Kulttuuritietoinen kasvatus

Kehittävän Palautteen aineistosta tehty artikkeli kultturitietoisesta kasvatuksesta on juuri julkaistu Ammattikasvatuksen aikakauskirjassa. Tutkimuksen tulosten perusteella eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta tukevissa varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä näyttäytyvät keskeisinä tekijöinä kasvattajien luomat, lasten osallisuutta mahdollistavat käytännöt, kuten perheiden huomiointi, vapaan leikin ohjaus, lukemistilanteet ja varhaiskasvatuksen pedagoginen johtaminen. Ammatillisen osaamisen kehittymisessä keskeistä on kasvattajien kieli- ja kulttuuritietoisen työn reflektoiva tarkastelu.

Arvola, O., Reunamo, J. & Kyttälä, M. (2020). Kohti kieli- ja kulttuuritietoista kasvatusta. Kasvattajat lasten osallisuuden mahdollistajina varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 01/2020.

Koronavirus ja lapsen pelot

Lapset pelkäävät harvoin varhaiskasvatuksessa, mutta nyt on hetki, jolloin on hyvä olla erityisen herkkänä lasten kokemuksille. Lapset tarvitsevat turvallisen kontaktin ja riittävästi tukea kyetäkseen käsittelemään pelkojaan. Aikuisen on siedettävä lapsen ahdistusta ja oltava läsnä lapsen tarvitessa tukea pelkojensa käsittelyyn, sitä enemmän, mitä epävarmemmaksi lapsi itsensä kokee. Aikuisen hyväksyvä, vastaanottava, avoin, herkistyvä ja huomioiva suhtautuminen on tärkeää pitää tilanteessa yllä, vaikka aikuista itseäänkin ahdistaisi. Aikuisen ei tule kiirehtiä kertomaan koronaviruksesta tietoja päästäkseen omasta ahdistuksestaan, vaan löytää kontakti lapsen mielikuviin ja keskittyä niihin. Kun lapsi ja aikuinen löytävät yhteisen kokemuksen, lapsi voi käsitellä pelkoaan yhdessä aikuisen kanssa. Aikuisen ei tarvitse kiirehtiä lapsen kokemuksen ohi selittämään asioita, vaan olennaista on lapsen kokemus pelkojen jakamisesta ja hyväksymisestä. Kun akuutti pelko hellittää, voi toki keskustella asiaan liittyvästä tiedoista. Lapsen kanssa yhdessä rakennettu leikki on paras tapa käsitellä yhteisiä mielikuvia. Lapsen on saatava kokemus, että hän voi jakaa pelkonsa ja selvitä siitä. Lue lapsen peloista varhaiskasvatuksessa https://www.mv.helsinki.fi/home/reunamo/apu/pelko.pdf.

Yhteiset säännöt ja sääntöjen tuottaminen varhaiskasvatuksessa?

Ei-kantasuomalaisilla ja ei-suomenkielisillä lapsilla on haasteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Arvolan, Pankakosken, Reunamon & Kyttälän (2020) juuri julkaistun artikkelin mukaan maahanmuuttajataustaisilla lapsilla observoitiin vähemmän osallistuvia sosiaalisia suhteita kuin kantaväestön lapsilla. Monikulttuuriset lapset leikkivät vähemmän roolileikkejä ja enemmän sääntöleikkejä kuin muut lapset. Näyttää siltä, että sääntöleikit ovat hyvä tapa osallistaa monikulttuurisia lapsia yhteiseen tekemiseen, sillä ne sisältävät yhteisen rakenteen. Toisaalta roolileikkiä tulisi aktiivisesti vahvistaa, sillä nyt monikulttuuriset lapset harjaantuvat vähemmän tuottamaan yhteistä kulttuuria muiden lasten kanssa. Näin monikulttuuriset lapset harjanntuvat vähemmän tuottamaan uusia sosiaalisia rakenteita muiden lasten kanssa. Kuviossa näkyvät sosiaalisen orientaation erot kantaväestön ja monikulttuuristen lasten välillä.

Outi Arvola, Kaisa Pankakoski, Jyrki Reunamo & Minna Kyttälä (2020): Culturally and linguistically diverse children’s participation and social roles in the Finnish Early Childhood Education – is play the common key?, Early Child Development and Care,
https://doi.org/10.1080/03004430.2020.1716744

Miten liikkumista mitataan luotettavasti?

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES johtaa pienten lasten liikunnan iloin, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seurannan PIILO-hanketta. Erityisenä tarkoituksena on parantaa kansallisen tason seurantatietoa ja sen käyttämistä varhaiskasvatuksen liikkumisen edistämiseen. Hankkeessa verrataan keskenään erilaisia fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen arvioinnin mittausmenetelmiä. Hanke käynnistyi keväällä 2019. Kehittävä Palaute on mukana hankkeessa.

`Liikkumisen mittaaminen ei ole yksinkertainen asia. Päiväkotimittauksissa 2019 verrattiin fyysisen aktiivisuuden mittareita päiväkodissa. Tavoitteena on ollut vertailla kiihtyvyysanturimittareiden ja havainnoinnin tuloksia. Mittareiden vertaileminen tapahtui tavallisten päiväkotipäivien aikana. Pilotti on toteutettu Jyväskylän lähikunnissa syksyllä 2019. Lapsen fyysistä aktiivisuutta mitattiin kolmeen eri kohtaan kehoa asetettavilla kiihtyvyysantureilla sekä sykemittarilla. Kiihtyvyysanturimittausten lisäksi lapsen fyysistä aktiivisuutta ja hänen toimintaympäristöään päiväkodissa havainnoitiin kolmella eri menetelmällä, joista yksi oli Kehittävä Palaute. Havainnoijat ovat olleet menetelmiin koulutettuja mittaajia.

Vuonna 2020 hankkeen toisessa vaiheessa mittauksia toteutetaan varhaiskasvatusyksiköissä. Hankkeen lopuksi 2020 valmistuu raportti, joka kuvaa johtopäätöksenä suunnitelman pienten lasten liikkumisen väestötason seurannan toteutuksesta perusteluineen. Lisätietoa hankkeesta osoitteessa https://www.likes.fi/tutkimus/piilo-tutkimus-ja-kehittamishanke.

Kehittävän palautteen kannalta hanke on erinomainen tapa saada lisätietoa havainnoinnin luotettavuudesta ja kriteerivalidiudesta (havainnoinnin yhteydet muihin mittareihin).

Pelko ja ahdistus varhaiskasvatuksessa

Pelko ja ahdistus ovat lajeille tyypillisiä sopeutumisreaktioita. Olemme observoineet näitä tunteita osana muita emootioita jo vuodesta 2015. Satunnaisotantaan perustuvan observoinnin ansiosta voimme antaa luotettavan kuvan ahdistuksen ja pelon havaituista määristä ja yhteyksistä lasten taipumuksiin, oppimisympäristöön ja johtamiseen. Ahdistusta ja pelko ilmeni keskimäärin 43 sekuntia päivässä lasta kohden. Eniten pelkoja esiintyy aamulla. Toimintana pelot ovat yliedustettuna ulkoilussa, lapsi on tällöin yleensä vailla fokusta toiminnalleen, toiminta on usein keskeytyvää ja huomio hajautuu monenlaisiin kohteisiin. Pelkotilanteissa lapsi on usein vetäytyvä tai omaan näkökulmaansa sidottu. 1-3-vuotiailla on eniten pelkoja, vaikka heidänkin pelon emootioiden osuus on vain 0,26%. Tytöillä on jonkin verran enemmän pelkoja kuin pojilla. Pelon emootiot varhaiskasvatuksessa eivät ole kuitenkaan leimallisesti avuttomien lasten kokemuksia, vaan sensitiivisten ja taitavien lasten kokemuksia. Pelko varhaiskasvatuksessa ei näyttäydykään pelkästään negatiivisena, vaan se ilmaisee rohkeutta kokea tunteita ja kykyä tarttua pelosta huolimatta tärkeinä koettuihin asioihin. Vain riittävän turvalliseksi olonsa kokevaa lasta uhkaava tilanne ei estä toimimasta ja kohtaamasta pelkojaan. (Kuviossa näkyy yhteys pelon ja ahdistusten kokemusten yhteys lapsen arvioituihin sosiaalisiin taitoihin lapsiryhmässä. Observointi ja arviointi ovat täysin toisistaan riippumattomia, joten yhteys kertoo jostakin todellisesta ilmiöstä.)

1-3-vuotiaiden ulkoilu

Kehittävän Palautteen tuloksia esiteltiin Hangzhoussa CECECin varhaiskasvatuskonferenssissa 3.12.2019. Tuloksista kävi muun muassa ilmi, että ulkoilu asettaa monella tavoin haasteita pienemmille lapsille ja heidän kasvattajilleen. Erityisen haastavia ovat kylmät talvikuukaudet, jolloin paksu vaatetus ja sää vaikeuttavat ulkoilusta nauttimista. Toisaalta ulkona vertaiskontaktien merkitys korostuu. Kuviosta nähdään, miten ulkoilussa sekä pienten lasten positiiviset että negatiiviset kokemukset korostuvat. Ulkoilussa voisikin kehitellä erilaisia lasiverantoja, lämmittimiä, majoja, lämmitettyjä hiekkalaatikoita ja välitiloja ulkoilun joustavaan hyödyntämiseen pitkin päivää.

Tutkimustietoa taaperoiden leikistä

Mannerheimin lastensuojeluliiton Leikkipäivä-ohjelma (https://leikkipaiva.fi/) kokoaa sivuilleen tutkimustietoa leikistä niin tutkimustulosten, asiantuntija-artikkeleiden kuin seminaaritallenteiden muodossa. Sivuilla on julkaistu aineistostamme koottu artikkeli, jossa keskitytään nimenomaan 1-3-vuotiaisiin lapsiin. Artikkelin painopisteenä on erilaisten leikin lajien erottaminen ja yhdistäminen, molemmista on hyötyä! Tutustu tiivistelmään osoitteessa https://leikkipaiva.fi/1%e2%88%923-vuotiaiden-lasten-leikit-varhaiskasvatuksessa/ ja varsinaiseen artikkeliin osoitteessa https://leikkipaiva.fi/wp-content/uploads/1%E2%88%923-vuotiaiden-lasten-esineleikit-roolileikit-ja-s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6leikit-1.pdf.

Monikulttuurin inkluusio & osallistuminen

Anna-Leena Lastikka on tutkinut lisensiaatintyössään monikulttuuristen lasten ja perheiden kokemuksia suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Työn nimi on Culturally and linguistically diverse children’s and families’ experiences of participation and inclusion in Finnish early childhood education and care. Anna-Leena hahmottelee varhaiskasvatuksen voimaannuttavaa pedagogiikkaa, joka perustuu lasten ja perheiden vahvuuksille, tiedolle ja osallistumiselle. On painotettava enemmän sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rakentamista varhaiskasvatusympäristöön kuuluvien lasten, perheiden ja kasvattajien välillä. Yksi lisensiaatintyön artikkeleista on koottu Kehittävän Palautteen aineistosta. Tutustu Anna-Leenan tärkeään työhön täällä.

Lapsen suhtautuminen muutokseen

Päiväkotien henkilökunta voi käyttää Lela-tarinaa lasten muutostrategioiden käsittelyyn. Nyt tarinasta on tehty vanhemmille sopiva versio. Lapsen näkemykset kertovat tärkeitä asioita siitä, miten lapsi ratkaisee oman elämänsä muiden kanssa. Tarinan avulla aikuinen saa tuntuman lasten tapaan suhtautua oman ja muiden elämän muuttamiseen. Vanhemmilla täytyy olla tuntuma siitä, miten lapsi rakentaa maailmaansa yhdessä muiden kanssa. Tarina on luettavissa täällä.