Kansalliskirjastolaisten ylläpitämä Digitaalinen kirjasto on yksi pitkäikäisimmistä suomalaisista kirjastoblogeista. Blogi täyttää tänään viisi vuotta, sillä sen ensimmäinen merkintä ilmestyi 23.4.2007 eli päivälleen viisi vuotta sitten.

Kirjastoblogi

Oman blogin perustaminen oli ollut mietinnässä jo vuoden verran, kun päätimme viimein Esa-Pekka Keskitalon kanssa ryhtyä tuumasta toimeen. Blogin kaltaiselle suhteellisen vapaamuotoiselle viestintäkanavalle ja keskustelufoorumille tuntui olevan tilausta. Ajatuksena oli lähteä liikkeelle kevyesti ja matalalla profiililla, jotta kirjoituskynnys pysyisi alhaisena. Pyrimme myös tietoisesti välttämään liikaa virallisuutta ja Kansalliskirjaston näkökulman ylikorostumista: tarkoituksena oli kirjoittaa kommentteja ja pohdintoja ajankohtaisista tapahtumista sekä Kansalliskirjastossa että sen ulkopuolella, ei vain kopioida Kansalliskirjaston omia uutisia ja lehdistötiedotteita uudelle foorumille.

Meillä ei ollut suurta visiota tai yksityiskohtaista suunnitelmaa blogimme luonteesta tai sen tavoitteista. Pikemminkin tarkoituksena oli vain kokeilla ja katsoa mitä siitä tulee. Ensimmäisen puolen vuoden ajan blogin nimi oli “Digijulkaisut”, Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluissa tuolloin toimineen Digijulkaisut-tiimin (eli tuttavallisemmin Julle-tiimin) mukaan. Blogin ajateltiin käsittelevän ensisijaisesti kirjastomaailmaan ja digitaalisiin julkaisuihin liittyviä kysymyksiä. Nykyinen nimi otettiin käyttöön vasta alustapäivityksen yhteydessä seuraavan syksynä, kun mukaan oli tulossa kirjoittajia muistakin toimintayksiköistä ja alkuperäinen nimi alkoi tuntua liian kapealta.

Digijulkaisut ei ollut aloittaessaan likimainkaan ensimmäinen suomalainen kirjastoblogi – muistaakseni niitä oli Blogilistalla ennestään ainakin puoli tusinaa siinä vaiheessa kun ilmoitin oman blogimme mukaan. Maailmalta vastaavia löytyi tietysti pilvin pimein jo kauan ennen kuin ajatus blogin perustamisesta tuli meille edes mieleen.

Digitaalinen kirjasto -blogia on luettu eri puolilla Suomea (lähde: Google Analytics)

Vaikka emme siis voi väittää olleemme kirjastobloggaamisen pioneereja, blogimme saama vastaanotto oli kuitenkin yllättävän positiivinen. Pyrimme parhaamme mukaan markkinoimaan sitä mm. verkostoitumalla muiden kotimaisten kirjastoblogien kanssa. Markkinoinnin ja muutaman onnistuneen poleemisen kirjoituksen ansiosta aloimme saada blogiimme myös kommentteja lukijoilta. Mikä parasta, kommentit olivat laadukkaita. Ensimmäisen puolen vuoden kokemusten jälkeen tuntui siltä, että blogistamme oli tulossa odotettua suurempi menestys.

Viiden vuoden satoa

Vuodesta 2007 on jo pitkä aika. Kirjastomaailmassa on tänä aikana tapahtunut monenmoista, mikä on heijastunut myös blogimme kirjoituksissa, vaikka aihevalikoima onkin ollut viime kädessä kiinni kirjoittajien omista kiinnostuksenkohteista (ja kulloinkin käytettävissä olleesta ajasta). Viidessä vuodessa blogiin on kertynyt (tämä mukaanlukien) yhteensä 276 merkintää kolmeltatoista eri kirjoittajalta. Kirjoitusaktiivisuus on toki vaihdellut huomattavasti eri aikoina, välillä merkintöjä on tullut toistakymmentä kuukaudessa, välillä ei yhtään. Keskimäärin olemme kuitenkin päässeet ihan tyydyttävään merkintä viikossa -tahtiin.

Vaikka blogiin kirjoitettujen tekstien taustalla on epäilemättä ollut monenlaista motivaatiota, sen sisältämät tekstit on kuitenkin tarkoitettu yleisön luettavaksi. Blogin kaltainen foorumi voi periaatteessa tavoittaa hyvinkin laajan yleisön, mutta emme ole kuitenkaan lähteneet kilpailemaan esim. muoti- tai neuleblogien kanssa blogilistan kärkitiloista. Digitaalisen kirjaston ensisijaisena kohderyhmänä ovat yleensä olleet kirjastolaiset ja muut kirjastojen tai digimaailman asioista kiinnostuneet, eli se on pohjimmiltaan tyypillinen asiantuntijoiden kirjoittama, toisille asiantuntijoille suunnattu foorumi. Vaikkei laajemman yleisön tavoittamisesta sinällään haittaakaan olisi, tämä on kuitenkin yleensä ollut toissijaista.

Millaisia juttuja blogistamme on viiden vuoden aikana luettu? Vastaukseksi tähän kysymykseen kokosin Google Analyticsin tiedoista “Greatest Hits”-tyyppisen listan Digitaalisen kirjaston kaikkien aikojen suosituimmista merkinnöistä. Ensimmäisessä sarakkeessa on kirjoituksen nimi, toisessa merkinnän oman sivun katselukertojen kokonaismäärä (suluissa olevasta luvusta on vähennetty yksittäisten käyttäjien saman session aikana tekemät tuplalataukset) ja viimeisessä keskimääräinen sivulla käytetty aika:

Blogin Analytics-seuranta otettiin käyttöön elokuussa 2007, joten listasta puuttuvat muutaman ensimmäisen kuukauden kävijät. Tähdellä (*) merkityt kirjoitukset ovat ilmestyneet jo ennen seurannan käyttöönottoa, ja on hyvin todennäköistä, että ne itse asiassa ovat blogimme kaikkien aikojen luetuimmat merkinnät. Ihan kaikkien listalle päätyneiden merkintöjen kohdalla en osaa sanoa miksi ne ovat siellä, enkä ole varma ovatko nämä välttämättä parhaat tekstit mitä blogissamme on ilmestynyt. Mutta kansa on puhunut, eli pulinat pois.

Vaikka olin jo muutenkin havainnut, että blogimme saama huomio on alkuvaiheesta tasaantunut, olin kuitenkin yllättynyt, että tuoreinkin tuolle edellä olevalle listalle päätynyt juttu on yli kahden vuoden takaa, ja pääosa niistä on vuosilta 2007-2008. Koko blogin tasolla kävijämäärien muutos ei näet ole ollut läheskään näin dramaattinen, ja yksittäiset merkinnät keräävät keskimäärin lähes saman verran lukijoita kuin esim. neljä vuotta sitten. Huiput kuitenkin puuttuvat.

Ilmiötä voi toki jossain määrin selittää sillä, että noilla vanhoilla merkinnöillä on ollut enemmän aikaa kerätä lukijoita, mutta totuus on, että blogimerkinnät keräävät yleensä suurimman osan lukijoistaan muutaman julkaisemista seuraavan päivän aikana. Jos merkintä herättää keskustelua, kävijöitä saattaa riittää hieman pidempään. Jatkuvasti lukijoita kerääviä kestosuosikkeja sen sijaan syntyy melko harvoin – omalta listaltamme tällaisia löytyy esim. sijoilta 1, 4, 9 ja 16. Usein (mutta ei aina) tällaista suosiota selittää hyvä näkyvyys jollain sivulta löytyvällä termillä tehtävissä Google-hauissa.

Tulevaisuuden haasteita

Onko tästä siis pääteltävä, että blogimme suosio on vähitellen hiipunut? Heijasteleeko se mahdollisesti yleisempääkin blogiformaatin suosion laskua? Jälkimmäiseen kysymykseen vastaaminen vaatisi varmasti oman merkintänsä, mutta edelliseen on ehkä pakko vastata varovaisen myöntävästi. Vaikka olemme aivan viime aikoina saaneet ilahduttavasti mukaan myös muutamia uusia kirjoittajia, omalta osaltani on pakko myöntää, että blogikirjoittamiseen on riittänyt vähemmän aikaa ja innostusta kuin alkuvaiheessa. Juttujen sisältö on myös ajan myötä jonkin verran muuttunut: alkuaikojen välillä vähän poleemistenkin mielipiteiden sijaan blogin sisältö on painottunut neutraalimpaan tuoreiden asioiden uutisointiin. Tämän vuoksi myös blogiteksteihin kirjoitetut kommentit ovat jääneet vähiin – tosin pelkään, että välillä vähän turhankin ärhäkällä spammifiltterillämme on silläkin saattanut olla osuutta kommenttien vähentymiseen…

Mikään ei tietysti estä kirjoittamasta parempia ja kiinnostavampia juttuja. Toisaalta blogien rinnalle viime vuosina on syntynyt yhä uusia sosiaalisen median viestintäkanavia, jotka muovanneet uusiksi myös blogien ekologista lokeroa. Omalla kohdallani etenkin Twitter on syönyt viime aikoina leijonanosan ajankohtaisista havainnoista ja maailmalta bongatuista uutisista, joista osa ehkä muuten olisi jalostunut jossain vaiheessa blogiteksteiksi. Twitteriin emme kuitenkaan ole perustaneet erillistä “Digitaalinen kirjasto”-tiliä, vaan twiittaaminen on tapahtunut kirjoittajien henkilökohtaisilta tileiltä. Toisaalta enintään 140 merkin mittaisiin twiitteihin ei saa sisällytettyä kovin kummoista taustoitusta tai argumentointia, eli blogikirjoituksille tai perinteisille lehtiartikkeleille on edelleen tilausta. Käytännössä Twitter ja blogit voivat järkevästi hyödynnettyinä täydentää toisiaan mainiosti.

Tämä ei ole jäähyväiskirjoitus, eli meillä on vakaa aikomus jatkaa blogin ylläpitämistä myös tulevaisuudessa. Toivelistalla on se, että pystyisimme jälleen herättämään myös keskustelua, joko blogin omissa kommenteissa tai muilla foorumeilla. Kun virallinen organisaatioviestintä keskittyy yliopistoissa ja muuallakin nykytrendien mukaisesti yhä enemmän imagon luomiseen ja maineenhallintaan, rinnalle tarvitaan väistämättä myös vaihtoehtoisia viestintäkanavia ja julkisia keskustelufoorumeita. Blogimme pyrkii jatkossakin vastaamaan tähän tarpeeseen tarjoamalla väylän kirjoittajien ja toivon mukaan myös lukijoiden omien ajatusten ulkoiluttamiseen sekä ajankohtaisia ilmiöitä ja palveluiden kehittämistä koskevaan keskusteluun.