Luovuus rakenteen ja autonomian risteyksessä

Teemu Nikkola, Jonna Kangas ja Jyrki Reunamo ovat kirjoittaneet artikkelin Children’s creative participation as a precursor of 21st century skills in Finnish early childhood education and care context, joka on hyväksytty julkaistavaksi Learning and Individual Differences -lehdessä. Tulokset perustuvat Kehittävän Palautteen observoinnin ja lapsiarviointien aineistoon. Lasten luovaa osallistumista tarkasteltiin sosiaalisen suuntautumisen teorian avulla yhdessä LI-SYC:n kanssa keskittyäkseen heidän osallistumiseensa luokkatoimintaan. Tulokset osoittivat, että lasten luova osallistuminen liittyi heidän taitoihinsa ja pätevyyksiinsä, osallistumiseen ja leikkiin luokkatoimintana. Tulokset korostavat luovan osallistumisen merkitystä varhaiskasvatuksen laadun ja oppimisen indikaattorina. Luovuus ei ole helppo ilmiö ympäristöille, etenkään koulutuksen yhteydessä. Luovan prosessin avoimuus tekee siitä vaikeamman hallittavan kuin ennalta määrätyn prosessin. Epävarmuus tuloksesta ja erilaisten ideoiden määrä luovassa prosessissa on läsnä. Uudet, erilaiset ideat voivat haastaa normit ja saada vastustusta. Luovissa prosesseissa yksilön on katsottava olevan kiinteä osa monimutkaista yhteiskuntajärjestelmää. Leikki itsessään voidaan ymmärtää yhteiskunnallisen osallistumisen poluna, kun pohditaan osallistumista ja osallistumistaitojen kehittämistä. Luovan osallistumisen rakentamisen varhaiskasvatuksen kontekstiin ja koulutuskulttuuriin avoimena prosessina tulisi olla tietoista. Taulukko osoittaa luovuuden ja syvän oppimisen välisen oleellisen yhteyden. Luovassa prosessissa tulee olla tasapainossa rakennetta ja autonomiaa, jota kuvaa artikkelin pohjalla oleva Orientaatioteoria (klikkaa kuviota isommaksi). Lue artikkeli osoitteessa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S104160802400030X.