Qumranista löydettyjä viisaustekstejä

Elisa Uusimäki

Qumranin luolista löydettiin useita tekstejä, jotka voidaan luokitella viisauskirjallisuudeksi. Ne voidaan jakaa edelleen aiemmin tunnettuihin ja aiemmin tuntemattomiin juutalaisiin viisauskirjoituksiin, joita on voitu tutkia vasta Qumranin tekstilöytöjen myötä. Siitä, mitkä löydetyistä käsikirjoituksista kuuluvat viisauskirjallisuuteen, on esitetty toisistaan hieman poikkeavia näkemyksiä. Seuraavaksi esitellään parhaiten säilyneet aiemmin tuntemattomat teokset, joita voidaan pitää kiistatta viisauskirjoituksina. Näitä ovat Ymmärtäväisyyden ohje, Salaisuuksien kirja, Tyhmyys: häpeämätön nainen, Viisauden lahja, Autuaaksijulistukset sekä toistaiseksi virallista suomenkielistä nimeä vailla olevat tekstit ”Viisauden opettajan sanat aamuruskon lapsille”, ”Oikeamielisyyden tiet” ja ”Ymmärtäväisyyden ohjeen kaltainen teos B”.

Ymmärtäväisyyden ohje (1Q26; 4Q415-418; 418a; 418c; 423)

Ymmärtäväisyyden ohje on laajin Qumranista löydetty viisauskirjoitus. Se on ymmärtäväisyyttä tavoitteleville osoitettu opetusteksti, jonka useat aiheet ovat yleisluontoisia: ne käsittelevät eri elämänalueita kuten Jumalan huolenpitoa, ihmissuhteita ja avioliittoa sekä talouteen liittyviä asioita. Tekstin sisällön keskeisin termi on ”elämän salaisuus” (raz nihyeh), tietylle joukolle paljastettu erityinen ilmoitus, jonka opiskelun luvataan johtavan tietoon. Sen omaksumisella on sekä käytännöllisiä, maanpällistä elämää koskevia että lopunajallisia seurauksia. Tekstin maailmankuva on dualistinen, ja hurskaan elämän tavoite on lopunajallinen: siihen sisältyy eskatologinen usko viimeiseen tuomioon osana Jumalan suunnitelmaa.

Salaisuuksien kirja (1Q27; 4Q299-301)

Salaisuuksien kirja on Ymmärtäväisyyden ohjeen tavoin vahvasti eskatologinen ja apokalyptinen viisausteksti, jossa esiintyy termi ”elämän salaisuus”. Kirjoitus kuvaa pahan lopullista hävittämistä ja maailman muuttumista: aikojen lopussa Jumala rankaisee pahaa, vääryyden lapset teljetään ja pahuus lakkaa ikuisiksi ajoiksi. Jumala tietää ja määrää kaikki tapahtumat ja suunnitelmat edeltä käsin. Kaikki ihmiset eivät säästy lähestyvältä Jumalan tuomiolta, koska heiltä puuttuu tarvittava tieto. ”Elämän salaisuus” onkin lopunaikoihin liittyvä tiedon kohde. Tekstissä kerrotaan siitä, kuinka viisaat keskittyvät ikuisiin salaisuuksiin ja viisauden alkuperään, kun taas taikuuden harjoittajat tulkitsevat vertauksia ilman ymmärrystä. Salaisuus on suljettu ja käsittämätön näky, mutta vihjeet viisauden löytymiseen ovat Jumalan luomakunnassa. Myös menneisyyttä tutkimalla voi oppia. Lisäksi tekstissä korostuu Jumalan saama kunnia.

Tyhmyys: häpeämätön nainen (4Q184)

Qumranin viisausteksteissä esiintyy melko usein naiseksi henkilöity viisauden hahmo, mutta myös Sananlaskujen kirjassa esiintyvä henkilöity tyhmyys tunnetaan Qumranista löydetystä, aiemmin tuntemattomasta viisaustekstistä Tyhmyys: häpeämätön nainen. Tyhmyys kuvaillaan tekstissä naiseksi, joskin siitä puhutaan abstraktimmin kuin Sananlaskujen kirjassa. Tyhmyyden kuvataan viettelevän ja yrittävän johtaa hurskaan miehen turmioon. Naiseksi henkilöity tyhmyys yhdistetään myös hepreankieliseen sanaan sheol, joka tarkoittaa sekä kuolemaa että tuonelaa.

Viisauden lahja (4Q185)

Myös Qumranista on löydetty viisaus- ja Israel-traditioita yhdisteleviä tekstejä, joista tunnetuin on viisausopetus Viisauden lahja. Se osoitetaan ryhmälle, jota puhutellaan eri tavoin (ihmisen pojat, kansani, te yksinkertaiset ja poikani). Tekstissä korostuu ihmisen pienuus ja katoavaisuus suhteessa Jumalaan. Siinä mainitaan Israel ja Israelin historian keskeisiä henkilöitä, patriarkat Iisak ja Jaakob, sekä keskeinen tapahtuma, Egyptistä vapautuminen. Lisäksi tekstissä esiintyy henkilöity viisauden hahmo, joka yhdistetään tooraan. Tekstissä kehotetaan etsimään ja kulkemaan aktiivisesti oikeaa tietä, mutta samanaikaisesti se korostaa viisauden olevan Jumalan Israelin kansalle antama lahja ja perintö. Lisäksi Viisauden lahja sisältää eskatologisia vivahteita: siinä puhutaan Jumalan enkeleistä ja tulevasta tuomiosta.

Autuaaksijulistukset (4Q525)

Teksti tunnetaan erityisesti siihen sisältyvistä autuaaksijulistuksista, mutta se on sisällöltään monipuolinen viisauskirjoitus. Se kehottaa viisauden saavuttamiseen, ja opetuksessa käytetään viisauskirjallisuudelle tyypillisiä aiheita, joita ovat kahden tien traditio, huolelliseen puheeseen liittyvä opetus sekä ajatukset Herran pelosta ja jälkimaineesta. Tekstissä esiintyy henkilöity viisauden hahmo. Kuulijaa kehotetaan tavoittelemaan viisautta sekä pitämään siitä kiinni, sillä viisauden saavuttamisesta luvataan palkintoja. Teksti myös painottaa tooran merkitystä sekä yhdistää viisauden ja tooran läheisesti toisiinsa. Siinä puhutaankin autuaasta ihmisestä, joka saavuttaa viisauden ja vaeltaa Korkeimman laissa, joten viisaus ja toora tulevat jopa samastetuiksi toisiinsa. Lisäksi muutamat käsikirjoitukseen kuuluvat fragmentit ovat eskatologisesti värittyneitä.

”Oikeamielisyyden tiet” (4Q420-421)

Tekstissä kuvaillaan viisaan ja hurskaan luonteenpiirteitä. Hurskas ihminen kulkee Jumalan teitä, on nöyrä, huolellinen, kärsivällinen ja varovainen kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa, etsii totuutta ja oikeutta sekä on uskollinen oikeamielisyyden teille. Tekstissä käsitellään myös viisausteksteille harvinaiseen tapaan temppelipalvelusta ja uhrikulttia. Siinä puhutaan seurakunnan tai yhteisön oloista, mikä on herättänyt keskustelua tekstin suhteesta Qumranin liikkeeseen, mutta koska useat kohdat perustuvat tutkijoiden laatimiin rekonstruktioihin, näkemykselle ei ole riittäviä perusteita.

”Viisauden opettajan sanat aamuruskon lapsille” (4Q298)

Kyseessä on opettajan (maskil) tyyliltään kehottava opetus, joka osoitetaan ”aamuruskon lapsille”. Termi ”aamuruskon lapset” muistuttaa Qumranin liikkeen omissa teksteissä esiintyvää ilmaisua ”valon lapset”. Tekstin onkin arveltu olevan mahdollisesti Qumranin yhteisön oma opetusteksti. Teksti on kirjoitettu kryptisellä käsialalla, ja sen maailmankuva on apokalyptinen. Se on kiinnostunut kosmologisista asioista ja moraalisesta opetuksesta.

”Ymmärtäväisyyden ohjeen kaltainen teos B” (4Q424)

Tekstin opetus suunnataan jollekin henkilölle, jolla on yhteyksiä kaupankäyntiin ja oikeustapauksiin. Ihmisten jako kahteen kategoriaan (viisaat ja hurskaat vs. tyhmät ja pahat) on tyypillistä juutalaiselle viisauskirjallisuudelle, ja se näkyy myös kyseisessä tekstissä. Siinä kuvaillaan henkilöitä, joihin ei pitäisi luottaa ja joita tulisi vältellä. Kyseisiä henkilöitä ovat esimerkiksi valehtelijat, kateelliset, äkkipikaiset ja tyhmyrit. Lisäksi tekstissä listataan henkilöitä, joilla on suotavia luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia. Myönteistä huomiota saavia ovat viisaat, varovaiset, rehelliset ja anteliaat ihmiset.