Suomessa esiintyvistä lepakoista on toistaiseksi vain niukasti tietoa saatavilla. Kesällä 2019 ja 2020 Lukiolaiset lepakkotutkijoina -tiedeprojektiin osallistuneet lukioryhmät opettajineen auttoivat tutkijoita keräämään valtavan ääniaineiston lepakoista ja sitä kautta tuottamaan runsaasti uutta tietoa näistä huonosti tunnetuista lajeistamme. Projektissa keskityttiin etenkin kahden lajin, pohjanlepakko ja pikkulepakko, alueellisen ja ajallisen esiintymisen tutkimiseen.
Projektiiin osallistuneet lukiolaiset auttoivat tutkijoita keräämään lepakoiden saalistaessa tuottamia kaikuluotausääniä ultraäänidetektorien avulla yhteensä yhdeksänä viikonloppuna kesä-syyskuun aikana. Samalla he tutustuvat lepakoiden ekologiaan. Teimme kesän 2020 osallistujille yhteistyössä Haukiputaan lukion lehtori Tomi Jokivirran kanssa lukion teemaopintoihin räätälöidyn lepakkotiedekurssin, jonka myötä projektiin osallistuneet opiskelijat pääsivät kokeilemaan tietellisen tutkimuksen eri vaiheita käytännössä. Kurssi kattoi kaikki tieteellisen tutkimuksen vaiheet suunnitelusta aineistokeruuseen ja tulosten esittämiseen. Lisäksi osa Lukiolaiset lepakkotutkijoina -tiedeprojektiin osallistuneista opiskelijoista keräsi aineistoa osana jotakin toista soveltuvaa biologian kurssia, ja osa osallistui aineistonkeruuseen täysin vapaaehtoisuuteen perustuen.
Pohjanlepakon ääninäyte spektrogrammilla.
Projektiin osallistuneet opiskelijat veivät vuorollaan maastoon tutkijoilta saadun detektorin, joka äänitti lepakoiden kaikuluotausääniä synkronoidusti kahden yön ajalta kaikilta havaintopaikoilta. Aineistonkeruun päätyttyä opiskelijat hakivat laitteet maastosta ja lähettivät sähköisellä lomakkeella havaintopaikkaan liittyviä tietoja tutkijoiden käyttöön Luomukselle. Projektiin osallistujat saivat kaiken tarvittavan välineistön tutkijoilta sekä tarvittaessa neuvoja aineistonkeruussa koko projektin ajan. Osana tiedeprojektia kerättiin myös kyselyaineisto, jossa selvitettiin osallistujien mielipiteitä ja näkemyksiä lepakoista, kansalaistieteestä ja luonnontieteistä.
Projektin ensimmäisenä kesänä ääniainestonkeruuseen osallistui opiskelijoita ja opettajia 39 koulusta ja aineistoa kerättiin maamme eteläisistä osista Oulun seudulle asti. Projektin ensimmäisenä kesänä pohjanlepakoita havaittiin lähes kaikilla lukiolaisten havaintopaikoilla ja pikkulepakoiden ääniä tallentui detektoreille 26 havaintopaikalla. Näiden lisäksi 27 havaintopaikalta löytyi korvayökköjä ja kahdelta isolepakoita. Myös siippoja oli monilla havaintopaikoilla. Lue myös tiedeprojektiin liittyvä kirjoituksemme Naturan verkkolehdestä 04/2019.
Projektin toisena vuotena siihen osallistui opettajia ja opiskelijoita 18 oppilaitoksesta, ja myös tutkijat osallistuivat ääniaineiston keräämiseen maan eteläosassa. Myös projektin toisena vuonna tuotimme yhteistyössä lukiolaisten ja heidän opettajiensa kanssa runsaasti uusia lepakkohavaintoja Laji.fi -portaalin. Projekti tuotti neljästä lepakkolajista havaintoja: pikkulepakko 146 havaintoa, isolepakko 5 havaintoa, korvayökkö 114 havaintoa ja pohjanlepakko 2425 havaintoa. Näiden lisäksi projekissa havaittiin myös siippoja monilla havaintopaikoilla. Kesällä 2020 osallistuneet lukiolaiset tekivät tähänasti pohjoisimman pikkulepakkohavainnon Suomessa.
Projektiimme kesinä 2019 ja 2020 osallistuneet opiskelijat ja opettajat auttoivat tuottamaan arvokasta tietoa maassamme esiintyvistä lepakoista. Ilman heidän panostustaan emme olisi saaneet kerättyä näin valtavaa aineistoa näin laajalta maanteiteelliseltä alueelta. Haluamme kiittää kaikkia projektiin osallistuneita avusta!
PROJEKTIN TUTKIJAT
Thomas Lilley, akatemiatutkija, Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus)
Piia Lundberg, tutkijatohtori (vieraileva tutkija), Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus)
Ville Vasko*, suunnittelija, Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus)
Annukka Vainio, apulaisprofessori, Kestävyystieteen instituutti (HELSUS)
Ann Ojala, tutkija, Luonnonvarakeskus (Luke)
Tapani Levanto, lehtori, Puropellon koulu
*Eeva-Maria Kyheröisen sijaisena