Teksti: Ville Mäkipelto

Assyriologian dosentti Saana Svärd kertoo tutkimuksen huippuyksikön uudessa videohaastattelussa, että muinaisen Lähi-idän teksteistä välittyy moninainen suhtautuminen sukupuoleen. Usein ajatellaan, että Lähi-idässä naiset olivat alistettuja ja heidän roolinsa yhteiskunnassa ei ollut kovin aktiivinen

– Kun tekstievidenssiä alkaa tarkemmin seulomaan, niin sieltä nousee ensinnäkin voimakkaista naishahmoja: kuningattaria ja hovin tärkeitä naisjäseniä, jotka ovat olleet mukana talouden hallinnassa ja poliittisessa päätöksenteossa, Saana Svärd kertoo haastattelussa.

– Toiseksi, kun me ajatellaan millaisia naiset ja miehet ovat, niin me ajatellaan usein siitä näkökulmasta, miten sukupuoliroolit ilmenevät meidän omassa suomalaisessa kulttuurissa. Oleellinen asia on, että kun tekstimateriaalia käy läpi kulttuurin omilla sisäisillä silmillä, niin silloin sieltä nousee esille monenlaisia kertomuksia. Kuvasta tulee monisyisempi.

Svärd kertoo myös kirjoittavansa artikkelia yhdessä Martti Nissisen kanssa Assinnu-virkanimikkeellä toimineista henkilöistä. He olivat ilmeisesti biologiselta sukupuoleltaan miehiä, mutta ottivat erityisesti rituaaleissa samanlaisia sosiaalisia rooleja kuin naiset. Heillä oli oma tärkeä roolinsa Ishtar-jumalattaren temppelissä.

Videohaastattelussa näytetään myös, millaista oli muinainen nuolenpääkirjoitus savitauluilla ja keskustellaan suomalaisen assyriologian nykytilasta. Haastattelu on ensimmäinen osa Suomen Akatemian ”Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa” -huippuyksikön nettihaastattelusarjaa, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista yksikön tutkijoiden kanssa. Sarjan osia julkaistaan lisää syksyn mittaan.