaja tekstikokoelma on julkaistu, on käynyt yhä selvemmäksi, että useiden tekstien kohdalla on hyvin vaikea tietää, olivatko ne erityisesti Qumranin liikkeen omia tekstejä vai osa sitä laajaa kirjallista tuotantoa, joka kukoisti toisen temppelin aikakaudella juutalaisten keskuudessa. Vaikeasti määriteltäviä ovat mm. viisaustekstit tai ns. raamatullinen rinnakkaiskirjallisuus. Raamatullinen rinnakkaiskirjallisuus sisältää teoksia, joiden laatijat käyttivät tuttuja tekstejä ja traditioita ja loivat niiden pohjalta uusia tulkintoja tutuista tarinoista (esim. Genesis-apokryfi, Temppelikäärö).

Kirjallisuus

Elgvin, Torleif

2009	Katsaus Qumranin tekstikokoelmaan. Aarre saviastioissa: Qumranin tekstit avautuvat. Toim. Jutta Jokiranta. Suom. Risto Nurmela. Helsinki: Kirjapaja, 41-48.

Weissenberg, Hanne von & Juhana Saukkonen

2000	”Qumranin kirjasto: Fragmenttien palapelistä valoa juutalaisuuden historiaan”. Tieteessä tapahtuu 4, 18-22. Verkossa.