Aadan tutkimuksessa tarkastellaan lasten varhaiskasvatuksessa viettämien vuosien yhteyttä heidän sosiaaliseen suuntautumiseensa ja tärkeimpiin huomionkohteisiin. Aineisto kerättiin Progressive Feedback -hankkeessa havainnoimalla lapsia: 20 457 havaintoa 972 kuusivuotiaasta 360 lapsiryhmästä Suomessa. Tulosten mukaan lasten varhaiskasvatuksessa viettämillä vuosilla on yhteys heidän sosiaalisiin orientaatioihinsa ja tärkeimpiin huomion kohteisiin, Muutokset olivat erilaisia tytöillä ja pojilla. Mitä pidempään lapset olivat osallistuneet varhaiskasvatukseen, sitä vähemmän mukautuvaa suuntautumista havaittiin. Alle vuoden varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten havaittiin osallistuvan vähiten. Hallitseva suuntautuminen lisääntyi mitä pidempään lapset olivat osallistuneet varhaiskasvatukseen. Yli neljä vuotta varhaiskasvatuksessa olleet kiinnittivät harvoin huomiota ei-sosiaalisiin esineisiin ja aikuisiin ja kiinnittivät usein huomiota useisiin lapsiin.

Koska sekä osallistaviin että hallitseviin sosiaalisiin suuntauksiin kuuluu vaikuttaminen varhaiskasvatuksen oppimisympäristöön, voidaan päätellä, että enemmän varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat osallistuvampia verrattuna lapsiin, jotka ovat olleet vähemmän aikaa varhaiskasvatuksessa. Tulokset näkyvät taulukossa (klikkaa taulukkoa suurentaaksesi sitä). Observoijat eivät tienneet, kuinka kauan lapset olivat viettäneet aikaa varhaiskasvatuksessa, joten löydetyt erot eivät perustu tarkkailijoiden olettamuksiin. Tulokset ovat tilastollisesti merkittäviä. Kaiken kaikkiaan mitä enemmän lapsi viettää aikaa varhaiskasvatukseen, sitä enemmän lapsella on vaikutusta sosiaalisissa tilanteissa!

Aada Heikkilä & Jyrki Reunamo (2023) The years children spent in early education in relation to their social relations and objects of attention, European Early Childhood Education Research Journal, DOI: 10.1080/1350293X.2023.2254534