Mineraalinimien monet alkuperät

Kirjoittanut Elina Lehtonen

Mineraali on ”luonnossa esiintyvä, epäorgaanisesti ja geologisten prosessien kautta syntynyt kiteinen aine, jolla on tietty (määrätty, mutta ei vakio) kemiallinen koostumus ja kiderakenne”. 

Ametistikiteitä ja viistehiottu ametisti Lampivaaran ametistikaivoksesta. Kuva Kari A. Kinnunen, Geologian tutkimuskeskus, 2003, rajattu alkuperäisestä.

Kasvi- ja eläinkuntaan verrattuna mineraali on kivikunnan laji, samalla tavalla kuin esimerkiksi kuusi on kasvilaji ja kultapanda eläinlaji. Kivilajit ovat yleensä useammasta eri mineraalilajista koostuvaa kokonaisuus, kuin metsä, jossa kasvaa muitakin kasvilajeja kuusen lisäksi. Monomineraaliset, eli yhdestä tai lähes yhdestä mineraalista koostuvat, kivilajit ovat harvinaisempia, mutta ei epätavallisia.   

Mineraalit tai tietyn mineraalin eri värimuunnokset ovat saaneet nimiään perustuen paikannimiin, henkilöihin ja mineraalien ominaisuuksiin. Vanhimmat nimet on annettu jo antiikin aikoina. 

Tänä syksynä geologian ja taidehistorian aihealue on tehnyt yhteistyötä ja geologian aihealueelle on lisätty tai tarkennettu kultasepäntyön ja taideteollisuuden kannalta tärkeitä mineraaleja ja niiden etymologiaa. Joidenkin nimien, esimerkiksi kunziitin, alkuperä on erittäin hyvin tiedossa. Vanhoissa, etenkin kreikan ja latinan sanoista johdetuissa, nimissä on hyvä huomioida se, että käännös- ja kopiointityössä on saattanut tapahtua kirjoitusvirheitä, jotka ovat voineet muuttaa tulkintaa alkuperäisestä.

Yhteistyö taidehistorian aihealueen koordinaattorin Hanna Kempin kanssa on ollut antoisaa ja toivottavasti työmme tuloksista on pitkään hyötyä kaikille Tieteen termipankin käyttäjille!

Tutkimusmatkan mineraalien ja niiden nimien mielenkiintoiseen maailmaan voi aloittaa seuraavan runon myötä: 

Nimiäiset 

suolaiset aallot akvamariiniin kivettyneenä 

onko laineiden alla juhlat Ægir  

         ja pöytien koristeina egiriinikiteet

olutta ametistipikariin! en juovu, vaikka kuinka joisin 

hämmästyttävä thaumasiitti 

        ansaitset oodin: sinä silikaatti, sulfaatti ja karbonaatti 

agricolaiitti – ei Mikael, vaan Georgius

Neron vihreiden lasien takana gladiaattorit 

        beryllus, brille, berylli?

ruusujen rinnalla hehkuu rodoniitti

tapioliitti, oi metsänjumala!  

mutta johditko meidät harhaan apatiitti?

Mineraalien nimistä voit lukea lisää esimerkiksi tästä julkaisusta: Löllingiitistä eskolaiittiin – mineraalien nimien alkulähteillä.

 

Elina Lehtonen

Kirjoittaja on filosofian tohtori Helsingin yliopistosta ja Tieteen termipankin geologian aihealueen koordinaattori.

Geologian aihealue Tieteen termipankissa käynnistyi syksyllä 2018 ja termistön kokoaminen jatkuu edelleen Kordelinin säätiön tuella. Geologian aihealueen päivitystä tehdään yhteistyössä usean eri tahon kanssa, lisätietoa geologian aihealueen etusivulta.