Author Archives: Heidi K Kinnunen

Massaopetus vaatii strategisia ratkaisuja

|

Elements of AI –verkkokurssi, jonka Helsingin yliopisto on tuottanut yhdessä Reaktor-yhtiön kanssa, avataan nyt myös ruotsinkielisenä. HY:n tiedotteen mukaan myös muut maat ovat kiinnostuneet kurssin käännösversioista. Kurssille on ilmoittautunut vajaassa vuodessa 130 000 ihmistä, joista 13 000 on suorittanut sen.

Mitä nämä massoja kiehtovat kurssit oikein ovat?

MOOCit tulivat maailman tietoisuuteen kovalla rytinällä 2012. New York Times nimitti vuotta 2012 MOOCien vuodeksi. Huomioon nousi erityisesti Stanfordin professorin tekoälyä käsittelevä luentosarja, joka oli verkossa kaikkien nähtävillä. Luennoille oli ilmoittautunut 160 000 ihmistä. Lopulta 23 000 suoritti kurssin.

MOOCien esihistoriallisena aikana, ennen vuotta 2014, avoimia massaluentoja tehtiin lähinnä yliopistojen markkinoimiseksi. Uteliaat opiskelijat arvioivat opinahjoja ja yliopistot puolestaan pyrkivät houkuttelemaan uusia opiskelijoita. Vähitellen MOOCit kuitenkin arkipäiväistyvät ja osa niistä muuttui maksullisiksi. Pientä maksua vastaan oli mahdollisuus oppia paljon. Alustojen omistajat puolestaan keräsivät mojovia voittoja, kun opiskelijoita oli miljoonia.

Vuonna 2017 tapahtui seuraava käänne. Alustat alkoivat vähitellen liittoutua yliopistojen kanssa tuottaakseen tutkinto-opetusta. Esimerkiksi FutureLearn julkaisi Information Technology Leadership –opinnot yhdessä Deakin yliopiston kanssa. Hintalappu tälle koulutukselle on reilut 18 000 AUD eli yli 11 000 euroa. Yliopistotutkintoja MOOCin kautta tarjoaa tällä hetkellä noin 15  amerikkalaista, eurooppalaista ja australialaista yliopistoa. Näiden joukossa on myös Imperial College, London.

Yliopistot muodostavat myös opetusalliansseja.

Australian National University meni yksiin seitsemän muun yliopiston kanssa ja perusti Virtual Exchange -allianssin. Nyt esimerkiksi Leidenin yliopiston opiskelijat voivat opiskella virtuaalisesti vaikkapa astrofysiikkaa Australiassa.

Mitä tämä tarkoittaa Suomen ja oman yliopistoni kannalta? Kauanko uskallamme odottaa? Kannattaisiko meidän liittoutua toisten suomalaisten ja eurooppalaisten yliopistojen kanssa? Mahdollisuuksia on tällä hetkellä paljon. Olisiko nyt oikea aika hakea kumppaneita, kun liittoutuminen on vasta alkamassa?

Meidän täytyy tehdä tärkeitä ratkaisuja.

Miten hyödynnämme virtuaalialustoja traditionaalisen opetuksen tukena? Kuinka kehitämme kansainvälistä yhteistyötä yliopistojen ja muiden korkeakoulujen välillä? Annammeko kaiken ilmaiseksi, vai paikkaammeko verkko-opetuksella yliopiston budjettia? Yhdistämmekö voimamme Pohjoismaiden kanssa vai suuntaammeko paljon kauemmas? Haluammeko vaikuttaa myös kehitysmaissa?

Lähteet

HY:n tiedote 6.2.2019 https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/datatiede/elements-of-ai-verkkokurssi-alkaa-kevaalla-myos-ruotsissa?utm_source=social_owned&utm_medium=twitter

FutureLearnin verkkosivut https://www.futurelearn.com/degrees/deakin-university/information-technology-professional-practice

Virtual Exchange http://www.anu.edu.au/students/careers-opportunities/global-programs/other-semester-length-options/virtual-exchange

Mark Brown: Why Invest in MOOCS? Strategic Institutional Drivers. Julkaisussa The 2018 OpenupEd Trend Report on MOOCS (toim D. Jansen & L. Konings). https://tinyurl.com/2018OpenupEdTrendReport

Dhawal Shah: By the Numbers. MOOCs in 2018. https://www.class-central.com/report/mooc-stats-2018/

 

Yritysyhteistyö nousuun: ulkomaisten vai kotimaisten kumppanien kanssa??

|

Kotimaisten yritysten tutkimukseen investoimat rahat vähentyivät 2010-luvulla. Vaikka sijoitukset tuotekehitykseen ja tutkimukseen ovat vähitellen taas kasvaneet, tuntuisi naiivilta, jos yliopisto luottaisi yksinomaa kotimaiseen yritysrahoitukseen. Kotimainen politiikka ja siihen heijastuvat ulkomaiset tapahtumat vaikuttavat myös suomalaisten yritysten halukkuuteen investoida tutkimukseen.

Kuva 1. Kotimaisten yritysten TKI-menot 2010-2017 (Tilastokeskus). Tutkimus- ja kehitysmenot laskivat huippuvuodesta 2011 vuoteen 2015 yhteensä 31%.

Helsingin yliopiston tutkimusrahoitus yrityksiltä on kuitenkin saanut puhtia EU-maiden ja muun maailman yritysten tuomasta rahasta. Erityisesti EU:n ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaispotista on kasvanut vauhdikkaasti.  Kun vuonna 2010 alle 1% Helsingin yliopiston tutkimukseen suunnatusta yritysrahoituksesta saatiin Euroopan ulkopuolelta, kasvoi osuus 19 %:iin vuonna 2017.

Kuka hyötyy eniten yhteistyöstä?

Suomen valtion kannalta tuntuu nurinkuriselta, jos suomalaisessa yliopistossa kehitettyä teknologiaa ja osaamista viedään aina vain enemmän ulkomaille. Ulkomaisten yhtiöiden hankkima osaaminenhan muuttuu rahaksi ja työpaikoiksi Suomen verottajan ulottumattomissa.

Huolestuttavinta on, jos tietoa myydään alehintaan. Valitettavan usein yritys onnistuu neuvottelemaan yliopistojen kanssa itselleen edullisen hinnan, ja yliopistolle ei jää viivan alle kuin akateemisia julkaisuja. Yritysyhteistyön osalta on tärkeää ymmärtää, että yritys tarvitsee tutkimusta liiketoimintansa kehittämiseen. Investoinnit tulevaisuuteen voivat olla kalliitakin, jos tuotto-odotus on korkea. Yliopistolle jäänyt voitto käytetään perustutkimukseen, joten lopulta tämäkin tieto siirtyy yhteiskunnan käyttöön.

Eettisiä ongelmia

Tiedon ja teknologisen osaaminen jakaminen ulkomaille sisältää muitakin kuin taloudellisia ongelmia. Tekniikkaa voidaan usein käyttää myös eri tarkoituksiin kuin niihin, joihin se on luotu. Esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia voi nopeuttaa turvatarkastuksia lentokentillä, mutta samalla estää poliittisesti epäilyttäviä henkilöitä kävelemästä kaduilla. Dronet voivat viedä lääkkeitä esim. maanjäristyksen takia eristykseen jääneille alueille, mutta niillä voidaan valvoa myös toisinajattelijoita.

Keskustelu siitä, millaisen kannan yliopisto ottaa eettisiin ratkaisuihin, on vielä käymättä.

Tutkimuspalveluiden ja viestinnän tuki tarpeen

Ulkomaisiin yritysyhteistyökumppaneihin joudutaan panostamaan aivan toisella tavalla kuin kotimaisiin. Luottamussuhteen luominen ulkomaiseen toimijaan kestää kauemmin kuin suomalaisten yritysten kanssa. Yliopiston brändiä pitää kiillottaa jatkuvasti, jotta se tavoittaisi kansainvälisten firmojen huomion. Kansainvälisillä kentillä kilpaillaan Cambridgen, Stanfordin ja Oxfordin kaltaisten nimekkäiden yliopistojen rinnalla. Pienestä, pohjoisesta yliopistosta nousevia tutkijoita ei aina huomata helposti.

Kuva 2. Kotimaisten ja kansainvälisten yritysten kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön hyvät puolet ja haasteet.

Suhteiden luominen suuryrityksiin tehdään yksilötasolla. Tutkijoiden on päästävä kongresseihin vakuuttamaan kumppaninsa. Samaan aikaan osastojen ja tutkimusryhmien ulkoisien nettisivujen on oltava huippukunnossa ja tutkijoiden TUHAT-profiilien valmiita kumppaneiden tarkasteltaviksi. Kun vihdoin päästään neuvottelemaan sopimusehdoista, tarvitaan vielä vahva tuki tutkimuspalveluista. Huolellisesti valmisteltu ja selkeä sopimus on yleensä onnistuneen yhteistyön selkäranka.

Moodle video training: Researcher’s Guide to Business Collaboration

|

Would you like to approach companies but don’t know how to do it? Do you think they have data you are interested in? Or would you like to have the company co-funding your research?

There are several ways companies can co-operate with the university. However, you need to get the company interested in your work before you can start negotiating for collaboration.

Take the first step towards university – business partnership and watch a 1 hour and 20 minute video to learn the basics. Dr. Caroline Heckman will guide you from the first contact to the signed contract. Each module contains a short informative section, which is followed by a case example presented by a researcher. The modules (each 6-19 minutes only) can be watched in any order, however you may gain more if you watch all of them.

This link will take you to Moodle. Log in using your university password.

Käyntikortti = arpalippu

|

Osallistuin lokakuun alussa London Business Schoolin Jeff Skinnerin ja Stanfordin yliopiston Michael Shanksin yhteiseen tilaisuuteen liittyen yrittäjyyteen.  Erityisesti tapetilla oli tutkimukseen perustuva yrittäjyys.

Tutkijalle yrittäjän rooli voi olla vaikea. Tutkijaa mietityttää, onko tieteen tekeminen tärkeämpää kuin rahan tekeminen. Roolit eivät kuitenkaan ole toisensa poissulkevia. Tieteen saavutusten vieminen käytäntöön, voi johtaa rahan ansaitsemiseen. Tämä tie on usein yhtä vaikea kuin akateeminen meritoituminenkin.

Keskustelussa dominoivaksi teemaksi nousi verkostoituminen. Ilman sopivia suhteita on vaikea päästä eteenpäin tieteessä, mutta myös business-maailmassa. Kun tuntee oikeat ihmiset, saa tukea ja apua työhönsä. Tiedemaailmassa yksinpakertaja jää helposti sosiaalisten verkostoitujien jalkoihin. Yhteistyökumppanit löydetään kongresseissa tai verkostoitumisalustojen kautta. Parhaat ideat syntyvät monesti monitieteisessä ympäristössä.

Seminaarin parhaan puheen piti Andre Krouwel. Tämä valtiotieteilijä kehitti puolivahingossa vaalikoneen tutkimuskäyttöön, mutta vähitellen sen ympärille kasvoikin yritys Kieskompas. Krouwel heitti: ”Luck will come with the connections”. Käyntikortti on kuin arpalippu. Jos joku antaa sinulle sellaisen, se kannattaa ottaa aina vastaan. Jokainen arpa ei voita, mutta jos et osallistu, et voi myöskään voittaa. Mitä enemmän verkostoidut, sitä todennäköisemmin joku kohtaamistasi ihmisistä voi auttaa sinua oikealla hetkellä.