International open access webinar about ECEC research and practices (panel with Finnish researchers)

Suomen Varhaiskasvatus ry (https://eceaf.org/).on julkaissut paneelikeskustelun, jonka aiheena on varhaiskasvatuksen tutkimus ja käytäntö. Videolla Suomalaiset varhaiskasvatuksen tutkijat keskustelevat teemoista:

  1. Varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksen kehittäminen
  2. Varhaiskasvatuksen pedagoginen kehittäminen
  3. Kriittistä tulevaisuun arviointiin

Panelistit ovat professori Heidi Harju-Luukkainen, professori (emerita) Eeva Hujala, dosentti, vastuullinen tutkija Jyrki Reunamo, Yliopistonlehtori Jonna Kangas,yliopistonlehtori Merja Koivula, post-doc-tutkija Jenni Salminen ja post-doc-tutkija Samuli Ranta. Tämän kansainvälisen webinaarin on järjestänyt JECER (https://jecer.org/).

 

Pedagoginen johtajuus ja lasten toimintaan sitoutuneisuus

Vivianne Ruohola esitteli Kasvatustieteen päivillä Kehittävän Palautteen tuloksia (muut esitystä valmistelevat tutkijat olivat Elina Fonsén, Helsingin yliopisto; Leena Lahtinen, Reunamo Education Research; Petra  Salomaa, Reunamo Education Research; Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto ja Reunamo Education Research. Johtamisella osoittautui olevan suoria yhteyksiä Karvin Laadun indikaattoreihin. Kyseessä on ensimmäinen laajamittainen tutkimus, jossa voidaan tarkastella Karvin laadun indikaattoreiden käytännön toteutumista johtamisessa kahdella riippumattomalla mittarilla toteutettuna. Klikkaa Power Point esityksen linkkiä. Esitys_kasv.tiet.päiv._261121.

 

Miten lasten fyysistä aktiivisuutta ja liikkumista kannattaa mitata?

Piilo on tutkimus- ja kehittämishanke pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seurannan kehittämiseksi. Vuosina 2019–2021 toteutetun hankkeen aikana monitieteisessä asiantuntijatyössä valittiin ja kehitettiin väestötasoiseen tiedonkeruuseen soveltuvia
mittausmenetelmiä 4–6-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden, motoristen taitojen sekä liikkumiseen liittyvien tekijöiden selvittämiseksi Suomessa. Kehittävä Palaute on ollut hankkeessa mukana alusta alkaen.
Eri mittareita on tärkeä verrata keskenään, jotta voidaan selvittää, millä tavoin lasten liikkumisesta saadaan mahdollisimman todenmukaista tietoa. Suora havainnointi on pätevä ja luotettava sekä suosittu lasten fyysisen aktiivisuuden
mittausmenetelmä. Ei ole kuitenkaan yhtä yhteisesti hyväksyttyä “oikeaa” mittaria fyysisen aktiivisuuden määrittämiseen, kuten yllä olevasta kuviosta nähdään. Kehittävän Palautteen mittarin etuna on kuitenkin, että fyysinen aktiivisuus kytketään kontekstiinsa, oppimiseen, emootioihin, sosiaalisuuteen ja aikuisen toimintaan, jolloin fyysisen aktiivisuuden merkitystä voi tarkastella laajasti osana ihmisen hyvinvoinnin kehittymistä. Liikkuminen onkin tärkeä, ei vain fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta, vaan harjaantumisena ohjaamaan omaa sekä muiden kasvua ja kehitystä. Mielenkiintoinen ja tärkeä raportti on osoitteessa https://www.likes.fi/wp-content/uploads/2021/09/Piilo_tulosraportti-1.pdf

Tiedejulkaiseminen varhaiskasvatusta kehittämässä

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, JECER -tiedelehti sekä useiden yliopistojen yhteistyössä järjestämä varhaiskasvatuksen seminaari. Jyrki Reunamo esitteli seminaarissa tutkimusperustaista varhaiskasvatuksen kehittämistä Kehittävän Palautteen näkökulmasta. Esityksen tallenne on nähtävissä osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=cmVv-qc10ks. Esitys on 25 minuuttia pitkä, eikä siinä ehditä juuri alkua pidemmälle. Toivottavasti tulee kuitenkin selväksi, miten tutkimus ja käytäntö tarvitsevat toisiaan ja ruokkivat toisiaan.

Suuret kiitokset JECER-lehden toimituskunnalle ja arvokasta työtä tehneille/tekeville varhaiskasvatuksen kehittäjille, tässä tapauksessa erityisesti Heidi Harju-Luukkaiselle ja Jonna Kankaalle.

Sosiaaliset orientaatiot Taiwanissa

Professori Hui-Chun Lee (Tzu-Chin University) ja Li-Chen Wang  Chung Gung University) ovat kirjoittaneet artikkelin lasten sosiaalisista orientaatioistaTaiwanissa Kehittävän Palauteen datan pohjalta. Aineistossa oli 366 taiwanilaista 3–6-vuotiasta päiväkotilasta. Lapset haastateltiin sosiaalisen orientaation selvittämiseksi. Tulokset osoittivat, että mukautuva orientaatio on yleisin opettajatilanteissa. Toiseksi yleisin vastaus oli osallistuva orientaatio. Osallistuva orientaatio lisääntyi iän myötä, kun taas erillinen ja mukautuva orientaatio vähenivät.iän myötä. Yleisin vastaus vertaistilanteissa oli osallistuva orientaatio, ja tämä suuntaus lisääntyi
tasaisesti iän myötä; lapset ilmaisivat yhä todennäköisemmin itsensä kehittävänsä asioita yhdessä toisten lasten kanssa. Pienillä lapsilla oli varttuneempia lapsia enemmän omaehtoista orientaatiota, jossa ei otettu huomioon toisen näkökulmaa, vaan keskityttiin oman agendan toteuttamiseen. Taulukko näyttää sosiaaliset orientaatiot vertaiskontakteissa (同儕情境) ja opettajien kanssa (師長情境). Linkki artikkeliin DOI: 10.6192/CGUST.2016.6.24.1.

Musiikki on erityisen tärkeää 1-3-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa

Kehittävän Palautteen aineisto paljastaa, että erityisesti pienten lasten osalta musiikilla ja laulamisella on selkeitä ja tärkeitä yhteyksiä lasten hyvinvointiin. Lapset joiden ryhmissä painotettiin musiikkia/laulamista ilmaisivat enemmän positiivisia emootioita ja sitoutuivat toimintaan paremmin. Lisäksi nämä lapset olivat useammin sosiaalisesti mukautuvia ja heillä oli enemmän osallistuvaa vuorovaikutusta aikuisten kanssa. Musiikki oli siis yhteydessä vahvaan, kestävään ja luovaan vuorovaikutukseen. Samaa positiivista vaikutusta ei havaittu isommilla lapsilla. 1-3-vuotialla musiikki liittyy monin tavoin laadukkaaseen pedagogiikkaan, kun isommilla lapsilla samaa ei havaittu. Tämä viittaa siihen, että pienten puolella musiikki on paremmin integroitunut hyvinvoinnin pedagogiseen käyttöön, kun taas isommilla lapsilla musiikin yhteydet pedagogiikkaan jäivät näkymättä. Tulokset korostavat sekä musiikin tärkeyttä pienten hyvinvoinnissa, että musiikin vähäiseen pedagogiseen integrointiin isommilla lapsilla. Artikkelin tiedot alla:

Ruokonen, I., Tervaniemi, M. & Reunamo, J. (2021). The significance of music in early childhood education and care of toddlers in Finland: An extensive observational study. Music Education Research. DOI 10.1080/14613808.2021.1965564.

Kehittävä Palaute ja tarinankerronta

Kehittävä Palaute on mukana laajassa CREDU- hankkeessa. Yhtenä osana hanketta on ollut tarinankerronnan vaikutukset varhaiskasvatuksessa. Tutkimuspäiväkodeissa hyödynnettiin professori Mirjam Kallandin kehittämää jaetun tarinankerronnan metodia SAGA. Siinä yhdessä lapsen kanssa keskustellen häntä johdatellaan miettimään tunteita ja vuorovaikutusta. Toisena tutkimuksen opetusmetodina hyödynnettiin Pikkuli-nimisen animaatiohahmon ympärille rakennettua toimintaa. Pikkuli-lintu kommunikoi ilmeillä, eleillä ja äännellen – mutta ilman puhetta tai kertojaa.  Lue lisää.

Outi Arvolan Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten varhaiskasvatuksen väitöskirja saatavilla

Outi Arvolan väitöskirja Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana on nyt saatavilla verkossa osoitteessa https://www.utupub.fi/handle/10024/152202. Väitöstilaisuus 23.6. klo 12:00 Turun Yliopistossa! Etäyhteyden linkki löytyy oheisesta tiedotteesta: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-kasvatustiede-km-outi-arvola

Missä päiväkodin toiminnoissa lapset liikkuvat?

Anna-Liisa Kyhälän, Jyrki Reunamon ja Juha Valtosen artikkeli Children’s time use and moderate-to-vigorous physical activity in early education and care in Finland on hyväksytty julkaistavaksi Jufo-1-julkaisussa South African Journal of Childhood Education. Anna-Liisa vertaa kiinnostavasti lasten eri toiminnoissa kuluttamaa aikaa ja näiden toimintojen liikunnan määrän välistä suhdetta.

KM Outi Arvola väittelee varhaiskasvatuksen monikulttuurisuudesta

Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Mikko Ojala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Minna Kyttälä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.