Energiankulutuksia peltoviljelyssä

Esimerkkitilojen energiankäyttöä selvitettiin kyselemällä tiloilta vuonna 2013 käytettyjen polttoaineiden ja sähkön määrät. Tämä tiloilla käytetty energia on ns. suoraa energiaa. Suoran energian käyttö kohdistettiin kasvinviljelylle ja kotieläintuotannolle tiloilta kerättyjen tietojen perusteella. Kasvinviljelytiloilla kohdennus on helppoa, varsinkin jos tuotettavat kasvit ovat toistensa kaltaisia. Eläintilojen osalta homma onkin huomattavasti haastavampaa, koska polttoainetta ja sähköä on vaikea eritellä tuotannonhaaroittain. Oman mausteensa tuovat vielä tilat, joilla on kotieläimiä ja myyntikasveja ja jotka myyvät ja ostavat urakointipalveluja.

Toteutustavasta johtuen arvoihin ja energian käytön kohdentamiseen liittyy mittausta suurempi epävarmuus, joten muutaman kilowattitunnin vaihteluilla ei ole juuri merkitystä. Kokonaiskuva on kuitenkin melko selkeä, energiaa kului tietty määrä ja sillä tuotettiin tietty määrä tuotteita. Vuodelta 2014 aiotaan kerätä samat tiedot, joten luvut tarkentuvat hankkeen edetessä ja tiedon lisääntyessä.

Continue reading

Apila-timoteinurmesta suurin sato

Kuten yleensäkin, koneet hajoavat silloin kun niitä käytetään ja eniten tarvitaan. Näin kävi myös koeruutujen niittoon tarkoitetulle Haldrup -koeruutupuimurille ja satomittausta jouduttiin lykkäämään parilla päivällä. Remontin jälkeen  27.6 pääsimme kuitenkin niittämään ensimmäistä nurmisatoa koeruuduilta. Timotein tähkä oli kurottanut jo melko korkealle, joten D-arvo ei varmasti ollut kovin häävi. Apilalle hieman myöhäisempi ajankohta sopi kuitenkin paremmin. Continue reading

Valkoiset lupiinit valkoisiin poskiin

Viikkiin kylvettiin alkukesällä valkolupiinin ja vehnän seosta noin seitsemän hehtaarin alalle. Loppukesällä tämä kasvusto olisi tarkoitus tehdä säilörehuksi ja myöhemmin tutkia mitä lehmät tuumaavat moisesta eväästä. Kasvivalintojen ideana on tutkia mahdollisuuksia täyttää Suomen valkuaisomavaraisuudessa olevaa aukkoa ja napata ilma(i)sta typpeä. Uusilla lajeilla saataisiin myös vaihtelua viljelykiertoihin. Tuskinpa kenelläkään on tähän ajatukseen nokan koputtamista. Vai onko kuitenkin?

Continue reading

Päästömittaukset

Koekentän kasvihuonekaasupäästöjen näytteenotto alkoi viikolla 21 helteisissä merkeissä. D-vitamiinipurkit voi huoletta unohtaa ylähyllylle! Neljän hengen porukka suoriutui näytteenotosta lähes direktiivin mukaisessa tavoiteajassa (klo 10-14 välillä). Koska jokainen mittaaja oli ns. ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, ensimmäinen kerranne meni lievän sekasorron merkeissä tarkkuuden silti kärsimättä. Käytäntö opetti, ja loppumittaukset sujuivat mallikkaasti. Pönttöjen sisälämpötilan mittaus ei sujunut kuten Strömsössä, sillä mittarin lukema tasaantui yllättävän hitaasti. Kaasuvakiota (PV=nRT) miettien tulimme aatokseen, että keskimääräistä loppulämpötilaa käyttäen muutaman asteen heitto todellisesta lämpötilasta ei tuo liikaa kohinaa tuloksiin.

Kaasumittausta 4

Continue reading

Työkohtaisia polttoaineenkulutuksia

Polttoaineen keskimääräinen hintakehitys etenee melko vakaasti väärään suuntaan viljelijän kannalta. Tämä herättää kiinnostusta polttoaineen kulutukseen ja siinä säästämiseen. Myös esimerkkitiloilla oltiin kiinnostuneita polttoaineen kulutuksesta. Sekä omasta, että muiden. Yksi luku ei välttämättä kerro paljoakaan, jos sitä ei voi verrata mihinkään. Jokainen viljelijä voi suhteellisen helposti laskea omia hehtaarikulutuksia. Mitataan vain käytetyn polttoaineen määrä ja tehty pinta-ala. Tätä helpottaa kummasti tilasäiliön mittari ja lohkokortit. Loppu sujuukin yhdellä jakolaskulla.

Continue reading