Crowdsourcing and business collaboration helped in collection of research material

One of the most time-demanding steps of research project is collecting the research material. Occasionally, however, it is possible to co-operate with a corporate partner which can arrange the collection smoothly. One such example is the alliance professor Olli Vapalahti and Archipelago Doctors (Saaristolääkärit) formed a few years ago.

Archipelago Doctors Ltd is a company operating a minibus circulating in coastal Finland and providing medical services, e.g. vaccinations.  Customers have got increasingly interested in vaccination against TBE, tick borne encephalitis virus, as the virus has become more common. In 2017, 82 people in Finland were infected.

The tick bus (Punkkibussi) parked close to the entrance of a big shopping mall. Citizens walk in to get vaccinations and deliver tick samples both from humans and animals.

 

In summer of 2017 Dr. Olli Vapalahti’s research group launched together with the Archipelago Doctors a crowdsourcing-based project encouraging residents of Espoo and Lauttasaari to collect ticks and bring them to the TBE bus. The ticks, no matter if they originated from nature, human skin or animal fur, were all frozen and delivered to Vapalahti’s laboratory to be further examined.

During the summer season altogether 665 ticks from Espoo and 88 from neighboring Lauttasaari were studied. About 10 % were infected with TBE. At present Vapalahti is preparing a scientific paper together with the Archipelago Doctors. Thanks to university – company partnership, the citizens now know which areas are infected with the pathogen. Whether the people avoid these areas or take the vaccination is their own decision.

One of the tick samples from Siberian cat Amur was found to be TBE positive. Veterinarian Lauri Kareinen took a blood sample from the cat in order to study the virus antibodies.

 

 

Miksi tutkijan kannattaa olla somessa?

Kannattaa! Tutkijat, jotka esiintyvät somessa saavat sanomansa julki juuri siinä muodossa kuin haluavat. Heidän julkaisuihinsa viitataan useammin kuin niiden tutkijoiden, jotka eivät vieraile somessa. Parasta on, että kanavia on monia ja jokainen voi valita itselleen sopivat viestintätavat.

Blogi sopii niille, jotka haluavat kertoa työstään ja ajatuksistaan enemmän. Blogikirjoitukset voivat ilmestyä epäsäännöllisen säännöllisesti ja ne voivat kertoa myös muustakin kuin omasta tieteenteosta. Blogiin mahtuu pohdintoja ajankohtaisista asioista tai vaikka samasta alasta kirjallisuusvinkkejä kiinnostuneille.

Twitter on nopean kommunikaation väline, joka sopii erityisesti linkkien jakamiseen. Kun uusi blogikirjoitus on ilmestynyt, siitä kannattaa tviitata. Viestit ovat maksimissaan 280 merkin pituisia. Käytännössä Twitter-tilin saa avatuksi muutamassa minuutissa menemällä osoitteeseen www.twitter.com

Kun valitsee itselleen Twitter-tunnuksen, kannattaa keksiä lyhyt ja ytimekäs nimi, joka on helposti tunnistettavissa. Valitettavasti yleisimmät etunimi+sukunimiyhdistelmät on yleensä jo varattu. Keskusteluvirtoja seurataan hashtageillä (#) eli asiasanoilla, jotka johtavat kiinnostavien teemojen jäljille. Tutkijoita kiinnostavia suomenkielisiä keskusteluja käydään esim. asiasanoilla #tiede, #tutkimus, #sometiede. Helsingin yliopiston tilille pääsee taas tunnuksella @Helsinkiuni.

Wikipedia on erityisen tehokas tiedonjakoväylä. Harva tutkija on oivaltanut, että Wikipedia on avoin tietosanakirja. Kuka tahansa pääsee täydentämään sitä ja voi luoda myös uusia sivuja.

Kannattaa kurkistaa suomenkielisestä Wikipediasta, miten oma tutkimusala siellä näyttäytyy. Jos toimittaja tai poliitikko katsoo alaan liittyviä artikkeleita, löytääkö hän olennaisen tiedon? Wikipediassa on erityinen hiekkalaatikko, jossa voi kokeilla muokkaamista. Ohjeet löytyvät kunkin Wikipedia-sivun vasemmasta palkista.

Rohkeimmat tieteentekijät voivat ottaa käyttöönsä Youtuben. Luomalla videoita voi näyttää mitä mikroskoopissa näkyy, miten näytteitä otetaan, kuinka jokin toimenpide suoritetaan tai miltä jokin ilmiö näyttää. Joku saattaa muistaa Large Hadron Rap-esityksen, jonka CERN julkaisi Youtubessa, kun Higgsin bosonin etsintä kävi kuumimmillaan. Youtube-videoita voi mainostaa Twitterissä.

Taiteellisimmille ihmisille Instagram voi olla mukava väylä tulla ulos tutkijan kammiosta.

Käytännössä Instagram-tilille viedään valokuvia tai piirroksia, miksei myös kaaviokuvia. Hashtagit auttavat kiinnostuneita löytämään toistensa tilit ja vähitellen uudet tilit saavat vakituisia seuraajia.

Tieteellisempiä somekanavia ovat Researchgate.net ja LinkedIn.com, jotka kummatkin toimivat myös ammatillisen verkostoitumisen ja työn apuna. Näitä profiileja kannattaa ylläpitää säännönmukaisesti englanniksi. Koska kumpaakin kanavaa käytetään ammatillisessa mielessä kuvat ja päivitykset kannattaa tehdä varsin harkiten. On hyvä muistaa kohteliaisuussäännöt. Oman materiaalin lisäksi saa jakaa toistenkin töitä ja artikkeleita – kollegojen ja oman yliopiston näkyvyyttä kannattaa nostaa. Ystävällisyys on yleensä vastavuoroista!

Aiheeseen liittyviä linkkejä:
http://thinkwall.helsinki.fi/ (tänne ilmestyvät #helsinkiuni –tunnuksella merkityt päivitykset)
Tutkija somessa (video)
Large Hadron Rap (video)

Vaikuttavuustyöpajan jalanjälki

Glasgown yliopistossa työskentelevä Impact manager Nicol Keith ja hänen kollegansa Rose-Marie Barbeau pitivät 5.10.2017 Helsingin yliopiston päärakennuksessa työpajan tutkijoille ja tutkimushallinnossa työskenteleville.

Impact Workshop

Rose-Marie herätteli kuulijoita pohtimaan, miten vaikuttavuus toteutuu heidän työssään. Vaikuttavuutta eivät ole ainoastaan tutkimustulokset ja niiden tuominen yhteiskunnan käyttöön.

Rose-Marien ilosanoma oli, että tutkimusprojektin kaikissa vaiheissa kannattaa keskustella eri sidosryhmien kanssa. Joskus vaikuttavuus syntyy myös suunnittelematta. Monesti vaikuttavuutta voi myös suunnitella.

Tutkimusprojektin kaikissa vaiheissa kannattaa keskustella eri sidosryhmien kanssa.

Parhaat keskustelut syntyivät, kun Rose-Marie poimi yleisöstä muutaman tutkijan ja kysyi heiltä, miten he arvelivat tutkimuksensa hyödyttävän yhteiskuntaa. Eräs nuori tutkija kertoi perehtyneensä muinaisen kulttuurin monijumalaiseen uskontoon. Hän arveli, että tutkimuksella ei olisi erityistä relevanssia muuten kuin akateemisessa mielessä. Tutkijan avattua hieman asian taustaa, salissa suorastaan kohahti. Kädet nousivat ja läsnäolijat vakuuttivat vuorotellen, että tutkimus linkittyi aivan selvästi nykypäivän elämään. Muinaisen kulttuurin kuninkaat olivat hyödyntäneet uskontoa oman valtansa pönkittämisessä – aivan samoin kuin nykyäänkin näemme tapahtuvan. Tämä yhteys nykyaikaan pitäisi ehdottomasti tuoda esiin rahoitushakemuksissa!

Muinaisen kulttuurin kuninkaat olivat hyödyntäneet uskontoa oman valtansa pönkittämisessä – aivan samoin kuin nykyäänkin näemme tapahtuvan. Tämä yhteys nykyaikaan pitäisi ehdottomasti tuoda esiin rahoitushakemuksissa!

Barbeau painotti tutkijoiden ja tutkimuksen näkymistä sosiaalisessa mediassa. Se on vaikutuskanava, jota ei aina muisteta hyödyntää tarpeeksi. Vaikuttavuuden asiantuntijan mielestä omaa digitaalista jalanjälkeä kannattaa kasvattaa. ORCID-tunniste auttaa linkittämään kaikki omat artikkelit oman tunnuksen alle, vaikka urapolku kulkisi yliopistosta toiseen. Altmetriset palvelu, kuten Altmetrics ja PlumXt puolestaan helpottavat keskusteluiden seuraamisessa. Kuka on kiinnostunut juuri sinun tutkimuksestasi? Jos ei ole, voitko auttaa asiaa kirjoittamalla blogia, tviittaamalla tai Facebookin avulla?

Lentäväksi lauseeksi päivän mittaan muodostui One size doesn’t fit all. Tällä lausahduksella Keith ja Barbeau kiteyttivät vaikuttavuuden moninaisuuden. Jokainen aihe ja jokainen tutkija ovat erilaisia. Omat toimintatavat löytyvät ja kehittyvät kokeilemalla. Kertomalla tutkimuksesta itselleen sopivalla tavalla voi tavoittaa uusia kohderyhmiä, saada ideoita ja kumppaneita, mainetta ja rahoitusta.