Tiede (venäjässä nauka), uskonto (religija), kirjallisuus (literatura), politiikka (politika) ja talous (èkonomika) sekä eräät muut kuuluvat melko pieneen ryhmään sanoja, joita on vaikea luokitella. Niillä on tiettyä yhteyttä abstraktisanoihin sellaisiin kuten heikkous tai kalastus, mutta ne eroavat tämänkaltaisista sanoista siinä, että niitä ei ole muodostettu adjektiiveista tai verbeistä. Kyseisen ryhmän sanat eroavat myös sellaisista ihmisen pystyttämistä ja ylläpitämistä instituutioista, kuten kirkko tai yliopisto. Koemme jotenkin konkreettisemmaksi jos sanomme, että kirkko tekee jotakin kuin että uskonto tekee jotakin.
Vaikka kyseisen ryhmän sanat ovat kaukana prototyyppimäisestä toiminnan suorittajasta, niitä käytetään hyvin usein lauseen subjektina. Merkille pantavaa on, että tämäntapaiset lauseet kääntyvät varsin helposti kieleltä toiselle. Paavi Johannes Paavali II:n lause, joka on varmaan aluksi sanottu latinaksi, kääntyy helposti suomeksi.
Science can purify religion from error and superstition. Religion can purify science from idolatry and false absolutes.
Tiede voi puhdistaa uskonnon virheistä ja taikauskosta. Uskonto voi puhdistaa tieteen epäjumalanpalvonnasta ja vääristä absoluuttisista totuuksista.
Tiede ja uskonto, kirjallisuus ja politiikka pystyvät siis tekemään erilaisia asioita. Mikä sitten on näiden lauseiden takana? Mitä tarkoitetaan, jos kirjallisuus tekee jotakin? Jos sanomme, että kaupunki nukkuu, ymmärrämme, että kyse on kaupungin asukkaista. Onko kirjallisuus sama kuin kirjailijat? On, mutta vain tietyissä lauseyhteyksissä. Lauseessa (1) tarkoitetaan selvästikin kirjailijoita. Sen sijaan lause (2) pitänee tulkita niin, että kyse on kirjallisuuden lukemisesta (eli ”jos lukee kirjallisuutta, niin”). Lauseessa (3) nämä molemmat tulkinnat ovat läsnä yhtä aikaa (esimerkit on käännetty venäjästä):
(1) Kirjallisuus voi ja sen täytyy käsitellä kaikkien kipeimpiä kysymyksiä.
(2) Vain kirjallisuus tekee yksinkertaisesta ihmisestä sivistyneen.
(3) Kirjallisuushan opettaa meitä ajattelemaan.
Kyseisen sanaryhmän sanoilla on erilaisia rooleja. Tiede ja talous etenevät, politiikka ei etene, se voi vain muuttua. Tiede kertoo ja selittää, samaan pystyy uskonto. Tieteestä kerrotaan myös mihin se ei pysty, uskonnosta ei, koska se on jo saavuttanut lakipisteensä. Tieteen saavutusten takana voidaan usein katsoa olevan tutkijat ja politiikkaa tekevät poliitikot. Sen sijaan jos talous tekee jotakin, taustalla ei ole mitään erityistä tahoa, se on ihmisten yläpuolelle kohoava voima. Siinä mielessä se muistuttaa uskontoa. Mutta rooliltaan se on kuitenkin ennemminkin kaikkivoipainen jumala, joka voi muuttaa maailman.
Arto Mustajoki 29.9.2012
Lisää aiheesta:
- А.Мустайоки, Т..И. Стексова. Наблюдения над нестандартными Субъектами: что могут делать наука, политика и экономика? (On non-standard Subjects: what can science, politics and economics do?) Сибирский филологический журнал, 2, 2008, 193-209. (PDF)
- Арто Мустайоки. Размышления о возможностях науки (заметки на полях «Русского семантического словаря). Язык как материя смысла. Сборник татей в честь академика Н.Ю. Шведовой. Москва: «Азбуковник», 2007, 72-78. (PDF)
- Arto Mustajoki. What can literature do? Varietas et Concordia. Essays in honour of professor Pekka Pesonen on the occassion of his 60th birthday, ed. by B.Hellman, T. Huttunen & G. Obatnin. Helsinki 2007 (= Slavica Helsingiensia; 31), 64-75. (PDF)
- Arto Mustajoki. The Integrum Database as a Powerful Tool in Research on Contemporary Russian. Integrum: точные методы и гуманитарные науки. – Ред.-сост. Г. Никипорец-Такигава, М.: «Летний сад», 2006, 50-75. (PDF)
- Арто Мустайоки. К чему способны наука, литература, экономика, политика, искусство: «субъектное» употребление слов данной группы в свете корпусных данных. Esitelmä Pohjoismaisessa slavistikongressissa 2010. https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/en/activities/conference-of-nordi%2838c89861-6039-4fcf-8805-c3aa9d4ad727%29.html